Viime vuoteen verrattuna uutta oli ensinnäkin se, että kurssi järjestetään nyt yhdistelmäopetuksena. Mukana on siis niin työelämässä toimivia ammattijournalisteja kuin opintojensa loppuvaiheen tutkinto-opiskelijoitakin.
Osallistujat pyrkivät yhdessä vierailevien toimittaja- ja tutkijapuhujien kanssa pohtimaan, miten journalismi nykyään toimii yleisöjensä kanssa ja miten tätä toimintaa voitaisiin kehittää. Tällaisesta eritaustaisten osallistujien yhteiskursseista on COMETissa hyviä kokemuksia jo pitkältä ajalta (ks. esim. täältä ja täältä).
Toinen viime vuodesta poikkeava seikka oli se, että koronarajoitusten lievennyttyä pääsimme kokoontumaan kurssin avaustyöpajaan kasvokkain Tampereella.
Osa kurssin 14 osallistujasta oli tosin koronatilanteen takia mukana etäyhteydellä, mutta parin vuoden pelkkien verkkotapaamisten jälkeen hybridimallinen osallistuminen tuntui erittäin virkistävältä sekä osallistujista että vetäjistä.
Kokoussämpylät (niitäkin näköjään voi kaivata!) maistuivat paikallaolijoille, ja ”Kuuleeko Internet?” sekä ”Hei täältä Internetistä!” -lausahduksista saattaa avaustyöpajan perusteella syntyä jonkinlaisia sloganeita tälle porukalle.
Kaksipäiväisessä avaustapaamisessa hyppäsimme heti ns. syvään päähän ja perehdyimme yleisöyden käsitteeseen.
Mikä oikeastaan on yleisö? Miten journalismi ja journalistit ovat sitä ymmärtäneet historiallisesti? Ja miten digiympäristö, analytiikka ynnä muu teknologia ovat muuttaneet (ja muuttamassa) journalistien käsityksiä yleisöistä?
Näistä isoista kysymyksistä puhuivat eri näkökulmista kolme asiantuntijaa. Keskustelut aloitti toimittaja-kirjailija Anu Silfverberg, joka pohti palkitun verkkojulkaisunsa Long Playn esimerkin kautta yleisön ymmärtämistä, sen luomista ja sen kanssa toimimista verkossa ja muutenkin.
Avauspäivänä puhetta jatkoi dosentti ja mm. HS:n kulttuuritoimituksen entinen pitkäaikainen päällikkö Heikki Hellman. Hän analysoi sanoma- ja verkkolehtien erilaisia yleisöjä ja lukutapoja meneillään olevan tutkimusprojektinsa pohjalta.
Työpajan toisena päivänä apulaisprofessori Heikki Heikkilä taas pureutui esityksessään journalismin yleisökäsityksen muuttumiseen historiallisesti. Erityishuomiota sai nykyinen algoritmeihin vahvasti nojaava ajattelutapa.
Asiaa oli paljon, mutta osallistujat olivat voittopuolisesti tyytyväisiä avaustyöpajan antiin. Erään osallistujan sanoin ”aivoja härkittiin tässä sopivasti”, ja eritaustaisten osallistujien keskustelut koettiin omaa ymmärrystä lisääviksi. Kommentit olivat samansuuntaisia kuin aiemmilla yhdistelmäopetuksen pedagogiaa noudattaneilla kursseillamme (ks. pedagogisista havainnoista lisää täältä).
Jatkossa kurssi kokoontuu kalenterivuoden aikana vielä viisi kertaa. Tulevat tapaamiset paneutuvat yleisöistä tehtäviin analyyseihin (maaliskuu), yleisön osallistumisen ja osallistamisen tapoihin (toukokuu), yleisötyön vastuullisuusasioihin (syyskuu) ja luottamusseikkoihin (lokakuu). Joulukuun päätöstapaamisessa vedetään kurssi yhteen ja esitellään vuoden aikana tehtävät kehittämistehtävät.
Tutkinto-opiskelijat osallistuvat kurssiin kevätlukukauden ajan ja tekevät sen päätteeksi omia opintojaan palvelevat esseetehtävät.
Jos olet kiinnostunut kurssista, tiedoksi, että se järjestetään vielä kertaalleen ensi vuonna C. V. Åkerlundin mediasäätiön tuella. Lisää tietoa ensi vuoden kurssista on luvassa loppukeväästä, ja varsinainen ilmoittautuminen tapahtuu työelämäosallistujille syys-lokakuussa ja opiskelijoille marras-joulukuussa.
Tarkempaa tietoa kurssista löydät sen kotisivuilta. Yhteydenottoihin ja kysymyksiin vastaa kurssin vetäjä Jari Väliverronen (s-posti: jari.valiverronen@tuni.fi, työpuhelin: +358 50 407 9145).