Ajankohtaista

Tälle sivulle päivitämme tietoja Kylsen ajankohtaisista tapahtumista

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) lokakuinen tapaaminen

Pirkanmaan hyvinvointialueen integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho vieraili YFOssa ja kertoi puheenvuorossaan hyvinvointialueen integraatiotoiminnoista ja yhteistyön rajapinnoista. Aluksi hän kuvasi hyvinvointialueen organisaatiorakennetta sekä integraatiotoiminnan paikkaa hyvinvointialueen organisaatiossa. Integraatio edellyttää moniäänisyyttä, lukuisten asiantuntijoiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Puheenvuorossa nousi keskeisenä hyvinvointialueen palvelulinjojen sisäinen integraatio ja yhteistyö. Palvelulinjoista ei muodosteta läpihengittämättömiä siiloja vaan huokoisia kokonaisuuksia, joissa palvelukokonaisuudet muodostuvat asiakkaan parhaaksi. Linjarajat ylittävää toimintaa tullaan tarvitsemaan. Toiminnallisen integraation toteuttaminen edellyttää vanhojen toimintatapojen kriittistä tarkastelua ja uusien toimintamallien luomista, näiden käytännön toteuttamista ja selkeää viestintää. Integraation johtamiseen ja tavoitteiden kirkkauteen kiinnitetään erityistä huomiota.

Toisaalta integraatiotoiminnan näkökulmasta hyvinvointialueen toiminta ei voi olla irrallaan muusta yhteiskunnasta, vaan sen on tärkeää kiinnittyä muuhun yhteiskuntaan kuten oppilaitosten ja kuntien toimintaan eli hyvinvointialueen ulkopuolelle. Yhteys tulee olla kaikkiin kuntiin ja eroavaisuudet Pirkanmaan kuntien välillä niin ikärakenteen, tarpeiden kuin toiveiden suhteen tulee ottaa huomioon.

Hyvinvointialueen integraation toimialue muodostuu viidestä osa-alueesta: yhdyspintatyöstä, Sote-kehittämisestä, Hyte-työstä, PirSote- ja PirKoti-kokonaisuuksista sekä laaja-alaisista kehitysohjelmista. Yhdyspintapäälliköt vastaavat yhdyspintatyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta ja kokonaisuuksien koordinoinnista alueellaan. He toimivat linkkinä kuntien ja hyvinvointialueen välillä ja heidän työssään korostuu laaja-alainen yhteistyö kuntien, oppilaitosten ja kolmannen sektorin sekä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointialuetasoisten laajojen palvelulinjarajat ylittävien monivuotisten kehitysohjelmien paikaksi on nähty integraatioyksikkö. Ensivaiheessa käynnistyviä kehitysohjelmia on esim. ikäihmisten sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen laaja-alaista yhteensovittamista sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävät kehitysohjelmat sekä laaja-alainen työkyvyn tuen ja työllistymistä tukevien palvelujen kehitysohjelma.

Tampereen kaupungin suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio nosti omassa puheenvuorossaan esille sopimusten tärkeyden hyvinvointialueen ja korkeakouluyhteisön välillä. Niiden avulla sovitaan, miltä rajapinta ja yhteistyö näyttävät. Sopimuksia tarvitaan, kun hyvinvointialue aloittaa toimintansa ja nyt olemassa olevien sopimusten voimassaolo päättyy.

Järjestämislaki 32 § nostaa esille, että hyvinvointialue osallistuu kansalliseen ja alueelliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen ja toimii yhteistyössä kuntien sekä koulutus-, kehittämis- ja tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden kanssa. Hyvinvointialueen ja korkeakoulujen tulee sopia yhteistyöstä ja työnjaosta niin hyvinvointialuetasolla kuin yhteistyöaluetasolla (YTA). Sopimuksia tarvitaankin eri tasoisia sekä laajoja kokonaisuuksia käsitteleviä että konkreettisempiin ja yksityiskohtaisempiin asioihin pureutuvia. Yhteistyön tavoista ja resursseista tulee sopia peruspalvelujen osalta ja huomioida Kaupin yliopistollisen sote-keskuksen mahdollisuudet. Lisäksi harjoittelupaikkasopimukset tulee myös päivittää.

