Aineistonhallinnan akatemia, osa 4: Aineiston kuvailu ja metadata

Aineiston kuvailu on keskeinen osa FAIR-periaatteita, jotka korostavat aineiston löydettävyyttä, saavutettavuutta, yhteistoimivuutta ja uudelleenkäytettävyyttä. Kuvailun ansiosta ymmärrät ja muistat mistä aineistossasi on kyse ja samoin mahdolliset muut käyttäjät pääsevät jyvälle aineistosta. Esimerkiksi Suomen Akatemia edellyttää, että aineistoa hallitaan FAIR-periaatteiden mukaisesti ja että vähintäänkin metadata avataan kansallisessa tai kansainvälisessä hakupalvelussa.

Tämän tekstin otsikko voisi vallan mainiosti olla myös ”kirjoita muistiin mitä ja miten olet aineistollesi tehnyt”, koska siitähän tässä arjessa tapahtuvassa kuvailutyössä on käytännössä kyse. Eri tieteenaloilla, tutkimusryhmillä ja yksittäisillä tutkijoilla on erilaisia kuvailukäytäntöjä erilaisille tutkimusaineistoille. Aineistonhallintasuunnitelmassa on paikallaan kertoa mihin tai minkä tyyppiseen dokumenttiin aineiston kuvailutietoja kirjaat, onko kyseessä esimerkiksi README-tiedosto, Excel-taulukko, koodikirja vai laboratoriopäiväkirja. Sinun kannattaa myös hahmotella kuvailun sisältöä: mitä perustietoja kirjaat itse muistiin ja mitä metadataa mahdolliset käytössä olevat mittalaitteet tuottavat automaattisesti. Kuvailun tyyli on vapaa. Mainitse jos käytät jotain alasi metadatastandardia. Aineiston järjestyksessä pitäminen on osa aineistonhallintaa. Tähän suunnitelman osioon voit luonnostella ideoita kansiorakenteesta, tiedostojen nimeämiskäytännöistä ja versionhallinnasta.

Metadatan julkaisemisesta kannattaa kirjoittaa aineistonhallintasuunnitelman kohdassa, jossa aiheena on aineiston avaaminen.

Ohjeita Aineistonhallintasuunnitelman kirjoittamiseen löydät DMPTuulista ja yksityiskohtaisempia neuvoja voit kysyä osoitteesta researchdata@tuni.fi. Aineistonhallinnan ohjeet löydät myös oppaastamme.