*Please find the English version below*
Me Sustavis-tutkimustiimissä olemme harjoitelleet tiederajat ylittävää yhteistyötä kesästä 2024 alkaen Digisus-platformin tukemana. Tiimimme koostuu tuotantotalouden, kasvatustieteiden, arkkitehtuurin ja muotoilun asiantuntijoista. Yhdessä olemme kehittäneet ja edistäneet monitieteistä tutkimusideaamme: miten ihmiset voisivat ymmärtää paremmin kiertotalouden systeemistä muutosta, omaa rooliaan siinä ja voisiko visuaalisilla tai auditiivisilla keinoilla tukea ymmärtämistä? Tämä kunnianhimoinen tutkimus ei olisi mahdollinen yhden tieteenalan voimin, ja olemme oppineet monitieteisestä yhteistyöstä reilussa vuodessa paljon.
Tarvitaan avointa asennetta ja rohkeutta
Monitieteinen yhteistyö vaatii avointa mieltä ja rohkeutta, ja heittäytymistä tuntemattomaan. On uskallettava sanoa keskeneräisiä ajatuksia ääneen, ihmetellä yhdessä ja olla häpeilemättä. Lisäksi tarvitaan aktiivista kuuntelua ja aitoa halua haastaa omaa ajattelua. Kaikki tämä luo tilaa luovuudelle ja yhteiselle oivaltamiselle, joka auttaa jatkokehittämään monitieteistä työtä.
Hahmotetaan yhdessä visio ja nautitaan synergiasta
Monitieteisessä yhteistyössä on aina jotain visionääristä. Yhteinen, hieman hähmäinen visio innostaa ja sitoo tiimin yhteen kehittämään visiota eteenpäin. Jokainen näkee siinä jotain itselleen kiinnostavaa, mutta samalla avautuu uusia näkymiä toisten osaamisen kautta. Keskustelujen myötä asiat selkeytyvät, ja toisaalta samalla nousee uusia kysymyksiä. Keskustelun kautta voimme tunnistaa synergioita, joissa kaikki voittavat.
Ollaan realisteja ja resursoidaan monitieteinen tekeminen
Visio ja monitieteinen tekeminen tarvitsee tuekseen realismia. Yhteistyö ei voi olla pelkkää loputonta ideointia, vaan se vaatii myös jatkuvaa suunnan tarkastelua ja kriittistä arviointia sekä tietenkin käytännön yhteistyön toteutuksen. Monitieteinen tekeminen vaatii myös resursseja – aikaa, rahoitusta ja sitoutumista. Yliopiston ja rahoittajien tuki on ratkaisevaa, jotta yhteistyö voi kehittyä talkoohengestä tavoitteelliseksi tutkimukseksi.
Kohtaamisille ja tekemisille pitää järjestellä aikaa
Monitieteinen yhteistyö vaatii aikaa ja tilaa. Olemme tavanneet Sustavis-ryhmällä säännöllisesti virtuaalisesti, mutta myös järjestäneet fyysisiä työpajoja syventämään yhteistä monitieteistä keskustelua kaiken multi-taskingin keskellä. Näissä kohtaamisissa on ollut sekä suunniteltua että sattumanvaraista vuorovaikutusta – molemmat ovat tärkeitä uusien näkökulmien syntymiselle.
Monitieteinen tekeminen kehittyy turvallisessa ilmapiirissä
Turvallinen ilmapiiri ja luottamus ovat monitieteisen yhteistyön perusta. On voitava kysyä “tyhmiä” kysymyksiä, haastaa toisia ja keskustella avoimesti. Kukaan ei voi tietää toisen tieteenalan perusasioita, joten niistä on keskusteltava uteliaasti ja kunnioittavasti.
Monien tieteiden käsitteistä yhteisiin käsitteisiin ja yhteisymmärrykseen
Monitieteinen yhteistyö vaatii yhteisen sanaston ja käsitteistön rakentamista. Koska eri tieteissä annetaan samoille käsitteille eri merkityksiä, pitää käsitteistä ja niiden merkityksistä keskustella: mitä kunkin tieteen “oma” käsite merkitsee, miten sitä käytetään ja miten muut ymmärtävät sen. Yhteisen kielen ja käsitepankin luominen vaatii vaivannäköä, mutta palkitsee lopulta. Tästä työstä syntyy “tutkimuspääoma”, joka alkaa vähitellen tuottaa ”korkoa”, kun yhteinen ymmärrys vie monitieteisen tutkimuksen uudelle tasolle.