Seuraavan kerran YFO kokoontuu joulukuussa.

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Pixapay

 

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) elokuinen tapaaminen

Tapaamisessa TKI-asiantuntija Hanna Uotila esitteli syyskuussa valmistuvaa Kylsen selvitysraporttia, joka kattaa eri toimijoiden näkemyksiä, odotuksia ja tarpeita Kylse-yhteistyöstä. Raportti koostuu useasta erillisestä selvityksestä, joiden aineistot on kerätty Tampereen korkeakouluyhteisön TKIO-toimijoilta ja hyvinvointialueen sote-toimijoilta. Selvityksen mukaan työelämän edustajat ja korkeakoulun tutkijat, kehittäjät ja opettajat näkevät Kylsen vahvuudet ja mahdollisuudet hyvin samalla tavalla. Selvitys toimi pohjana Kylse-yhteistyön ja toimintojen kehittämisessä. Raportti on luettavissa https://trepo.tuni.fi/handle/10024/142255.

Edellä kuvatun selvitysraportin antamaa tietoa hyödynnettiin korkeakouluyhteisön Kylse-yhteistyöhön liittyvää päätöstä tehtäessä. Tutkijatohtori Ulriika Leponiemi kertoi Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun 14.6.2022 tekemästä päätöksestä. Päätöksen mukaan korkeakouluyhteisö sitoutuu olemaan mukana Kylsen toimintojen suunnittelussa ja osallistumaan jaetuista tehtävistä ja tiloista koituviin kustannuksiin siltä osin kuin niistä yhdessä sovitaan. Myös Tampereen kaupungin ja yliopiston pitkän aikavälin strategiasta löytyy painopisteitä, joita on mahdollista edistää Kylsessä. Keskustelussa nousikin esille Tampereen kaupungin halukkuus olla mukana jatkossakin omalta osaltaan myös Kylsen rahoituksessa.

Strategiajohtaja Arto Ranta kuvasi puheenvuorossaan hyvinvointialueen rakentumista, strategiavalmistelua ja Kylsen rakennushankkeen etenemistä. Hän toi esille, että hyvinvointialueen TKIO-rakenne on vielä rakentumatta ja TKI-johtajan valinta on kesken, ja näin ollen myös Kylsen paikka tässä rakenteessa on vielä hahmottumatta. Kylsen suunnittelu rakennuksen osalta kuitenkin jatkuu ja näyttäisi siltä, että rakennuksen valmistuminen ajoittuisi vuosille 2026–2027. Hyvinvointialueen strategiavalmistelussa huomioidaan Kylse kokonaisuus ja pyritään, että TKIO-henkilöstö voisi aloittaa palkattuna jo aikaisemmin kuin rakennus valmistuu eli vuoden 2023 alussa. Myös tilasuunnittelussa tarvitaan TKIO-henkilöstön panosta.

Projektipäällikkö Lasse Rautniemi kertoi Kylsen koulutus- ja tutkimuskentän ajankohtaisia kuulumisia. Hän nosti esille uuden suunnitteilla olevan RISE-koulutuksen, jossa tavoitteena on päivittää riskosseuraamusasiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia. Tavoitteena on saada mukaan useampia oppiaineita ja uusia toimijoita. Suunnitteilla on myös Moniammatillisen toiminnan vaikuttavuus -työpaja, joka tähtää tutkimukselliseen yhteistyöhön korkeakouluyhteisön tutkijoiden ja hyvinvointialueen kehittäjien kanssa. Työpajaa suunnitellaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja se on tarkoitus toteuttaa marraskuussa.

Kokouksen lopuksi kehittämispäällikkö Jarkko Lumio kokosi yhteen YFOn tulevia asioita. Keskeisenä nousevat Kylsen perusresurssoinnin ja yhteistyösopimusten kysymykset, joihin palataan seuraavissa YFOn tapaamisissa.

Seuraavan kerran YFO kokoontuu lokakuussa.

Kuva: Hanna Uotila

Teksti: Hanna Uotila

 

Kannanotto sosiaalihuollon TKKI-rakenteiden valmisteluun

Sosiaalialan osaamiskeskusten johtajien verkosto, sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet ja laajemminkin sosiaalityötä kouluttavat yliopistot ovat valmistelleet tavoitteita ja toimenpiteitä sosiaalihuollon TKKI- toiminnalle osana sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Lue kannanotto TKKI-rakenteiden valmisteluun.

