Tutkimus- ja kehittämishankkeet

Neuvotteluja solidariteetista ja kontrollista koronakriisin aikana

Hankkeessa tutkitaan solidariteetin ja kontrollin ilmaisuja, käytäntöjä ja niistä käytyjä moraalisia neuvotteluja yhteiskunnan eri tasoilla COVID-19 -pandemian aikana. COVID-19 -tilanne tekee näkyväksi toiseuttavaa keskustelua ja ryhmäpolarisaatiota, joiden eksplikointi on tärkeää yhteisöllisten ja yhteiskunnallisten valtarakenteiden ja eriarvoistumisen ymmärtämisen näkökulmasta. Hanke muodostuu rinnakkain toteutettavista osatutkimuksista, joissa analysoidaan ystävällisyyden/solidariteetin ja syyllistämisen/kontrollin ilmaisuja lähisuhteissa, paikallisyhteisöissä sekä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Kesto: 2020-2021
Lisätietoja: Apulaisprofessori Riikka Korkiamäki, riikka.korkiamaki@tuni.fi

 

Ikääntyneet, korona-arki ja osallistava tiedontuotanto

Projektin tavoitteena on tuottaa tietoa ikääntyneiden kansalaisten arjesta COVID-19-viruksesta johtuvan poikkeustilanteen aikana. Projektissa kehitetään osallistavan tiedontuotannon menetelmiä sekä selvitetään yhteiskehittämisen mahdollisuuksista yhteisöjen vahvistamiseksi COVID-19-viruksesta johtuvan poikkeustilanteen myötä syntyneissä arjen tilanteissa. Projektissa tuotetaan ja tutkitaan prosesseja, jotka edesauttavat ja vahvistavat ikääntyneiden kansalaisten demokratiataitoja, sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuuden kokemuksia huomioiden myös erilaisten digitaalisten toimintaympäristöjen reunaehdot. Hanke on osa ”Osallistava suunnittelu ja kehittäminen vaikuttavuuden arvioinnin ja mittaamisen näkökulmasta” -hanketta.

Kesto: 2020
Lisätietoja: Projektitutkijat eveliina.kaukkila@tuni.fi, tellu.rosenqvist@tuni.fi

 

Korona nuorten sukupolvikokemuksena?

Koronapandemian aikana julkinen keskustelu ja huoli ovat kohdistuneet ikäihmisiin ja riskiryhmiin. Nuoret aikuiset ovat jääneet vähälle huomiolle, vaikka he elävät herkkää elämänvaihetta koronapandemian ja poikkeusolojen kourissa. Poikkeusoloissakin nuorten tulee rakentaa identiteettiään, suunnitella tulevaisuuttaan ja itsenäistyä. Tutkimuksemme perustuu olettamukseen, että Covid-19 pandemia on tämän päivän 18-25 -vuotiaiden sukupolvikokemus, jolla on sekä välittömiä että pitkän aikavälin vaikutuksia. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat vuoden 2020 aikana valmistuvat yliopisto- ja korkeakouluopiskelijat sekä viimeistä luokkaa käyvät lukiolaiset. Hanke tuottaa autenttista tietoa nuorten aikuisten kokemuksista ja pärjäämisestä korona-aikaan sekä heidän tulevaisuuden odotuksistaan epävarmuuden keskellä elämäntilanteessa, jolloin opinnot ovat päättymässä ja siirtymä jatko-opintoihin tai työelämään on edessä.

