Mikä ennustaa opintoihin kiinnittymistä tai kiinnittymättömyyttä?
Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden onnistuneeseen kiinnittymiseen yliopisto-opintoihin, uusiin käytäntöihin ja akateemiseen oppimisympäristöön vaikuttavat opiskelijoiden aikaisemmat kokemukset, motiivit ja lähtökohdat. Opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden ja kiinnittymiskyvykkyyden tarkastelulle etenkin opiskelun ensimmäisenä vuonna olisi tarvetta.
Kiinnittymisen arviointiprosessissa tulee kiinnittää huomiota opiskelijan kehitys- ja muutosprosessiin (transformational process), jota opiskelijat opinnot aloittaessaan alkavat käydä läpi. Itseluottamus, autonomia ja kriittinen ajattelu alkavat kehittyä ja muotoutua osaksi heidän opiskelijuuttaan. Opiskelijoiden itseluottamus muodostuu sinnikkyydestä, uskosta omiin saavutuksiin sekä käsityksistä omista akateemisista ja älyllisistä kyvyistä. Opiskelijoiden itseluottamuksen tukeminen mahdollistaa positiivisen identiteetin kehittymisen ja oppimiseen kiinnittymisen muutosprosessin aikana.
Itseluottamukseen ja muutosprosessiin vaikuttavat yksilöllisellä tasolla akateeminen ja emotionaalinen sitoutuminen opintoihin ja oppimiseen (academic and emotional commitment to learning). Sen tärkeitä ulottuvuuksia ovat ymmärtävään oppimiseen tähtääminen, suunnitelmallinen opiskelu sekä opintojen merkityksen kirkastuminen. Kollektiivisella tasolla itseluottamukseen ja muutosprosessiin vaikuttavat myös mahdollisuudet sosiaaliseen oppimiseen ja osallistumiseen (social learning and participation opportunities). Ne koostuvat opiskelijoiden vertaisyhteisöistä ja akateemisista opetus- ja oppimisyhteisöistä, joihin opiskelija kokee kuuluvansa. Negatiivisesti kiinnittymiseen vaikuttavia tekijöitä voivat olla välttämis- ja ei-akateemiset strategiat. Ensimmäisen vuoden aikana kiinnittymisen kannalta kielteiset tekijät, kuten tehtävien välttely tai jättäminen viime tippaan tai yksinkertaiset tietokäsitykset voivat johtaa vaikeuksiin ja pinnalliseen kiinnittymiseen opinnoissa.
Akateemisesti kiinnittynyt vai ei?
Korhosen tutkimukseen aineistona toimii vuosina 2013–2018 kohdeyliopistosta ensimmäisen vuoden opiskelijoilta kerätyt opintoihin kiinnittymisen itsearviointikyselyt. Kyselyyn vastasi seuranta-aikana yhteensä 1936 opiskelijaa eri tieteenaloilta. Tulosten perusteella havaittiin kolme erilaista opintojen alkuvaiheen kiinnittymisryhmää:
1. Akateemisesti kiinnittyneet (academically engaged) opiskelijat
Akateemisesti kiinnittyneet opiskelijat osoittivat tasapainoista suhdetta akateemisiin opintoihinsa sekä niihin liittyviin yhteisöihin. Ymmärtävän syväsuuntautuneen oppimistavan omaksuneet opiskelijat ovat sisäisesti motivoituneita ja he pyrkivät ymmärtämään ja etsimään opintojensa aiheiden ja sisältöjen tarkoituksia. Näillä opiskelijoilla on hyvät itsesäätelytaidot sekä kykyä suunnitella ajankäyttöään. Lisäksi he ymmärtävät opintojensa merkityksen ja asettavat pitkän aikavälin tavoitteita.
2. Ei-akateemisesti kiinnittyneet (non-academically engaged) opiskelijat
Ei-akateemisesti kiinnittyneiden ryhmä osoitti kyselytulosten perusteella taipumusta varman tiedon etsimiseen (certain knowledge-seeking) sekä vaikeiden tehtävien välttelyä kohtaan.