 

Kaupin yliopistollinen sote-keskus

Kuvaus Kylsen suunnittelun nykytilanteesta ja aikataulutavoitteesta 7.6.2022.

 

Kylse-seminaari 2.6.2022

Kylsen kehittäjätiimi järjesti 2.6.2022 yhteistyössä PirSOTEn HR-toimijoiden kanssa korkeakoulutoimijoille ja työelämälle yhteisen seminaari-työpajan, jossa tarkoituksena oli pohtia miten työelämän tarpeet löytävät opetuksen sisällöiksi. Tilaisuuteen osallistui Tampereen korkeakouluyhteisön, Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton, Pikassoksen ja hyvinvointialueen toimijoita. Aamupäivän osuuteen osallistui noin 40 henkilöä. Iltapäivä jatkui pienryhmätyöskentelyn merkeissä.

Aamupäivän luento-osuuden avasi Tampereen yliopiston vararehtori Marja Sutela, joka toi esille Kylsen etuja niin korkeakouluyhteisön kuin palvelutuotannon näkökulmasta. Hän näki Kylsen reaalimaailmaan upotettuna TKIO alustana ja kunnianhimoisena sote-innovaatio ekosysteeminä. Hän korosti puheenvuorossaan toiminnallisuuden tärkeyttä. Korkeakouluyhteisö ottaa kesäkuussa kantaa sitoutumisesta Kylsen kehittämiseen ja toimintaan.

Kylse-tiimin Lasse Rautniemi (Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto) esitteli Kylsen opetuksen ja tutkimuksen periaatteita. Hän kuvasi puheenvuorossaan Kylsen toiminnan perustuvan asiakkaiden monimuotoiseen kohtaamiseen, jossa korostuu monialainen ja monitieteinen integraatio. Kylse tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia opetusklinikkakonseptin käyttöön ja jatkokehittämiseen sekä valmiuksia koko hyvinvointialueella tapahtuvaan kehittämistyöhön.

HR-kehittämispäällikkö Anne Markkula (Pirkanmaan hyvinvointialue) kertoi HR-valmistelun lähtökohdista Pirkanmaalla. Henkilöstöä koskevat ilmiöt kuten henkilöstön saatavuus, riittävyys ja pysyvyys ovat nousseet haasteina esille. Hän painotti osaamisen ennakoinnin korostumista ja toimintaympäristön muutosten tunnistamista niin lähitulevaisuudessa kuin pidemmällä aikavälillä. Keskeistä on hyvinvointialueen osaamispääoman ylläpitäminen ja kehittäminen.

Kommenttipuheenvuorossa kehittäjä-sosiaalityöntekijä Elina Perkiö (Tampereen kaupunki) nosti esille omaan työhön vaikuttamisen tärkeyden. Se, että on lupa ja vapaus kehittää omaa työtä ja vaikuttaa siihen, on yhteydessä hyvään, aitoon ja yhdenvertaiseen johtamiseen. Hän korosti myös koulutukseen kehittämisen merkitystä, siten että hyöty kohdistuu asiakkaisiin ja potilaisiin. Koulutuksen tulee keskustella käytännön kanssa ja työelämä tulisi ottaa yhä enemmän mukaan keskustelemaan koulutuksen painopisteistä.

Sosiaali- ja terveysala osaamisyksikön johtaja Susanna Seitsamo (Tampereen ammattikorkeakoulu) kuvasi puheenvuorossaan Kylsen mahdollisuuksia ja koulutusorganisaation odotuksia Kylsen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Keskeisenä teemana hän nosti esille monialaisuuden ja moniammatillisuuden. Kylse tarjoaa mahdollisuuden aitoon monialaiseen työskentelyyn autenttisissa ympäristöissä. Se tarjoaa mahdollisuuden niin sote-ammattilaisille kuin opiskelijoille oppia toimimaan moniammatillisesti eri ammattiryhmien kanssa. Hän näki Kylsen kokeilukulttuurin kotina, jossa tutkimuksista saaduista tuloksista tulee käytänteitä ja niitä päästään kokeilemaan käytännössä.

