Suullinen kielitaito

Tutkimusryhmämme on kiinnostunut muun muassa suullisen kielitaidon oppimisen ja opettamisen kysymyksistä, oppijoiden kielitaitokäsityksistä ja niiden merkityksestä kielen opiskelussa ja käyttämisessä.

Suullisen kielitaidon käsitys on muuttunut vuosien varrella ja moderni käsitys menestyvästä kielenkäyttäjästä on taitavasti monikielinen viestijä, jolla on myös vahvat mediaatiotaidot (Council of Europe, 2020). Omien kielitaitojen kehittyminen vaatii kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisäksi mahdollisuuksia käyttää kieltä. Tyypillinen vieraan kielen käyttötilanne arjessa on jonkinlainen suullinen viestintätilanne. Tällaisiin kielenkäyttötilanteisiin menemiseen voi vaikuttaa paitsi käsitykset oman kielitaidon riittävyydestä, myös opittavasta kielestä tai sen puhujista.

Tällä hetkellä tutkimusryhmässämme on käynnissä tutkimus, joka selvittää, millaiset asiat tukevat ja toisaalta estävät suulliseen kielenkäyttötilanteeseen menemistä, miten kielitaitokäsitykset vaihtelevat eri kielten oppijoiden välillä ja millaisia kieliasenteita oppijoilla on. Kohderyhmämme ovat saksan, ranskan ja espanjan opiskelijat lukiossa sekä yliopiston kielikeskuksen kursseilla.

Tutkimme opiskelijoiden käsityksiä kielitaidosta ja suullisista kielenkäyttötilanteista eläytymismenetelmän avulla (Eskola et al. 2017, 2019). Tarinoissa opiskelijat reflektoivat tekijöitä, jotka heidän mielestään vaikuttavat vuorovaikutustilanteessa onnistumiseen tai epäonnistumiseen.

 

Tutkijat:

Ilona Halttunen

Hanna-Ilona Härmävaara

Eija Jokinen

Heini Kallio

Katja Kemppainen

Laura Lahti

Claudia Rehwagen

Tanja Tuuna-Kyllönen

Elina Vasu

Yhteyshenkilö: