Mistä tulevaisuuden kuntapäättäjät tulevat?
Tampereen ja Helsingin yliopiston sekä Åbo Akademin tutkijat selvittävät poliittisen rekrytoinnin pullonkauloja
Kuntademokratian näkökulmasta keskeinen kysymys on, mistä saadaan tulevaisuuden luottamushenkilöt ja missä määrin puolueet kykenevät rekrytoimaan ehdokkaita eri väestöryhmistä.
Sote-uudistuksen myötä odotettava muutos kuntien tehtäväkentässä samoin kuin kuntatalouteen kohdistuvat, väestön ikääntymiseen liittyvät sekä myös koronapandemiasta seuraavat haasteet voivat kuitenkin yhä laskea kuntalaisten halukkuutta lähteä mukaan kuntapolitiikkaan. Päättäjän roolissa toimiminen on talouskriisin vaivaamissa kunnissa oletettavasti vähemmän palkitsevaa kuin kunnissa, joissa jaettavaa on enemmän.
Tutkimus tarjoaa tutkittua tietoa siitä, missä sijaitsevat poliittisen rekrytoitumisen pullonkaulat, ja miten kuntien muuttuva toimintaympäristö on vaikuttanut ja voi vaikuttaa kansalaisten motivaatioon asettua ehdolle kuntavaaleissa ja sitoutua kuntapolitiikkaan pitkällä aikavälillä. Hankkeessa selvitetään myös sitä, millaisia ratkaisuja puolueiden rekrytointiongelmiin on tarjolla.
Hankkeen tutkimuskysymykset ovat:
- Miksi kuntalaiset asettuivat tai eivät asettuneet ehdolle kuntavaaleissa 2021?
- Millaisia resursseja ja motivaatiota ehdolle asettuminen edellytti?
- Millaisia haasteita ehdokashankintaan liittyi puolueiden näkökulmasta väestöltään ja taloudeltaan erilaisissa kunnissa, ja missä määrin ne kykenivät rekrytoimaan uusia kansalaisia kuntapolitiikkaan?
- Miten kokemukset valtuustotyöstä vaikuttavat valtuutettujen halukkuuteen asettua ehdolle seuraavissa vaaleissa?
Tutkimusaineisto kerätään KAKSin kanssa yhteistyössä tehtävänä kansalaiskyselynä, kuntavaalien alla toteutettavana ehdokaskyselynä, puoluehaastatteluina sekä paneelitutkimuksena valituksi tulleiden kanssa.
Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS), Svenska kulturfonden