Osallistuin kesäkuun alussa YK:n järjestämään STI-foorumiin (Third Annual Multi-stakeholder Forum on Science, Technology and Innovation for the Sustainable Development Goals), New Yorkissa. Kyseinen foorumi järjestettiin siis kolmatta kertaa, ja sen tarkoituksena on tuoda yhteen tutkijoita, poliitikkoja ja yrityksiä kestävän kehityksen tavoitteiden ympärillä. Osallistumiseni kyseiseen foorumiin mahdollisti Unipid–verkoston FinCeal+-projekti.
STI-foorumi järjestettiin YK:n päärakennuksella New Yorkissa, joten puitteet olivat jo sinänsä upeat hienolle tapahtumalle. Mukana omassa delegaatiossamme oli tutkijoita eri yliopistoista, sekä FinCeal+ -projektin koordinaattorit. Lisäksi paikalla oli Suomesta myös ministeriöiden ja kaupunkien edustusta. Vierailimmekin muutaman kerran myös Suomen YK:n pysyvässä edustustossa, jossa meitä isännöi Suomen YK:n edustuston suurlähettiläs Kai Sauer.
Ennen varsinaista tapahtumaa, maanantaina 4.6. järjestettiin Global Solutions Summit – oheistapahtuma, jossa erilaiset yritykset ja start-upit kertoivat uusista innovaatioista kestävän kehityksen haasteisiin liittyen. Osallistuin myös tähän tapahtumaan ja se olikin ratkaisukeskeisyydessään hyvin antoisa päivä. Päivän teemana oli tarkastella teknologisia innovaatioita ja niiden skaalaamista ja hyödyntämistä kehittyvissä maissa, etenkin sellaisilla alueilla, joissa perustavanlaatuisia infrastruktuureja, kuten esimerkiksi tietoliikenneyhteyksiä, sähköjä, tai puhdasta vettä ei ole saatavilla. Kuitenkin tavoitteena olisi, että näilläkin alueilla pystyttäisiin edistämään kestävän kehityksen tavoitteita samalla parantaen ihmisten elinolosuhteita. Osa esitellyistä innovaatioista keskittyikin nimenomaan näiden haasteiden ratkomiseen.
Eräs mielenkiintoisimmista yrityksistä Global Solutions Summitissa oli mielestäni Solar Sister, joka yhdistää aurinkoenergian hyödyntämisen ja naisten aseman parantamisen kehittyvissä maissa. Yritys on perustanut useampaan Afrikan maahan naisyrittäjien muodostaman verkoston, joka myy esimerkiksi aurinkoenergialla toimivia lamppuja, latureita ja liesiä. Yritystoiminta ja sen markkinointi perustuu paljolti samoihin kulutusyhteisöllisyyden ajatuksiin, joista itse olen väitellyt vuonna 2013. Yritys luottaa markkinoinnissaan paikallisten naisten muodostamiin ystävyysverkostoihin ja yhteisöihin, joiden kautta viesti uusista tuotteista siirtyy eteenpäin asiakkaille. Tuotteet koetaan luotettavina, kun niitä myyvät yhteisöjen jäsenet. Samalla nämä naiset toimivat pienyrittäjinä ja he saavat näin paremman toimeentulon perheelleen.
Varsinaisessa STI-foorumissa minua kiinnosti erityisesti sessio, jossa käsiteltiin SDG 12:a eli ”STI For sustainable consumption and production patterns” – kestävämpiä kulutuksen ja tuotannon tapoja. Tässä sessiossa kuultiin myös yksi ruokahävikin vähentämiseen keskittyvän start up- yrityksen esitys. Kyseinen start up on nimeltään FoPo Food Powder, joka valmistaa erilaisia jauheita hävikkiuhanalaisista hedelmistä ja vihanneksista. Muuttamalla näiden koostumusta jauheen muotoon, saadaan niiden elinaikaa esimerkiksi kaupan hyllyllä pidennettyä jopa kahteen vuoteen asti. Yrityksen perustajat ovat opiskelijoita, jotka osallistuivat yritysideallaan kilpailuun ja lähtivät sitä kautta hankkimaan sille rahoitusta. Odotan innolla yrityksen tuotteita myyntiin myös Suomen marketteihin!
Sessiossa liittyen SDG12: n puheenjohtajana oli Suomesta VTT:n Senior Advisor Anne Ritschkoff, joten suomalainen tiedeosaaminen oli hienosti edustettuna teemassa. Session aikana käsiteltiin sekä kiertotalouteen että jakamistalouteen liittyviä teemoja ja myös ruokahävikkiin liittyvää problematiikkaa. Esimerkiksi johtaja Shenggen Fan (International Food Policy Research Institute, IFPRI) oli yksi puhujista, keskittyen globaalin ruokajärjestelmän haasteisiin. Itselleni oli hienoa huomata, miten vahvan jalansijan ruokahävikin vähentämisen tavoitteet ovat saamassa maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi IFPRI:n viimeisimmän ”2018 Global Food Policy Report”: in mukaan, mikäli terveellisemmän ruokavaliomuutoksen, parantuvan tuotantotehokkuuden ja vähenevän ruokahävikin määrän tavoitteissa onnistutaan, vuonna 2050 on mahdollista ruokkia 9.5 miljardia ihmistä kestävästi (Stordahlen & Fan, 2018). Tämän hetkinen arvio maapallon väestöstä vuonna 2050 on 9.8 miljardia, mutta väestönkasvun hillitseminen on toki myös yksi kestävän kehityksen tavoitteista.
Kaiken kaikkiaan STI-forum tarjosi varsinaisen asiasisällön lisäksi myös mahdollisuuden verkostoitua toisten suomalaisten tutkijoiden kanssa, joista moni tutkii kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Kokemusten vaihtaminen tutkijan arjen haasteista, kuten tutkimusrahoituksen hankkimisesta, oli myös itselleni erittäin antoisa osa reissua. Lisäksi toki pääsin myös nauttimaan New Yorkin maagisesta tunnelmasta Broadwayllä, Fifth Avenuella, Central Parkissa ja High Linella.
– Elina
Lähteet:
Stordahlen, G. & Fan, S. 2018. ”The Global Food System under Radical Change”, 2018 Global food policy report. Washington, DC: International Food Policy Research Institute. https://doi.org/10.2499/9780896292970