Webinaari keskittyi tällä kertaa hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön yhteistyöohjelmassa yhteisesti tunnistettuihin ajankohtaisiin ilmiöihin, jotka ovat palveluintegraatio, muutosjoustavuus ja kestävä kehitys. Tilaisuudessa kuultiin korkeakouluyhteisön asiantuntijoiden puheenvuorot ilmiöistä sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen edustajien kommenttipuheenvuorot esityksistä. Esitykset herättivät yleisössä kiinnostusta ja innostusta, ja chatissa käytiinkin vilkasta keskustelua tilaisuuden teemoista. Ilmiöt herättivät selvästi kiinnostusta ja halua yhteistyöhön niiden edistämiseksi.
Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson alusti tilaisuutta kuvaamalla ilmiölähtöisyyden tarkoittavan tapaa hahmottaa asioita laajempana kokonaisuutena. Se haastaa pohtimaan asioita yhdessä monitieteisesti ja kutsuu keskustelemaan mahdollisuuksista, haasteista ja ratkaisuvaihtoehdoista, joita terveyden ja hyvinvoinnin kysymyksiin liittyy. Yhteisesti tunnistetut ilmiöt mahdollistavat yhteisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä opetus- ja koulutusyhteistyön kohdentamisen yhteiskunnallisesti merkittäviin ja ajankohtaisiin teemoihin.
Tampereen yliopiston tutkijatohtori Ulriika Leponiemi kuvasi puheenvuorossaan sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemejä. Ekosysteemeillä pyritään yleisesti vastaamaan yhteiskunnan monimutkaisiin haasteisiin, joita mikään organisaatio ei voi yksin ratkaista. Tutkitun tiedon soveltamiseen ja erilaisten toimijoiden keskinäisriippuvuuksiin perustuvia yhteistyöverkostoja kutsutaan innovaatioekosysteemeiksi. Leponiemen mukaan yhteistyöohjelmassa tunnistetut ja tässä webinaarissa käsitellyt ilmiöt ovat hyviä esimerkkejä haasteista, joiden ratkaisemiseen tarvitaan osaamisen ja resurssien yhdistämistä, erilaisia toimijoita ja toimenpiteitä, tiivistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä eli innovaatioekosysteemejä. Sote-alan haasteita tulee ratkoa ja ratkaista monialaisessa ja monitieteisessä yhteistyössä ja siten mahdollistaa laajan innovaatiotoiminnan. Suunnitteilla oleva Kaupin yliopistollinen sosiaali- ja terveyskeskus on hyvä esimerkki yhdestä sosiaalisesta innovaatiosta, mikä pitää sisällään toimintajärjestelmän kehittämisen, uudenlaisen osaamis- ja oppimisympäristön sekä osaamiskeskittymä luomisen. Pirkanmaalla onkin jo vahva perinne monitieteiselle ja -alaiselle yhteistyölle, mistä Kaupin yliopistollinen sote-keskus on yksi kansallisestikin kiinnostava esimerkki.
Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan Tenure track -professori Suvi Raitakari tarkasteli omassa puheenvuorossaan sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiokeskustelun kriittistä jäsentämistä. Integraatio ja yhteistyö ovat monialaisia tutkimusalueita, jotka pitävät sisällään lukuisia erilaisia integraatiokeskustelun ulottuvuuksia kuten ammattilaisten osaamiseen, asiakkaiden luokittelu- ja nimeämistapoihin sekä asiakas- ja organisaatiohyötyihin liittyvää keskustelua. Nyky-yhteiskunnassa vahvistunut integraatiokeskustelu toimii vastavoimana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän eriytymis- ja erikoistumistendensseille ja on keskeinen ilmiö hyvinvointialueiden rakentumisessa. Hyvinvointialueiden muodostaminen edellyttää erilaisten toiminta- ja ammattikulttuurien, käsitteistön, palvelualueiden sekä tuhansien johtajien, esihenkilöiden ja ammattilaisten työnkuvien yhteensovittamista. Raitakari kuvasi puheenvuorossaan eri tasoilla tapahtuvaa integraatiota esim. järjestelmä-, organisaatio-, ammattilais- ja asiakastasot. Lisäksi hän avasi integraation edellyttämää ammattilaisten osaamista niin palvelujärjestelmä-, vuorovaikutus- ja kommunikaatio-, osallisuus- ja teknologiaosaamisen tasoilla. Integraatiokeskustelu tuottaa myös polaarista jakoa ”kalliiden”, palveluiden ”suurkäyttäjien” ja ”tavallisten”, yksittäisten palveluiden omatoimiasiakkaiden välillä. Tällä on vaikutuksensa yleiseen ilmapiiriin sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjiä kohtaan, heidän itsemäärittelyynsä ja ”paikkaansa”, josta he asettuvat tai heidät asetetaan yhteistyöhön. On tärkeää keskustella palveluiden integraation rinnalla, miten edistämme oikeudenmukaisesti yksilöiden tarpeita vastaavaa palvelutarjontaa, osallisuusoikeutta ja kuulumisen tunnetta eli integraatiota palveluiden lisäksi myös yhteiskunnassa ja yhteisöissä.