Hankkeen tietosuojailmoituksen voit katsoa tästä.
Päivitetyn tietosuojailmoituksen näet tästä

Kesto: 2020-2021
Lisätietoja: Dosentti, yliopistonlehtori Eriikka Oinonen, eriikka.oinonen@tuni.fi

 

Perheet ja korona-arki – uudelleen asemoitunut työ, koulu ja sosiaalinen ympäristö ongelmien lähteenä ja ratkaisujen resurssina

Kevään 2020 koronakriisissä arjen keskeiset rakenteet, työelämä ja koulu, joutuivat asemoimaan itsensä uudelleen suhteessa perheeseen ja yksityiselämään. Perheet ja korona-arki- hankkeessa tutkitaan perheiden voimavaroja ja ongelmien ratkaisuja tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Vaikka poikkeusolot ovat muodostuneet usein varsin kuormittavaksi, emme halua lähtökohtaisesti tulkita tilannetta pelkästään ongelmapuheen kautta. On mahdollista ja jopa todennäköistä, että tilanteissa on syntynyt myös uusia havaintoja ja käytäntöjä, joilla työn, koulun ja perheen suhteita on voitu jäsentää myös kaikkia osapuolia tyydyttävillä tavoilla. Tutkimuksen keskiössä on saada tietoa konkreettisista tavoista, joilla perheet ovat uudelleen neuvotelleet moninaisia suhteita, jotka liittyvät paitsi työhön ja kouluun, myös perheen sisäisiin suhteisiin ja sosiaalisiin verkostoihin ylipäätänsä.

Tutkimus on kaksivaiheinen. Sen kohdejoukkona on porilaisten peruskouluikäisten vanhemmat. Ensi vaiheessa, keväällä 2020, he kaikki saavat Wilma-järjestelmän kautta linkin kyselyyn, joka koostuu pääsoin avokysymyksistä. Kysymykset käsittelevät poikkeusajan arkea, siinä pärjäämistä ja tulevaisuusnäkymiä. Toisessa osassa (syksyllä 2020) tutkimuksen ensimmäisen vaiheen perustalta rakennetaan jatko-osa joka sisältää survey-kyselyn ja ryhmähaastatteluja.

Hankkeen tietosuojailmoituksen voit katsoa tästä.

Kesto: 2020 – 2022
Lisätietoja: professori Antti Saloniemi, antti.saloniemi@tuni.fi

 

Pysykää kotona -kehoituksen merkitys kahdessa kodissa asuvien lasten perheissä

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella vuoroasumisen julkituloa mediassa ja henkilökohtaisina kokemuksina korona-kriisin yhteydessä erilaisten aineistojen avulla. Vuoroasuminen toimii casena sosiaalisen eristämisen sosiaalisista seurauksista, mutta myös laajemmasta perhe-elämän muutoksesta.

https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/lasten-monipaikkainen-asuminen-sosiaalityon-haasteena

Tutkimushankkeen johtaja: Professori Hannele Forsberg
Lisätietoja: Yliopistonlehtori Leena Autonen-Vaaraniemi leena.autonen-vaaraniemi@tuni.fi

 

Ystävyys potentiaalina? Nuorten inklusiiviset ystävyyskäytännöt syrjäytymisriskin ehkäisemisen näkökulmasta

Tutkimus käsittelee nuorten ystävyyssuhteita yhteisöihin ja yhteiskuntaan osallistavana voimavarana. Lähtökohtainen oletus on, ettei ystävyydessä ole kyse vain yksityisestä suhteesta kahden tai useamman ihmisen välillä vaan myös laajemmista yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista suhteista. Tutkimuksessa kysytään, voidaanko nuorten syrjäytymisriskiä ehkäistä tunnistamalla, tukemalla ja suuntaamalla nuorten ystävyyksiä.

Tutkimus muodostuu kolmesta osiosta: 1. verkostokartoin tuotetusta rakenteellisesta ystävyysprofiilista, 2. ystävyyden merkityksiä ja käytäntöjä käsittelevästä kuva-, haastattelu- ja havainnointiaineistosta ja 3. nuorten ja aikuisten välisiä, nuorten ystävyyksiä koskevia neuvotteluja käsittelevistä haastatteluista ja havainnoinnista koulussa, ryhmäkodeissa ja nuorisotilalla.

Tutkimus edistää tieteellistä keskustelua arjen voimavaroista, yksityisten ja yhteisöllisten suhteiden välisestä vuorovaikutuksesta sekä nuorten omaehtoisten käytäntöjen institutionaalisista ehdoista. Se hyödyttää myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen parissa toimivia ammattilaisia ja päätöksentekijöitä.

