Suu- ja leukasairauksien tutkimusryhmällä on kolme pääasiallista tutkimuskokonaisuutta:
- Hengitysfunktio: purennan ja kasvojen alueen kasvu ja kehitys
- Ortognaattisen sekä kasvomurtumakirurgian hoidon kesto, komplikaatiot, pitkäaikaispysyvyys sekä potilaiden kokema hyöty
- Varhaisoikomishoidon menetelmät ja potilaan/perheen kokemukset hoidon aikana ja sen jälkeen
Hengitysfunktio: purennan ja kasvojen alueen kasvu ja kehitys
Hengitysfunktiolla on huomattava merkitys purennan ja kasvojen alueen kasvun ja kehityksen kannalta. Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta. Ahtautumisen myötävaikuttavana tekijänä on ylä- ja alaleuan epäedullinen asema toisiinsa nähden kielen tukkiessa hengitystietä, etenkin nukkuessa. Hammaslääkärin toimesta on mahdollista valmistaa alaleukaa ja kieltä etisessä asemassa pitävä laite, joka estää hengitystien tukkeutumisen. Mikäli kasvojen luustorakenteissa on epäsuhtaa, voidaan ortognaattisella kirurgialla laajentaa hengitysteitä. Lapsilla suurentuneet risakudokset ovat yleisin hengitystä vaikeuttava tekijä ja niiden poistolla onkin saatu hyviä hoitotuloksia.
Tavoite: 1) tutkia uniapneapotilaiden kraniofakiaalista rakennetta ja ylähengitystien laajuutta sekä kuvantamisasennon vaikutusta hengitystien laajuuteen käyttäen lateraalisia kalloröntgenkuvia, 2) tutkia ortognaattisen kirurgian vaikutusta uniapneataudin hoitomuotona käyttäen ennen ja jälkeen leikkauksen polysomnografiaa, ylähengitystien tilavuuden sekä virtausvastuksen mittaamista perustuen KKTT-kuvaukseen, sekä 3) tutkia eri 3D kuvantamismenetelmien ja kuvantamisasennon (KKTT vs. magneettikuvaus) mahdollista eroavuutta ylähengitystien tilavuusmittauksissa sekä virtausvastuksessa.
Väitöskirjatyöntekijä: Iiro Niskanen. Tutkijat: Jukka Kurimo, Marjukka Kuuliala, Jorma Järnstedt
Tavoite: 1) tutkia onko kitarisan poistosta hyötyä korvien putkituksen lisäksi purennan kehityksessä potilailla, joilla toistuvia välikorvan tulehduksia alle 2 vuoden iässä, 2) tutkia kuorsauksen osuutta kasvojen alueen kasvussa sekä purennan kehityksessä 3-vuotiailla lapsilla ja 3) tutkia kita- ja nielurisojen poiston vaikutusta kraniofakiaaliseen kasvuun (systemaattinen kirjallisuuskatsaus).
Väitöskirjatyöntekijä: Pekka Niemi
Ortognaattisen sekä kasvomurtumakirurgian hoidon kesto, komplikaatiot, pitkä-aikaispysyvyys sekä potilaiden kokema hyöty
Ortognaattinen kirurgia on hoitomuoto, jolla korjataan synnynnäisiä ja hankittuja kasvojen ja leukojen alueen kehitys- ja kasvuhäiriöitä kasvukauden päätyttyä oikomishoidon sekä kirurgian yhdistävällä hoidolla. Hoito kestää pitkään, minkä vuoksi potilaalta vaaditaan huomattavaa sitoutumista ja ymmärrystä hoidolla saavutettavista tuloksista. Ortognaattisen kirurgian leikkausmenetelmiä sovelletaan myös kasvomurtumien leikkauksellisissa hoidoissa. Tapaturmapotilaiden leikkaushoidon komplikaatioista ja tuloksista on kuitenkin vähän tutkittua tietoa olemassa.
Tavoite: 1) tutkia ortognaattisen kirurgian hoidon kestoa, 2) pitkäaikaispysyvyyttä (>5 vuotta), 3) potilaiden kokemaa hoidon hyötyä sekä 4) leukanivelen toimintaa käyttäen hyödyksi potilastiedostoja, lateraalisia kalloröntgenkuvia, kliinistä sekä kyselytutkimusta.
Väitöskirjatyöntekijä: Jaakko Paunonen
Tavoite: 1) tutkia kasvomurtumien määrää, syntymekanismeja, sijaintia ja laajuutta sekä operatiivisen hoidon tuloksia Taysissa 2010-2016 ja 2) tutkitaan miksi päädytään uusintatoimenpiteisiin kasvotraumojen operatiivisen hoidon jälkeen.
Väitöskirjatyöntekijät: Ilkka Pallonen
Yhteistyössä Turun yliopiston ja Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa tutkimme pitkittäistutkimuksessa ortognaattisen kirurgian vaikuttavuutta purennan, hengitys- ja leukanivelenfunktion sekä potilaan kokeman elämänlaadun kannalta.
Päätutkijat: dosentti, ehl Anna-Liisa Svedström-Oristo (Turun yliopisto) sekä Timo Peltomäki (Tampereen yliopisto)
Väitöskirjatyöntekijät: Outi Alanko, Nina Bergkulla. Tutkijat: Erkki Svedström (Tyks), Martti Tuomisto (TaY).
Varhaisoikomishoidon menetelmät ja potilaan/perheen kokemukset hoidon aikana ja sen jälkeen
Suomessa käytetään yleisesti niskavetoa sekä quad-helix laitetta varhaisessa oikomishoidossa keskivaikeissa hampaiston ahtaustapauksissa. Hoidolla saavutettavasta hyödystä eri voimien suhteen sekä potilaan kokemuksista on kuitenkin vähän tutkittua tietoa olemassa. Tässä tutkimushankkeessa keskitytään kahteen pääosioon: niskavedon voiman määrän ja käyttöajan vaikutus hoidon tehokkuuteen sekä quad-helix- ja niskavetolaitteen vertailu hampaiston keskivaikeissa ahtaustapauksissa.
Tavoite: 1) tutkia niskavedon voiman määrän sekä käyttöajan vaikutusta hoidon tehokkuuteen käyttäen Smartgear-reaaliaikaista mittaria, lateraalisia kalloröntgenkuvia ja kipsimalleja, sekä 2) verrata quadhelix- ja niskavetolaitteen vaikutuksia hampaistoon ja kasvojen pehmytkudoksiin, 3) tutkia miten lapsen oikomishoito vaikuttaa lapsen ja perheen elämänlaatuun ja miten tärkeänä lapsen vanhemmat oikomishoitoa pitävät.
Väitöskirjatyöntekijät: Tuula Talvitie, Mervi Ahopelto-Innanen