Tampereen yliopiston kestävyys- ja vastuullisuustyöstä vastaava johtava asiantuntija Eeva-Liisa Viskari pohti omassa puheenvuorossaan TKIO-yhteistyötä yhteiskuntavastuuta ja kestävyyden näkökulmasta. Organisaation toiminnassa vastuullisuus tarkoittaa vastuuta tämän hetken toiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, kun taas Kestävä kehitys tähtää siihen, että nykyisille ja tuleville sukupolville jää hyvät elämisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa. Vastuullinen organisaatio vähintäänkin toimii kestävästi, kunnioittaa ympäristöä, noudattaa toiminnassaan lakeja ja sopimuksia. Kestävyyden tulee olla toiminnan läpileikkaava teema, eikä erillinen, yksittäinen osa-alue. Kestävyyteen liitetään usein pelkästään ympäristöön liittyvät kysymykset, kuten jätehuolto ja kiertotalouden hyödyntäminen. Kestävän ja vastuullisen toiminnan merkitys on kuitenkin huomattavasti laajempi käsittäen ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisen ja kulttuurisen osa-alueen. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys keskittyy pitkälti ihmisiin kuten syrjäytymisen ehkäisyyn, yhdenvertaisuuteen, osaamisen kehittämiseen ja eettisesti kestävään organisaatiokulttuuriin. TKIO-toiminnassa tulee ottaa huomioon myös se, mitä edellytämme yhteistyökumppaneiltamme ja miten kumppanimme sitoutuvat vastuullisuuden ja kestävyyden vaatimuksiin. Keskeisiä TKIO-toimintaan liittyviä kestävän kehityksen tavoitteita Viskari pitää esille terveyden ja hyvinvoinnin, ilmastotekojen sekä yhteistyön ja kumppanuuksien edistämisen.
Tampereen ammattikorkeakoulun soveltavan tutkimuksen keskuksen (ARC) yliopettaja Arja Halkoaho kuvasi omassa puheenvuorossaan osaamisen vahvistamisen merkitystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Ammattilaisten osaaminen muodostaa perustan sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaalle ja vaikuttavalle toiminnalle sekä mahdollistaa toimialan jatkuvan kehittymisen ja sopeutumisen muuttuviin tarpeisiin. Ammattilaisten pätevyys ja osaaminen ovat ratkaisevia tekijöitä terveydenhuollon innovaatioiden ja parhaiden käytäntöjen kehittämisessä. Lisäksi monialaisuus ja monialainen osaaminen mahdollistavat tehokkaamman ja tiiviimmän yhteistyön, se parantaa sote-asiakkaiden palvelujen koordinointia, asiakkaiden hoitokokemusta ja vähentää virheitä sekä edistää toiminnan tuloksellisuutta. Yhteiskunnallisten muutosten edessä sote-ammattilaiset tarvitsevat monipuolista osaamista, jotta yllättävissä tilanteissa kyetään toimimaan resilientisti, tilanteen vaatimalla tavalla. Esimerkkinä Halkoaho nosti esille Covid-pandemian myötä syntyneet nopeat muutostarpeet, joihin ennakolta ei ollut osattu varautua. Haasteita voivat aiheuttaa globaalien terveysuhkien lisäksi ympäristön muutokset, geopoliittinen muutos, teknologinen kehitys, taloudessa tapahtuvat muutokset sekä laajasti erilaiset muutokset yhteiskunnassa. Nämä sisältävät monia teemoja, joihin monialaisella TKIO-toiminnalla tulisi tarttua.
Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho korosti kommenttipuheenvuorossaan yhteistyön merkitystä. Organisaatioiden kamppaillessa niukkenevien resurssien ajassa, yhteistyön tekeminen on elinehto. Salkoaho nosti erityisesti esille sosiaalisen kestävyyden käsitteen terveyserojen kaventamisen kautta. Kehitys ei ole ollut kaikilta osin suotuisaa ja esimerkiksi työ- ja toimintakyky ei ole kohentunut toivotulla tavalla, kansantaudit ovat edelleen suurimpia suomalaisten kuolinsyitä ja Suomessa on alueita, joissa voidaan puhua lihavuusepidemioista. Huolestuttavaa on, että tällaiset ongelmat ovat yleisempiä matalan koulutuksen ja toimeentulon omaavilla ihmisillä. Tätä kautta sosiaalisen kestävyyden vahvistamisessa tarvitaankin entistä enemmän yhteistyötä korkeakouluyhteisön, Pirkanmaan hyvinvointialueen, alueen kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.
Pirkanmaan hyvinvointialueen TKIO-palvelujohtaja Katja Luojus korosti omassa kommenttipuheenvuorossaan uudistumiskyvykkyyden ja muutosjoustavuuden merkitystä niin osaamisen päivittämisen tarpeiden kuin integraation onnistumisen näkökulmista. Tärkeää on nimenomaan tunnistaa tarpeet ammattilaisten osaamisen ja kyvykkyyksin päivittämisessä sekä pystyä ennakoimaan millaista uudistumiskykyisyyttä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Osaamisen tukemisessa korostuu muun muassa erikoistumiskoulutustarpeet.
Tiiviiseen webinaariin mahtui paljon asiaa ja puheenvuorot herättivät keskustelua. Kati Kristiansson kertoi hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön asiantuntijoille suunnitteilla olevasta asiantuntijapankista, joka kokoaa kolmen organisaation asiantuntijoita yhteen yhteisten ilmiöiden ja myös laajemmin TKIO-toiminnan alle. Asiantuntijapankki tulee tukemaan verkostoitumista, monitieteistä- ja alaista TKIO-toimintaa sekä vahvistamaan yhteistyötä. Tilaisuus toimikin avauksena yhteistyölle ja asiantuntijapankin lisäksi muitakin keskustelun ja kohtaamisen paikkoja tullaan järjestämään, jotta Pirkanmaan hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön TKIO-yhteistyötä voidaan entisestään vahvistaa. Asiantuntijapankista ja seuraavista yhteistyötilaisuuksista tullaan viestimään pian lisää!
Webinaarin esitysmateriaalit: Täältä
Teksti: Hanna Uotila
