Sisäilman mitoitusolosuhteet

Rakenteiden rakennusfysikaalisia laskentatarkasteluja varten tarvitaan sisäilman mitoitusolosuhteet, joita rakennusfysiikan tutkimusryhmä on määrittänyt useiden eri tutkimusprojektien yhteydessä vuodesta 2002 lähtien. Keskeiset mitoitusolosuhteet ovat sisäilman lämpötila, kosteuslisä ja paine-ero.

Lämpötila

Niissä rakennuksissa, joissa sisälämpötilana pidetään normaalia huonelämpötilaa, on laskennallisissa tarkasteluissa suositeltavaa käyttää sisäilman lämpötilana vakiona olevaa 21 °C kaikkina vuodenaikoina. Kesäaikana sisäilman lämpötila on todellisuudessa korkeampi, mutta tämä mitoituslämpötila ottaa huomioon myös sisätilojen jäähdytyksen vaikutuksen kesäaikana. Tämä sisälämpötilan mitoitusarvo on esitetty myös nykyisissä RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa. Muissa rakennuksissa on laskelmissa käytettävä sisäilman lämpötila arvioitava tapauskohtaisesti erikseen.

Kosteuslisä

Eri rakennustyypeissä on suositeltavaa käyttää alla olevassa kuvassa ja taulukossa esitettyjä sisäilman kosteuslisän mitoitusarvoja käyttöolosuhteissa. Nämä samat taulukot on esitetty myös nykyisissä RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeissa. Sisäilman kosteusluokan 1 rakennuksissa kosteuslisän arvo on arvioitava aina tapauskohtaisesti erikseen. Tällöin on erikseen tarkasteltava sekä kesä- että talviolosuhteita.

Sisäilman kosteuslisän perusteella määritettyihin sisäilman kosteusluokkiin kuuluvat rakennetyypit. 1) Sisäilman kosteusluokan 1 rakennuskohteissa kosteuslisä ja lämpötila on aina arvioitava kohdekohtaisesti erikseen mitoituksen yhteydessä. Kosteuslisä voi vaihdella rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen välillä 6–20 g/m3. 2) Sisäilman kosteusluokan 3 rakennuskohteissa kosteustekninen mitoitus tehdään käyttäen talvella kosteuslisän arvoa 3 g/m3, ellei voida luotettavasti osoittaa, että pienempikin kosteuslisä riittää tarkasteltavassa kohteessa. 3) Rakennusta suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon, että rakennuksen käyttötarkoitusta saatetaan joskus myöhemmin muuttaa, jolloin myös sen kosteusluokka voi muuttua. 4) Jäähdytettyjen tilojen kosteusluokkaa valittaessa on otettava huomioon, että sisäilman kosteuslisä voi nousta suureksi sisätilan mahdollisten lämpötilamuutosten yhteydessä. Jäähallit ja muut jäähdytetyt liikuntatilat, joiden lämpötila nostetaan ajoittain korkeaksi ja joita käytetään ajoittain kosteusluokan 1 mukaisissa tarkoituksissa, kuuluvat kosteusluokkaan 1. 5) Jäähdytettyjen tilojen vaipparakenteiden mitoituksessa on otettava huomioon myös ulkoa sisälle päin siirtyvä vesihöyry, joka voi aiheuttaa kosteuden kondensoitumista ja homeen kasvulle otollisia olosuhteita lähellä rakenteen sisäpintaa.

Jos suunnitellaan rakennusta, jota ei ole mainittu edellä olevassa taulukossa, on arvioitava, mitä taulukossa esitettyä rakennustyyppiä tarkasteltava rakennus vastaa sisäilman olosuhteiden osalta parhaiten ja valittava rakennuksen kosteusluokka sen mukaisesti. Epävarmoissa tapauksissa on suositeltavaa valita suuremman kosteuslisän mitoitusarvon mukainen sisäilman kosteusluokka.

HUOM! edellä olevat kosteuslisän mitoitusarvot poikkeavat kansainvälisessä SFS-EN ISO 13788 standardissa esitetyistä arvoista, mutta tehtyjen tutkimusten mukaan nämä kosteuslisän mitoitusarvot vastaavat paremmin suomalaisissa rakennuksissa esiintyviä kosteuslisiä.

Paine-ero

Tarkasteltaessa rakenteisiin ilmavuotokohtien kautta sisältä siirtyvää kosteutta, voidaan sisäpuolella käyttää mitoitusarvona +10 Pa ylipainetta kaikkina vuodenaikoina. Jos tarkastellaan ulkoa sisälle päin siirtyvän ilmavirtauksen vaikutuksia rakenteiden toiminnassa, voidaan sisäpuolella käyttää mitoitusarvona -15 Pa alipainetta kaikkina vuodenaikoina.