27.9. Narraren käsitetyöpaja: Ääni ja kertomus

Aika: Tiistai 27.9.22 klo 13.15-15.30
Paikka: Pinni A3112, Keskustakampus, Tampereen yliopisto & Zoom

Käsitetyöpajasta:

 

Narraren järjestämät käsitepajat pureutuvat kertomuksen tutkimuksen keskeisiin käsitteisiin ja pyrkivät määrittelemään niitä tutkijoiden avuksi.

Syksyn työpajassa keskustelemme äänestä ja sen merkityksestä tutkimuksessa, yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja kulttuurillisessa ilmaisussa. Kerronnassa ääni on aina läsnä, mutta yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ääni pitää antaa tai ottaa, sitä tulee käyttää ja monet äänet jäävät usein kuulematta. Ääntä ei voida ymmärtää myöskään erillään sen kehollisesta ja affektiivisesta muodosta. Syksyn työpajassa Marko Stenroos ja Viliina Silvonen alustavat keskustelua.

Tapahtumaan ovat tervetulleita sekä tutkijat että opiskelijat, ja siihen voi osallistua niin paikan päällä kuin etäyhteyden välityksellä. Pyydämme kaikkia osallistujia ilmoittautumaan tämän lomakkeen kautta 20.9. mennessä. Tutkimuskeskus Narrare tarjoaa paikan päällä osallistuville kahvit. Etäyhteyslinkki jaetaan ennakkoon ilmoittautuneille.

 

Ohjelma:

 

13.15 Keskustelun avaus

13.20 Viliina Silvonen: ääni, tunteet ja affektiivisuus karjalaisissa itkuvirsissä

13.55 Marko Stenroos: romaniväestön ääni yhteiskunnassa

14.40 Kahvi

15.00 Avoin keskustelu: mitä on ääni?

 

Puhujat

Viliina Silvonen on karjalaiseen itkuvirsiperinteeseen erikoistunut folkloristi. Väitöskirjassaan (2022, HY) hän tutki karjalaisia itkuvirsiä arkistoäänitteillä tekstin, musiikin ja tunteen näkökulmista. Häntä kiinnosti erityisesti itkujen affektiivinen teho, joka liikuttaa itkijän ja kuulijat, sekä se, miten tätä affektiivista tehoa voi tutkia ääniteaineistosta. Alustuksessaan Silvonen avaa itkuvirsien ääntä – kuultavaa, tunteita välittävää, ruumiillisesti koettavaa, kulttuurisia merkityksiä kantavaa ääntä. Tällä hetkellä Silvonen toimii tutkijatohtorina Itäsuomen yliopistossa Koneen Säätiön rahoittamassa itkuvirsiperinnettä nyky-Suomessa tutkivassa hankkeessa. Hankkeessa ääni näyttäytyy myös kulttuuristen ja kansallisten narratiivien kautta keskusteluissa suomalaisuuden ja karjalaisuuden suhteessa ja siitä, kenen ääni kuuluu.

Marko Stenroos väitteli Helsingin yliopistosta aiheenaan romanipoliittinen työ Suomessa ja työskentelee nyt yhdenvertaisuuden erityissuunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hänen alustuksensa käsittelee Suomen romaniväestön yhteiskunnallista osallisuutta ja sen kehittymistä viime vuosikymmenten aikana. Poliittiset toimenpiteet tukevat romanien osallisuutta ja äänen kuulumista yhteiskunnan eri tasoilla, mutta käytännöt eivät aina vastaa tahtotilaa. Alustuksessa kiinnitetään huomiota sosiaalisen ja yhteiskunnallisen tilan saamisen haasteisiin sekä äänen ja kielen merkitykseen vähemmistö- ja identiteettipolitiikassa. Alustus perustuu etnografiseen tutkimukseen Suomen romanipoliittisen ohjelman toteuttamisesta.

Tervetuloa!