Koulutuksen varadekaani Marko Salonen (yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Tampereen yliopisto) käsitteli puheenvuorossaan mikä Kylsessä tukee opiskelijoiden oppimista. Tärkeinä tekijöinä hän mainitsi asiakastyötaitojen, koordinointi-, reflektio- ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen sekä monialaisuuden sisäistämisen. Eettiset ja moraalisen kysymykset ja niiden merkityksellisyys tulee eri tavalla esille, kun toimii aidoissa asiakastilanteissa. Hän korosti yhdessä tekemisen merkitystä, pitkäjänteistä yhteistyötä sekä sitoutumisen ja sopimusten tärkeyttä.

Digipalvelujen hankepäällikkö Taru Manner (PirSOTE) käsitteli kommenttipuheenvuorossaan digitaalisuuden mahdollisuuksia tulevaisuuden opetuksessa. Hän toi esille koulutuksen olevan murroksessa. Tulevaisuudessa tulee olemaan yhä yksilöllisempiä korkeakoulututkintoja ja kansainvälisen koulutuksen saatavuus lisääntyy. Toisaalta vahvistuu ajatus siitä, että taitoja opitaan myös muualta kuin formaaleista tutkinnoista. Tärkeää on sisäistää ajatus jatkuvasta oppimisesta. Kylse voi tukea ammattilaisia olemalla tutkiva ja oppiva sote-palvelujen TKIO-ympäristö, jossa on lupa kokeilla.

Pikassos Oy:n toimitusjohtaja Tuula Tuominen päätöspuheenvuorossaan korosti vahvojen sopimusten merkitystä Kylsen kehittämisessä. Sopimukset eivät rajoita tekemistä vaan ne antavat turvaa toimia. Kylse voisi toimia mallipaikkana, jossa tehdään tutkimusta, kehitetään ja kokeillaan uusia toimintatapoja ja jossa tutkittu tieto nivoutuu käytännön toimintaan. Tuominen kuvasi Kylsen herättävän kovasti kiinnostusta valtakunnan tasolla.

Osallistujapalautteen mukaan aamupäivän luento-osuus oli onnistunut. Tilaisuus koettiin tiedollisesti arvokkaana ja toi esille, että monialaista koulutusta on jo mietitty ja toteutettukin monissa yhteyksissä.

Työpajojen anti raportoidaan syksyllä.

 

Teksti: Hanna Uotila

Kuva: Jonne Renvall

17.3.2022

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) toukokuinen tapaaminen

Yhteistyöfoorumin tapaamisessa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita liittyen Praksis-toimintaan, Transform-tutkimusalustaan ja Kylsen toiminnan resurssointiin sekä tarveselvityksen etenemiseen.Yliopistotutkija Aino Ritala-Koskinen Tampereen yliopistosta esitteli Praksis-toimintaa sen alkujuurista tähän päivään. Praksis-toiminnan juuret ulottuvat 1970-luvulle, jolloin Sosiaalityön koulutuskomitea esitti sosiaalityön opetusklinikoiden kokeilemista osana koulutuksen uudistamista. 2000-luvulla opetusministeriö raportissaan totesi, että opetus- ja tutkimusklinikoita tarvitaan yliopistojen välittömässä läheisyydessä ja että sosiaalityön käytäntöjen ja tietoperustan tutkimus tulisi sijoittua opetus- ja tutkimusklinikoille. Klinikat muodostavat sosiaalityön koulutuksen ja tutkimuksen rakenteen ja yhteistyöareenan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja työelämän kesken. Vuoden 2019 hallitusohjelma sekä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (2021) korostavat koulutus-, tutkimus- ja kehittämisnäkökulmia. Myös sosiaalityön tutkimuksen ja sen osaamisen vahvistamista ryhdyttiin tukemaan valtion rahoituksen avulla.

Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Pikassoksen ja Tampereen kaupungin välille solmittiin Tampere Praksis -yhteistyösopimus vuonna 2014. Sopimukset ovat luonteeltaan puitesopimuksia ja niissä sovitaan käytännön opetuksen (kandivaiheen) ja maisterivaiheen käytännön harjoittelun järjestämisestä. Tutkimusyhteistyö painottuu opinnäytetyöyhteistyöhön. Praksiksen opetus- ja tutkimusyhteistyöryhmän toiminnan tuloksena on syntynyt mm. Tutkimustoiminnan käsikirja, jolla tuetaan opinnäytetöiden laatimista.
Kuitenkin resurssien niukkuus tekee toiminnasta haavoittuvaa ja työntekijöiden mahdollisuus osallistua on hyvin vaihtelevaa. Tarvitaankin vahvaa tahtotilaa ja motivaatiota asian esillä pitämiseen ja vankemmat hartiat olisivat tässä tarpeen. Pohdintaan jää miten Praksis toimintaa voisi olla osa hyvinvointialueen ja Kylsen toimintaa.

Taysin johtava sosiaalityöntekijä Anni Vanhala kuvasi Praksis-toimintaa yliopistosairaalan näkökulmasta. Vuonna 1998 Taysin ja Tampereen yliopiston välillä solmittiin yhteistyösopimus sosiaalityön opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.
Vanhala kuvasi osaamisen kehittämisen tasoja, joista Praksis-toiminta keskittyy pitkälti perustutkintotasoon. Opetusyhteistyön kivijalka on käytännön harjoitteluissa, joissa keskitytään asiakastyön taitoihin. Opiskelijoiden ohjaajakoulutus sekä terveyssosiaalityön luentosarjat ja opinnäytetöiden tekeminen kuuluvat kiinteästi Praksis-toimintaan. Opetusyhteistyön puitteissa on rakentunut pitkä ja luottamuksellinen yhteistyösuhde ja vakiintuneet käytännöt. Yhteistyö toimii myös rekrytointiväylänä.

Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa myös Praksis-toiminnan sopimukset tulevat tarkasteluun. Esille nousi myös muiden tahojen liittyminen mukaan sopimukseen ja kahden erillisen sopimuksen yhdistäminen. Kokouksen jäsenet esittivät kiinnostusta osallistua yhteistyöhön jollain tavoin ja asiaan palataan myöhemmin.

Tutkijatohtori Ulriika Leponiemi Tampereen yliopistosta kertoi kuulijoille Transforming Welfare Systems eli Transform-tutkimusalustasta. Se on Tampereen yliopiston strateginen tutkimusalusta, joka on toiminut vuoden 2022 alusta. Tarkastelun keskiössä ovat vaikuttavat ja oikeudenmukaiset hyvinvointipalvelut. Transformissa kartoitetaan tutkimustarpeita ja täytetään niitä, kootaan tutkimuksellisen yhteistyön tarpeita, tuetaan tutkijoita tutkimuksen tekemisessä, etsitään verkottumisen ja tiedonjaon paikkoja ja saatetaan tutkijoita yhteen. Transform järjestää seminaareja ja työpajoja, osallistuu hankkeiden koordinointiin ja jakaa tutkimustoimintaan siemenrahaa. Transform-tutkimusalusta yhdistää tutkijoita eri tieteenaloilta. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen näkökulmasta Kylse on kiinnostava yhdyspinta ja Transform toimii aktiivisena Kylsen yhteistyötahona.

Suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio Tampereen kaupungilta avasi kuulijoille Kylse-toiminnan resurssoinnin mahdollisuuksia sekä Kylsen tarveselvityksen tilannetta. Pirkanmaan hyvinvointialueelle, samoin kuin muille yliopistosairaaloita ylläpitäville hyvinvointialueille, on suunniteltu erityistä rahoitusmallia, joka mahdollistaa kehittämisen yliopistollisen sairaalatoiminnan puitteissa. Lumio nosti esille mahdollisuuden, että tästä tulevasta rahoituksesta lohkaistaisiin osa Kylsen toimintaan. Ehdotus sai positiivisen vastaanoton ja rahoitus nähtiin erittäin tarpeellisena ja välttämättömänä toiminnan mahdollistajana. Todettiin, että jos ei tässä vaiheessa ole toimintaan osoitettavissa resurssia voidaan monta hyvää ideaa hukata ja unohtaa. Päätettiin, että valmistelua jatketaan ja tehdään YFO:n nimissä esitys rahoituksesta.
Lumio esitteli Kylsen tarveselvitystä, joka menee Tampereen kaupunginhallituksen päätettäväksi kesäkuun alussa. Nähtiin myös Kylse-rakennuksen uusimpia suunnitelmia.