Kesto: 2016–2018
Rahoittaja: Suomen Akatemia (SA285592)
Lisätietoja: Tutkijatohtori Riikka Korkiamäki, riikka.korkiamaki@tuni.fi

 

Risteyksessä: siirtymä yliopistosta työelämään

Tämän päivän yliopisto-opiskelijat rakentavat tulevaisuuttaan erilaisissa olosuhteissa kuin edelliset sukupolvet – millaisin odotuksin ja resurssein, on tämän tutkimuksen kohde. Hanke tutkii visuaalisia menetelmiä ja eläytymistarinoita soveltaen yhteiskuntatieteellisiltä ja humanistisilta aloilta valmistuvien kokemuksia työelämään siirtymisestä. Henkilökohtaisen elämän sosiologian (sociology of personal life) tarjoamin työkaluin tutkitaan yksilöiden kokemuksia aika- ja paikkasidonnaisissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Hankkeen aineistot kerättiin Tampereen yliopistossa ja Barcelonan yliopistossa lukuvuoden 2014-15 aikana. Aineisto koostuu 55 opiskelijan tuottamista kuvista ja narratiiveista.

Lisätietoja: Dosentti, yliopistonlehtori Eriikka Oinonen, eriikka.oinonen@tuni.fi

 

The International Network for Comparative Analysis of Social Inequalities – INCASI

INCASI on kansainvälinen verkosto, joka edistää eurooppalaisten ja Latinalaisen Amerikan tutkijoiden välistä yhteistyötä ja liikkuvuutta. Hankkeessa tutkitaan sosiaalista eriarvoisuutta vertailevasta näkökulmasta ja etsitään innovatiivisia keinoja eriarvoisuuden vähentämiseen. Tampereen yliopisto on mukana 19 yliopiston muodostamassa tutkijaverkostossa, jossa on mukana 9 yliopistoa Latinalaisesta Amerikasta (Argentiina, Brasilia, Chile, Uruguay) ja 10 Euroopasta (Espanja, Iso-Britannia, Italia, Suomi, Ranska). Verkostoa koordinoi Barcelonan autonominen yliopisto (UAB) ja professori Pedro López Roldán.

Kesto: 2016–2019
Rahoittaja: Euroopan komissio/ H2020-MSCA-RISE (2.4 milj. €)
www-osoite: http://incasi.uab.es
Lisätietoja: Dosentti, Yliopistonlehtori Eriikka Oinonen (PI), eriikka.oinonen@tuni.fi

 

Tasa-arvon kysymykset lasten päivähoidon, esiopetuksena ja hoidon tukien järjestelmässä (CHILDCARE), STN, 2015-2020

Tutkimushankkeessa pureudutaan koko päivähoito- ja esiopetuspalvelujen sekä lastenhoidon tukien laajaan kenttään tasa-arvokysymysten näkökulmasta. Siinä analysoidaan, miten nykyinen palvelujärjestelmä ja sen kunnallinen vaihtelu suuntaavat vanhempien lapsen hoidon ja kasvatuksen ratkaisuja ja tämän myötä lasten varhaiskasvatuksen ”polkuja” sekä mitä tulosten perusteella voidaan sanoa alueellisesta sekä perheiden, vanhempien ja lasten välisestä tasa-arvosta. Tutkimus toteutetaan kymmenen kunnan alueella monimenetelmäisenä seurantatutkimuksena. Hankkeeseen liittyy kiinteä yhteistyö osallistuvien kuntien kanssa, jonka myötä pyritään konkreettiseen palvelujen kehittämiseen.

https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/tutkimushankkeet/kotisivut/childcare
Lisätietoja: Professori Katja Repo, katja.repo@tuni.fi

 

Mutkikkaat polut vai suorat raiteet? Liikkuvuus ja sen seuraukset talouskriisin koettelemilla työmarkkinoilla

