Kyselyyn vastanneet terveydenhuollon asiantuntijat pitivät virheellistä terveysinformaatiota uhkana, mutta suurin osa vastaajista ei puuttunut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa havaitsemaansa virheelliseen informaatioon. Salassapitovelvollisuus on keskeinen syy olla puuttumatta virheelliseen tietoon. Moni vastaaja katsoo, että ammatin kertominen ja keskusteluihin puuttuminen saattaa varaantaa salassapidon. Sosiaalinen median käyttö työaikana ei ole vastaajille sallittua ja vastaajat haluavat pitää työn ja vapaa-ajan erillään.
Verkon terveysinformaatiosta on myös hyötyä. Vastaajat katsovat, että sosiaalinen media ja internet auttavat potilasta ymmärtämään sairautta ja sen hoitoa sekä selviytymään paremmin sairautensa kanssa. Sosiaalinen media on tuonut myös yhä enemmän näkyviin hoidon saajien kokemuksia ja näkemyksiä terveydenhuollosta ja kyseenalaistanut niin terveydenhuollon asiantuntijoiden kuin koko instituutionkin auktoriteettiasemaa.
Kysely oli osa TechPhilo tutkimusryhmän johtajan Jaana Parviaisen hanketta ”Tietämättömyyden tilassa: Negatiivinen asiantuntijuus ja tietoyhteiskunnan rapautuminen Suomessa 2020-luvulla” (NEGATE), jota rahoitti Suomen Akatemia vuosina 2018-2022.
Artikkeli Torkkola, S., Tyni, P., Parviainen, J., & Sendra, A. (2024). Terveydenhuollon muuttuvat viestintäkäytännöt: Kyselytutkimus terveydenhuollon asiantuntijoille sosiaalisen median mahdollisuuksista ja uhista potilastyössä. Media & viestintä, 47(4), 53–78. on vapaasti luettavissa verkossa osoitteessa: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/130759