3. Löyhästi kiinnittyneet (loosely engaged) opiskelijat
Löyhästi kiinnittyneet identifioituivat heikommin akateemisesti suuntautuneiksi sekä heidän suhteensa opiskeluihin liittyviin yhteisöihin näytti jäävän heikommaksi. Suoritussuuntautuneet oppimistavoitteet liittyivät myös tämän ryhmän opiskelijoihin. Etenkin korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa voi kehittyä myös suoritussuuntautunut oppimistapa (performing learning), joka tarkoittaa pyrkimystä menestyä mahdollisimman pienellä vaivalla hyödyntäen ei-toivottuja oppimiskäytänteitä.
Tutkimustulokset osoittivat myös, että kolme eri kiinnittymiskategoriaa jakautuvat eri tavoin eri tieteenaloilla. Ei-akateemisesti ja löyhästi kiinnittyneiden määrät olivat suurempia esimerkiksi humanistisia tieteitä sekä tietojenkäsittelytieteitä opiskelevien keskuudessa. Tästä myös seuraa se, että opintojen keskeyttämisriski on näillä aloilla korkeampi kuin muilla aloilla.
Kuinka korkeakoulujen akateeminen opetus- ja oppimisyhteisö voi hyötyä kiinnittymisen arvioinnin tuloksista?
Ensimmäinen opintovuosi on ratkaiseva yliopisto-opintoihin kiinnittymisen ja sujuvan opintoihin siirtymisen kannalta. Ensimmäisen vuoden opiskelijajoukon heterogeenisuuden parempi tunnistaminen ja identifioiminen olisi tärkeää. Näin voitaisiin tunnistaa millaisia haasteita opintoihin kiinnittymisessä, mukaan lukien opiskelutaidolliset haasteet, mahdollisesti on. Tutkimustulokset huomioimalla voitaisiin saada aikaan kohdistetumpia opiskelijoiden tarpeisiin vastaavia pedagogisia ja ohjauksellisia tuen muotoja.
Saatujen tuloksien valossa voidaan todeta, että nuorimmat ensimmäisen vuoden opiskelijat tarvitsevat enemmän tukea muihin verrattuna. Korhonen ehdottaa, että heille suunnatun tuen tulisi keskittyä akateemisen yhteisön luku- ja kirjoitustaidon käytäntöihin. Toinen tekijä, joka näyttää liittyvän kiinnittymisen edistämiseen, on osallistuminen opiskeluun liittyviin yhteisöihin. Pienryhmätoiminnan sisällyttäminen kursseille sekä epävirallisten tapaamisten ja sosiaalisten aktiviteettien järjestäminen niin muiden opiskelijoiden kuin henkilökunnan kanssa voi olla mukana vahvistamassa kiinnittymiseen liittyviä tekijöitä, kuten yhteenkuuluvuuden tunnetta.
On tieteenalariippuvaista kuinka selkeitä opiskelijoiden ammattikäsitykset ovat. Erityisesti generalistialojen, jotka eivät suoraan valmista tiettyyn ammattiin, opinnoissa kehittävät arviointimuodot saattavat olla merkityksellisiä oppimisen ja osaamisen edellytysten tunnistamisessa. Esimerkiksi itsearviointi ja portfoliotyöskentely voivat auttaa selventämään opiskelijan omia uskomuksia syvällisten oppimisstrategioiden käytöstä teorian ja käytännön yhdistämisessä.
Artikkeli kokonaisuudessaan:
Vesa Korhonen (2021) Academically engaged or not? An exploratory study on modelling and assessing the engagement of first-year students at a research-intensive university in Finland, Assessment & Evaluation in Higher Education, 46:7, 1048-1064, DOI: 10.1080/02602938.2020.1846016
Teksti: Essi Viertola
Kuva: Pixabay