Opettajan kulttuurienvälisiä valmiuksia tutkimassa: muovautuvuususkomusten merkitys

Käsitykset siitä, millaisia valmiuksia opettajat tarvitsevat kulttuurisesti moninaisissa konteksteissa, ovat muuttuneet. Aiemmin monikulttuurisuuskasvatuksen ja kulttuurienvälisen kasvatuksen kentillä pidettiin keskeisimpänä ”toisiin” kulttuureihin tutustumista ja ymmärrystä lisäävää vuorovaikutusta. On kuitenkin ongelmallista pyrkiä edistämään kulttuurien välistä vuorovaikutusta kiinnittämättä huomiota erilaisiin lähtökohtiin ja valta-asemiin, joista käsin vuorovaikutukseen osallistutaan. Pitäisi kysyä, miksi jotkut ryhmät jatkuvasti nähdään “toisina”. Toisin sanoen, yhdenvertaisuuteen pyrkivän kulttuurienvälisen kasvatuksen lähtökohdaksi on otettava epätasa-arvoisia asemia tuottavien rakenteiden tunnistaminen ja haastaminen. Mitkä opettajan uskomukset ja asenteet vaikuttavat yhdenvertaisuuden tavoitteluun?

Opettajan asenteiden ja uskomusten tiedetään vaikuttavan oppilaiden motivaation, oppimiseen ja suoriutumiseen. Opettajan uskomukset muodostuvat joskus itsensä toteuttaviksi ennusteiksi. Kulttuurienvälisessä kasvatuksessa keskeisiä ovat varsinkin opettajien asenteet moninaisuutta ja yhdenvertaisuutta kohtaan. Usein puhe opettajien asenteista on kuitenkin melko epämääräistä: keskeisenä valmiutena pidetään esimerkiksi ”avoimuutta moninaisuutta kohtaan” tai ”kulttuurista tietoisuutta”. Tarvitaan lisää tietoa siitä, mitä opettajien hyödylliset uskomukset ja asenteet tarkalleen ovat, miten ne konkreettisesti vaikuttavat opettajan työhön ja miten niihin voi vaikuttaa. Kulttuurienvälisen kasvatuksen kentällä voitaisiin enemmän hyödyntää muilla tutkimusaloilla kehittynyttä ymmärrystä ihmisten ja ihmisryhmien välisestä vuorovaikutuksesta.

Tutkimushanke CORE (Uskomukset yksilöiden ja ryhmien muovautuvuudesta opettajan interkulttuurisen kompetenssin ydintekijöinä) ammentaa psykologisesta ja sosiaalipsykologisesta muovautuvuususkomusten tutkimustraditiosta ja tarkastelee muovautuvuususkomusten merkitystä opettajien pedagogisessa ajattelussa ja toiminnassa. Ihmisillä on tyypillisesti erilaisia, usein piileviä uskomuksia siitä, kuinka muovautuvia inhimilliset ominaisuudet, esimerkiksi älykkyys, lahjakkuus ja persoonallisuus, ovat. Taipumusta vahvoihin muovautuvuususkomuksiin kutsutaan myös kasvun ajattelutavaksi: se on eräänlainen tiedostamaton arkiteoria, joka ohjaa tulkintoja tavallisissa arkipäiväisissä tilanteissa. Muovautuvuususkomukset vaikuttavat voimakkaasti esimerkiksi motivaatioon ja sinnikkyyteen sekä oppimiseen liittyvään hyvinvointiin. Jos ihminen uskoo ominaisuuksiensa olevan muovautuvia, hän todennäköisemmin säilyttää motivaationsa vaikeissakin tilanteissa eikä koe niin voimakkaita negatiivisia tunteita pettymyksiä ja epäonnistumisia kohdatessaan.

Muovautuvuususkomuksilla on merkitystä myös ryhmien välisissä suhteissa. Ne vähentävät ennakkoluuloja ja stereotyyppisiä käsityksiä. Usko ihmisryhmien muovautuvuuteen voi johtaa matalampaan alttiuteen syrjiä, positiivisempiin käsityksiin toisista ryhmistä ja pyrkimyksiin toimia rauhan edistämiseksi. Muovautuvuususkomusten merkityksestä oppilaille ja opiskelijoille tiedetään paljon, mutta opettajien muovautuvuususkomukset ovat uudempi tutkimusalue. COREn lähtökohtana on aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella muodostunut oletus siitä, että muovautuvuususkomuksilla on merkitystä myös opettajan orientaatiolle kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisia ryhmiä opettaessa. Tästä ei ole juurikaan aiempaa tutkimusta.

COREn lähtökohtana on oletus, että orientaatio sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen nojaa käsitykseen inhimillisten ominaisuuksien ja ihmisryhmien muovautuvuudesta. Jos uskoa muovautuvuuteen ei ole, ihmisten epätasa-arvoinen asemoituminen näyttäytyy luonnollisena. Sen voidaan ajatella kumpuavan ihmisryhmien perustavanlaatuisista eroista, joten tilannetta ei voi muuttaa. Toisaalta voidaan myös olettaa, että vahvat muovautuvuususkomukset johtavat kokemaan vallan epätasaisen jakautumisen ihmisryhmien välillä epäoikeudenmukaisena. Opettajien kohdalla ne voivat vaikuttaa siihen, ajatellaanko oppimistulosten erojen johtuvan luonnollisista oppilaiden ominaisuuksista vai yhteiskunnan ja koulutusjärjestelmän epäyhdenvertaisuutta tuottavista rakenteista. Jos syy on rakenteissa, eroja voi myös tasoittaa.

Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että muovautuvuususkomuksiin voidaan vaikuttaa. Tämä tuo tutkimukseemme vahvan toivon ulottuvuuden. Edellä kuvaamani oletukset ovat COREn tutkimuksen keskiössä: haluamme selvittää, pitävätkö ne paikkansa. Tutkimme aihepiiriä monimenetelmäisesti – kyselyaineiston, haastattelujen ja luokkahuonehavainnoinnin avulla. Aiempien tutkimusten perusteella tiedämme, että muovautuvuususkomuksiin ja niiden ylläpitämiin merkitysjärjestelmiin voidaan vaikuttaa opettamalla aivojen neuroplastisuudesta (yksilöiden muovautuvuus) tai kulttuurien ja ihmisryhmien muutoksista historiassa (kulttuurien muovautuvuus). Muutokset muovautuvuususkomuksissa ovat heijastuneet pitkäaikaisina vaikutuksina esimerkiksi motivaatioon ja oppimiseen. Jos COREn oletukset osoittautuvat paikkansapitäviksi, on syytä suhtautua toiveikkaasti muovautuvuususkomusten käsittelyn merkitykseen opettajankoulutuksessa.

https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/uskomukset-yksiloiden-ja-ryhmien-muovautuvuudesta-opettajan-interkulttuurisen-kompetenssin

Inkeri Rissanen

  • University Lecturer
  • monikulttuurisuuskasvatus
  • Faculty of Education and Culture
  • Tampere University
  • +358505099194
  • inkeri.rissanen@tuni.fi
More information