Mitä suomalaisessa työssä on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana? Viisi vuotta sitten kokosimme kyselyaineiston, jonka kautta saimme runsaalta kahdelta tuhannelta ihmiseltä tietoa heidän työstään, tulevaisuusarvoistaan ja koetusta hyvinvoinnista. Seurannassa nämä samat ihmiset saavat jälleen kyselyn. Osin kysymme samoja kysymyksiä töistä ja hyvinvoinnista, tämän lisäksi meitä kiinnostaa myös se, mitä ihmisille on työmarkkinoilla tapahtunut? Kuinka moni on vaihtanut työpaikkaa, kuka on joutunut työttömäksi, onko työ samana pysyneessä työpaikassa muuttunut hyvään vain heikompaan suuntaan? Millaiset tekijät ennustavat hyviksi tai huonoiksi arvoituja muutoksia? Varmasti tiedetään, että työttömäksi joutuminen heikentää hyvinvointia. Sen sijaan paljon vähemmän tiedetään siitä, mitä työpaikan muuttuminen siihen vaikuttaa. Ylipäätänsä tutkimuksen aikajänne antaa mahdollisuuden tarkastella sitkeän talouskriisin vaikutuksia ihmisten työhön ja hyvinvointiin. Tutkimusryhmään kuuluvat Antti Saloniemen lisäksi dos. Pekka Virtanen, prof. Jouko Nätti ja tutkija Liudmila Lipiäinen.

Kesto: 2016-2018
Rahoittaja: Työsuojelurahasto
www-osoite: https://anttisaloniemi.wordpress.com/
Lisätietoja: Professori Antti Saloniemi, antti.saloniemi@tuni.fi

 

Hyvinvointipolitiikan kuviot – Poliittinen hallinta digitaalisella ajalla

Hankkeessa tutkitaan vertailujen ja datan visualisoinnin käyttöä hallintavallan välineinä kansallisessa hyvinvointipolitiikassa kahdesta toisiaan täydentävästä näkökulmasta. Ensiksi eritellään kuvioiden politiikkaa eli sitä, miten numeerista dataa visualisoidaan, kategorisoidaan ja nimetään. Toiseksi tutkitaan ovatko ”evidenssin” ylitarjonta ja vertailujen rajattomat mahdollisuudet digitaalisella ajalla muuttaneet politiikanteon sääntöjä ja jos ovat, niin kuinka ne ovat muuttuneet. Miten kuvioilla tehdään politiikkaa? Miten nämä kuviot määrittelevät politiikan aluetta? Aineistona on kansallisia politiikka-asiakirjoja, vertailutietokantojen internetsivuja, valtionhallinnon viranomaisten aiheesta pitämiä esitelmiä sekä kuntien hyvinvointikertomuksia.

Lisätietoja: Tutkijatohtori Leena Tervonen-Gonçalves, leena.tervonen-goncalves@tuni.fi

 

Lapsen emotionaalisen tilan tunnistaminen – informantteina vanhemmat ja luokanopettaja

Lasten psykososiaalisten ongelmien tunnistamiseen liittyvä tutkimus on tarpeellista, koska lasten henkinen pahoinvointi ja mielenterveysvaikeudet jäävät usein huomaamatta. Fyysisten sairauksien varhainen tunnistaminen ja hoito ovat terveydenhoitojärjestelmien kulmakiviä ympäri maailman, mutta lasten sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin arvioiminen ei ole yhtä selkeää ja yhtenäistä. Vasta tullessaan lastensuojelun piirin monet lapset saavat ensimmäistä kertaa tukea tunne-elämän vaikeuksiinsa. Tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohteena on lapsen tunnetilan tunnistaminen.

Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, mitä tai missä määrin aikuiset tunnistavat lapsen kokemuksen omasta emotionaalisesta tilastaan. Tutkimuksessa hyödynnetään tunnustussuhdeteoriaa, jonka perusteella yksilön tarpeet ja ominaisuudet tulisi ensin tunnistaa ja sen jälkeen tunnustaa. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahden länsisuomalaisen kunnan ja usean keskisuomalaisen kunnan alakouluissa. Tutkimukseen osallistuu kaikkiaan 989 oppilasta, heidän vanhempansa ja opettajansa. Tutkimukseen osallistuvat oppilaat täyttivät vahvuuksien ja vaikeuksien kyselyn (SDQ) itsearviointilomakkeen ja aikuiset täyttivät vastaavan arviointilomakkeen oppilaista. Analyysissä verrataan oppilaiden itsearviointeja opettajien ja vanhempien arvioihin.  Alustavien analyysien perusteella on selkeästi nähtävissä, että oppilaiden ja aikuisten arvioiden välillä on merkittäviä eroja.

Kesto: –2018, sosiaalityön väitöskirjahanke
Lisätietoja: Yliopisto-opettaja Erna Törmälehto, erna.tormalehto@tuni.fi

 

Osallistuminen ja kestävä hyvinvointi syrjäisellä maaseudulla

Ronja Kuokkanen tutkii väitöskirjatutkimuksessaan kansalaisosallistumista ja kestävää hyvinvointia tuottavia käytäntöjä reuna-alueilla ja pienissä yhteisöissä. Tutkimuksessa yhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointia lähestytään ekososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tutkimus pyrkii edistämään paikallisen sosiaalipolitiikan ja syrjäisten yhteisöjen kestävää kehittämistä sekä asukkaiden diskursiivista osallisuutta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Satakunnan kulttuurirahasto sekä Satakunnan korkeakoulusäätiö.

Lisätietoja: Väitöskirjatutkija Ronja Kuokkanen

 

Teknologia ja muuttuva asinatuntijuus

Jenni Huhtasalo tutkii väitöskirjatyössään teknologian vaikutusta asiantuntijatyöhön. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat  erikoissairaanhoidossa työskentelevät sairaanhoitajat ja yliopisto-opettajat. Väitöskirjan päätutkimuskysymys on, miten teknologia vaikuttaa asiantuntijatyöhön ja miten nämä vaikutukset ilmenevät? Tähän kysymykseen Huhtasalo vastaa kolmen osatutkimuksen kautta, jotka kaikki tutkivat omista, hieman eri näkökulmista teknologian ja asiantuntijuuden suhdetta.

Lisätietoja: Jenni Huhtasalo, jenni.huhtasalo@utu.fi

 

Kulttuurisuunnittelu ja yhteiskehittäminen mukaan kuulumisen ja deliberatiivisen aktiivikansalaisuuden edistäjinä tutkimusyhteistyöhanke

Kulttuurisuunnittelu ja yhteiskehittäminen mukaan kuulumisen ja deliberatiivisen aktiivikansalaisuuden edistäjinä tutkimusyhteistyöhanketta toteuttavat Tampereen yliopiston Porin yksikkö ja Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelma. Tay:n Porin yksikön osuudessa tutkitaan osallisuuden ja yhteistyön piirteitä ja tulevaisuudenkuvia sekä osallisuuden ja yhteistyön edistämisen keinojen kehittämistä. Kohteina ovat muutosalueet ja ‐yhteisöt Satakunnassa kuten kuntaliitosalueet ja muut rakennemuutosalueet. Myös Satakunnan maaseutua ja kyläyhteisöjä on otettu mukaan hankkeeseen. Hanke tarkastelee, miten Sote –uudistuksen yhteydessä voidaan paikallisesti kehittää toimijoiden välistä yhteistyötä sekä osallistaa kuntalaisia terveyden- ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Kesto: 1.1.2016 – 31.12.2018
Lisätietoja: Tutkimusavustaja Tellu Rosenqvist tellu.rosenqvist@tuni.fi

 

