Tutkimusten mukaan Y-sukupolven opiskelijat, jolla viitataan vuosina 1980–1999 syntyneisiin, eroaa edellisistä sukupolvista erityisesti siinä, mitä he odottavat koulutukselta ja millaisia oppimis-, työskentely- ja käyttäytymistapoja he ovat omaksuneet. Lindénin, Annalan ja Mäkisen (2016) tuore tutkimus väittää, että sukupolviajattelu ja tietoisuus Y-sukupolven erityispiirteistä lisäävät ymmärrystä eri toimijoiden välisistä suhteista ja tarjoavat välineitä opetuksen kehittämiseen yliopistossa.
Tulosten mukaan Y-sukupolven opiskelijoilla on voimakas tarve saada merkityksellisiä oppimiskokemuksia sekä rakentaa osallisuutta yhdessä siitä neuvotellen opettajien ja toisten opiskelijoiden kanssa. Autenttisuus ja aito osallisuus edellyttävät opiskelijoiden hyväksymistä kanssaoppijoiksi tai nuoremmiksi kollegoiksi, joiden kiinnostus suuntautuu valitun alan lisäksi myös omaan opiskeluprosessiin ja sen kehittämiseen.
Tutkijat toteavat, että opiskelijoiden kriittistä puhetta ei tulisi kutistaa vain yksittäisten kurssien palautelomakkeilla annetuiksi kehittämisehdotuksiksi, vaan se tulisi nähdä toisin tekemisen ja uudenlaisten oppimisen tilojen luomisena yliopisto-opinnoissa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yliopiston perinteisen jäykän kurssirakenteen purkamista ja opintojaksojen muokkaamista kohti aitoja tutkimus- ja työelämäympäristöjä. Kyse on paitsi rakenteiden ja kulttuurin kyseenalaistamisesta myös uuden sukupolven pyrkimyksestä irtautua aiempien sukupolvien luomista rakenteista ja jatkaa niiden kehittämistä eteenpäin.
Se, että lähtökohtaisesti hyväksymme eri sukupolvien välisten jännitteiden olemassaolon, mahdollistaa opiskelijoiden esittämän kritiikin tulkitsemisen kehittämispuheena ja sukupolvelle ominaisen sosiaalisen tilan synnyttämisenä. Ymmärrys sukupolvikokemuksesta avaa mahdollisuuden tarkastella opiskelun laajempia konteksteja korkeakoulutuksen kehittämisessä.
Lindén, J., Annala, J. & Mäkinen, M. (2016) Y-sukupolven opiskelijoiden kriittiset koulutuskäsitykset ja sukupolviajattelu korkeakoulutuksen kehittämisessä. Teoksessa S. Pihlajaniemi, N. Haltia, M. Ranta, A. Saaranen-Kauppinen & I. Väänänen (toim.) Avoin tiede ja avoin koulutus? Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2016, Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö & Opiskelijatutkimusverkosto, 39–52. Saatavilla verkossa.