For information in English, click here
Tampereen yliopiston TSEMP-tutkimuksessa (Tampere Study on Empathy Development) tutkitaan empatian kehittymistä ensimmäisten vuosien aikana. Osana hanketta toteutettiin pitkittäistutkimus, johon osallistui kaikkiaan 134 perhettä Tampereelta ja lähialueilta. Kiitos kaikille tutkimukseen tähän mennessä osallistuneille!
TSEMP-tutkimuksessa selvitetään empatian kehittymistä ensimmäisten elinvuosien aikana ja erityisesti sitä, onko empatia yhteydessä siihen, kuinka lapsi havaitsee tunteita toisten kasvoilta. Empatia tarkoittaa taipumusta samaistua toisen ihmisen tunteisiin ja se on tärkeä edellytys myötätunnon ja prososiaalisuuden, eli toisia ihmisiä auttavan käyttäytymisen kehitykselle.
Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston nettisivuilta
Kuuntele Radio Moreenin juttu lasten empatiatutkimuksesta
Mitä tiedetään? Tutkimuksissa on osoitettu, että vauvat kykenevät osoittamaan empatiaa toisia ihmisiä kohtaan jo ensimmäisen elinvuoden aikana. Vauvojen ja taaperoiden empatiaa tutkitaan tyypillisesti ns. kipusimulaation avulla, jossa aikuinen (tutkija tai lapsen vanhempi) esittää satuttavansa itseään, minkä seurauksena hän vaikeroi ja esittää hetken itkevänsä, minkä aikana vauvan kasvoja ja kehoa kuvataan videolle.
Mitä tutkitaan? TSEMP-tutkimuksen tavoitteena on selvittää empatian kehitystä ensimmäisten elinvuosien aikana ja kehityksen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Toisten ihmisten kasvonilmeiden, erityisesti pelon, tunnistamisherkkyys ennustaa suurempaa empaattisuutta ja prososiaalisuutta toisia kohtaan aikuisilla. Meitä kiinnostaa, pystytäänkö vastaava yhteys havaitsemaan jo ensimmäisten elinvuosien aikana.
Miten tutkitaan? TSEMP-tutkimuksessa on toistaiseksi toteutettu yksi pitkittäistutkimus Tampereen yliopistossa ja hankkeessa hyödynnetään myös israelilaisen tutkimusryhmän keräämää aineistoa. Tampereen pitkittäistutkimukseen sisältyi kaksi tutkimuskäyntiä Tampereen yliopiston Human Information Processing -laboratorioon 7 kuukauden ja alle 2 vuoden iässä sekä tutkimuskäyntien jälkeen verkossa täytettävät kyselylomakkeet. Tutkimuskäyntien aikana lapsi osallistui silmänliikemittaukseen sekä lyhyeen leikkituokioon tutkijan kanssa. Silmänliikemittauksessa mitattiin lapsen katsetta samalla, kun hänelle näytettiin ruudulla erilaisia tunteita esittäviä kasvokuvia. Leikkituokion tarkoituksena oli tutkia lapsen empaattisia reaktioita tutkijan näyttelemään kipuun. Leikin aikana tutkija esitti satuttavansa vahingossa itseään, minkä seurauksena hän vaikeroi minuutin ajan. Lapsen kasvoja ja kehoa kuvattiin tilanteen aikana videolle empaattisten reaktioiden analysointia varten. Tutkimuksen seurantavaiheessa alle 2 vuoden iässä lapsi osallistui lisäksi lyhyeen tehtäväsarjaan, jonka avulla tutkitaan lasten reaktioita tilanteissa, joissa tutkijalla on arkipäiväisiä ongelmia. Tehtävien avulla tutkimme, kuinka lasten taipumus auttaa toisia ja kyky hallita omia impulssejaan ilmenee vuorovaikutustilanteissa. Kun lapsi oli 3-4 vuoden ikäinen, vanhemmat saivat uuden kyselylomakkeen täytettäväksi. Kyselytutkimuksen avulla kartoitettiin vanhemman kokemuksia lapsen temperamentista, empatiasta sekä mahdollisista käytöksen ja tunne-elämän ongelmista. Tampereella kerätyn aineiston tuloksia tullaan julkaisemaan vuosien 2024-2025 aikana.
TUTKIMUSRYHMÄ:
Mikko Peltola, PsT, yliopistonlehtori
Santeri Yrttiaho, FT, tutkijatohtori
Jukka Leppänen, PsT, professori (Turun yliopisto)
Maayan Davidov, PhD, professori (Hebrew University Jerusalem, Israel)
LISÄTIETOJA:
Mikko Peltola
mikko.peltola@tuni.fi
050 318 6120
Kuvia tutkimuksesta
Kuvat: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