Seuraava kokous elokuussa.

Kuva: Hanna Uotila
Teksti: Hanna Uotila

 

 

19.4.2022

Kaupin yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen yhteistyöfoorumin (YFO) maaliskuinen tapaaminen

Yhteistyöfoorumi (YFO) kokoontui kuulemaan ja keskustelemaan hyvinvointialueen valmistelusta ja Kylsen roolista koulutuksen tukena Teamsin välityksellä. YFOon osallistui joukko Pirkanmaan sote-alueen toimijoita korkeakouluyhteisöstä, Tampereen kaupungilta sekä yksityisistä ja julkisista sote-organisaatioista ja kolmannelta sektorilta.

Kehittämispäällikkö Tuukka Salkoaho avasi yhteistyöfoorumin kuulijoille hyvinvointialueen palvelulinjojen organisoitumista ja johtamista. Hän esitteli rakennehahmotelmaa ja kuvasi suunniteltua organisaatiomallia. Hyvinvointialueella TKIO- ja integraatiotoiminta muodostavat tämänhetkisissä suunnitelmissa oman toiminta-alueen. Toiminta-alue muodostuu neljästä vastuualueesta (VA): aluejohtamisen ja yhdyspintojen, HYTE VA; koulutuspalvelujen VA, tutkimuspalvelujen VA sekä kehittämis- ja innovaatiopalvelujen VA.

Esitys herätti vilkasta keskustelua. TKIO-näkökulmasta nostettiin esille mm. yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen näkyminen tutkimuspalveluissa lääketieteellisesti orientoituneiden vastuuyksiköiden rinnalla sekä hyvinvointialueen ulkopuolisten toimijoiden kuten KELAn yhteistyön huomioiminen.   Lisäksi pohdittiin, miten projekti- ja hanketyön tuki huomioidaan ja organisoidaan hyvinvointialueella.

Suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio esitteli Kylseen kiinteästi nivoutuvan PirSOTE-projektin työpaketti 14 eli peruspalveluiden tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistamisen toimintasuunnitelmaa. YFOn tarkoituksena on tukea Pirkanmaan sote-ekosysteemin yhteistyötä TKIO-toimintojen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Tapaamisessa todettiin, että YFO voi toimia työn tukiryhmänä ja jatkossa YFOssa käsiteltävät aiheet nostetaan toimintasuunnitelman eri asiakokonaisuuksista.

Projektipäällikkö Lasse Rautniemi kuvasi Kylsen tutkimuksen ja koulutuksen periaatteita. Kylsessä tutkimus kohdentuu asiakkaiden elämäntilanteisiin ja heidän kanssaan työskentelyyn. Keskeisenä nähdään monitieteisyys ja monialaisuus, mikä näkyy kaikessa tutkimus- ja koulutustoiminnassa. Kylsen tutkimuksissa on edustettuna sekä tiedon että kehittämisen intressit ja tavoitteena on luoda mahdollisuuksia sote-ammattilaisten oman työn ohella tapahtuvaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Kylse tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden opetusklinikkakonseptin – Living Labin – kehittämiseen jo olemassa olevien käytäntöön liittyvien opetusmoduulien pohjalta.

Keskustelua koulutustarpeista ja niiden välittymisestä työelämästä koulutusorganisaatioiden opetussuunnitelman kehittämistyöhön jatkettiin kuuntelemalla Tampereen ammattikorkeakoulun yliopettajan Arja Halkoahon esitystä terveyden edistämisen ylemmän tutkinto-ohjelman sisällöistä. Terveyden edistäminen on merkittävä kokonaisuus hyvinvointialueen tulevissa toiminnoissa ja uusien osaajien kouluttaminen terveyden edistämisen alalle on tärkeää. Ylempi tutkinto-ohjelma mahdollistaa monessa kohdassa opiskelijoiden yhteistyön Kylsen kanssa. Yhteistyö voi olla esim. hankeopintoja ja opinnäytetöitä.

YFO kokoontuu seuraavan kerran 18.5, jolloin keskustellaan Kylsen toiminnallisen sisällön ja talohankkeen etenemisestä sekä hyvinvointialueen TKIO-toiminnan järjestämisestä.

Kuva: Pexels

Teksti: Hanna Uotila