Yhteisöt, hyvinvointityö ja diakoniatyö Suomessa

Tarkastelen tässä hankkeessa aikaisempiin yhteisöhankkeisiin (Suomen Setlementtiliiton rahoittamiin Uusi paikallisuus [New Locality] (2011–2015) ja Uusi yhteisötyö [New Community Work] (1998-2000)) perustuen kirkon diakoniatyön roolia hyvinvoinnin tuottajana suomalaisessa yhteiskunnassa. Luterilaisen kirkon tulkinta diakoniatyön roolista on kytköksissä pohjoismaiseen hyvinvointimalliin. Luterilaisen kirkon diakoniatyö kattaa suurimman osa epävirallisesta sosiaalisesta työstä suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on virallisen sektorin rinnakkaisjärjestelmä omine ammattilaisineen.

Tarkastelen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksen kontekstissa todellisen kumppanuuden edellytyksiä julkisen hyvinvointityön ja kirkon diakoniatyön välillä pitäen mielessä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteet. Hankkeen teoreettinen tausta perustuu hyvinvointityön ja diakoniatyön väliseen suhteeseen Pohjoismaissa ja empiirisesti haastatteluaineistoon.

Lisätietoja: Professori Irene Roivainen, irene.roivainen@tuni.fi

 

KEHITTÄMISHANKKEET

KAMPUS-SOTE -kampusperustaista osaamisen kehittämistä sote-palveluissa

Hankkeessa luodaan uusi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioekosysteemi Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan alueelle sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteistyön tiivistämiseksi ja tutkimuksen kiinnittämiseksi osaksi aluetalouden uudistumista. Hankkeessa testataan kehittämis- ja kokeilutoiminnan malleja ja tunnistetaan hyviä käytäntöjä yhteistyölle hyödyntämällä syklistä innovaatioprosessia, jossa innovaatioiden aihioita kerätään asiakkailta, sote-asiantuntijoilta ja tutkimuksesta.

Hanke yhdistää tutkijoiden, opettajien, korkeakouluopiskelijoiden, sosiaali- ja terveysalan yritysten, julkisen ja kolmannen sektorin osaamista sekä asiakasnäkökulmaa vahvistamalla toimijoiden yhteiskehittämisen toimintatapaa ja tarjoamalla tuotteistamiseen liittyviä työkaluja.

Sosiaali- ja terveysalan innovaatioekosysteemin lisäksi tuotoksena saadaan palveluinnovaatioprosessi, joka auttaa tunnistamaan kehityskelpoisia palveluideoita sekä uusia palveluinnovaatioideoita ja palvelukonsepteja.

Kesto 1.8.2018 – 31.7.2020
Rahoittaja: EAKR, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Lisätietoja: Projektiasiantuntija Elina Patana, elina.patana@tuni.fi, Projektisihteeri Eeva Heikkilä, eeva.e.heikkila@tuni.fi

 

ASTe – Akateeminen asiantuntijuus Satakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tueksi (ESR)

ASTe -hanke pyrkii vahvistamaan akateemisen asiantuntijuuden roolia Satakunnan sosiaali-  ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Hanke tuo yhteen Porin yliopistokeskuksen opiskelijat ja maakunnan akateemisesti koulutetut työttömät työnhakijat sekä sote-alan yritykset ja kolmannen sektorin toimijat.

Hankeen tavoitteena on saada aikaan konkreettisia muutoksia Satakunnan alueen korkeasti koulutettujen työelämään siirtymisessä. Se vahvistaa monitieteistä innovaatiotoimintaa ja tukee sote-sektorin kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä. ASTe -hankkeessa parannetaan Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja edistetään työelämäyhteistyötä opintojen aikana.

Kesto: 1.10.2018 – 30.4.2020
Rahoittaja: ESR
https://blogs.tuni.fi/aste/
Lisätietoja: projektipäällikkö Eveliina Kaukkila eveliina.kaukkila@tuni.fi,
projektikoordinaattori Vilma Wiro vilma.wiro@tuni.fi,
projektisihteeri Nina Vanhatalo nina.vanhatalo@tuni.fi