Tieteiden erilaisuus on voimavara
Monitieteisyys on aina hieman epäkonventionaalista ja epäortodoksista yhden tieteen ja sen teorioiden näkökulmasta katsottuna. Monitieteellisessä työssä tarvitaan tahtoa rakentaa siltoja toisiin tieteisiin luovasti ja puhua omasta tieteestä niin, että toisen tieteen edustajat ymmärtävät. Toisaalta poikkitieteellisyys on joskus jopa helpompaa, kun uutta etsivät tutkijat eivät olekaan kilpailevassa asetelmassa vaan täydentävät toistensa osaamista, ja uusi kontribuutio luodaan yhdessä.
Erilaisuus paitsi tieteenalojen – ja myös sukupuolten kuin sukupolvien – välillä rikastaa näkökulmia ja synnyttää dynamiikkaa, joka luo oppimista ja uusia oivalluksia. Vaalitaan tätä ajattelun biodiversiteettiä! On tärkeää kohdata avoimesti (usein tiedostamattomat) ennakkoluulot eri tieteenaloja kohtaan. Stereotypioitahan riittää, kuten “insinöörit ymmärtävät vain lukuja”, ”humanistit eivät ymmärrä realiteetteja” tai ”kasvatustieteilijät jaarittelevat loputtomiin”. Näitä ennakkoluuloja pitää käsitellä ja purkaa, jopa nauraa niille, ja avoimesti kohdata tieteiden erilaisuus ja nähdä niiden yllättävät yhtymäkohdat. Kriittistä on oivaltaa, miten erilaiset tieteet ja niiden näkökulmat täydentävät toisiaan ja miten niitä yhdistämällä saadaan moniulotteisempaa ymmärrystä todellisuudesta.
Monitieteisyys on innostavaa ja palkitsevaa, ja myös välttämätöntä, jos haluamme ymmärtää ja tutkia tämän ajan monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita. Tässä vielä muutama käytännön vinkki monitieteelliseen työskentelyyn:
- Keskustele ja heittäydy monitieteiseen tekemiseen
Yhteistyö voi alkaa pienistä, merkityksellisistä kohtaamisista, joissa yhteinen kiinnostus löytyy. Älä odota valmista suunnitelmaa vaan anna keskustelun ja yhteisen ihmettelyn käynnistää prosessi ja suunnitelman kehittyä.
- Varmista että monitieteisellä yhteistyöllä on riittävästi resursseja: aikaa ja rahaa
Yhteistyö ei synny itsestään. Tarvitaan käynnistäjä(t), jotka uskovat teemaan ja kutsuvat muut mukaan. Tiimin tulee varmistaa, että tekemiselle on aikaa, tilaa ja resursseja – ilman tätä yhteistyö ei etene.
- Luokaa jaettu visio ja tunnistakaa, mikä motivoi ketäkin vision saavuttamiseen
Yhteinen visio innostaa, mutta sen toteuttaminen vaatii eri alojen osaajilta myös sitoutumista toteutukseen. Sitoutuminen syntyy, kun jokainen kokee saavansa jotain, ´olipa se julkaisuja, kontakteja tai mahdollisuus toteuttaa itseään.
- Hyödynnä ja tutki tieteenalojen välisiä näkökulmia ja eroja.
Käsitelkää tieteiden erilaisuutta avoimesti: käsitteitä, tapoja puhua, odotuksia ja ajattelutapoja. Positiivinen ja ennakkoluuloton suhtautuminen moninaisuuteen tuo esiin uusia synergistisiä näkökulmia ja vahvistaa luottamusta.
- Tavatkaa kasvokkain sekä verkossa ja luokaa mukava tila keskustelulle ja tekemiselle
Virtuaaliset tapaamiset mahdollistavat ketterän tekemisen, fyysiset tapaamiset ja rennot kohtaamiset syventävät keskustelua ja lisäävät turvallisuutta. Pidemmät workshopit mahdollistavat luovan tehokkuuden – syntyy tulosta ja iloa yhdessä tekemisestä.
Why (on earth) engage in multidisciplinary research collaboration – burdensome or rewarding?
Researchers are increasingly encouraged to engage in multidisciplinary collaboration. Is it worth the effort? Does it really produce something new? Is it truly rewarding?
Our Sustavis research team has been practicing cross-disciplinary collaboration since summer 2024, supported by the Digisus platform. Our team brings together experts in industrial engineering, educational sciences, architecture, and design. Together, we have developed and advanced a multidisciplinary research idea: how can people better understand the systemic change towards the circular economy, their own role in it, and could visual or auditory means support this understanding? This ambitious research would not be possible within a single discipline, and over the past year we have learned a great deal about multidisciplinary collaboration.
Be open, ask questions – no shame
Multidisciplinary collaboration requires an open mind, courage, and a willingness to step into the unknown. You need to dare to share unfinished ideas and wonder together. Active listening and a genuine desire to challenge your own thinking are also essential. All this creates space for creativity and shared insights that advance multidisciplinary work.
Shape a shared vision and enjoy synergy
There is always something visionary in multidisciplinary collaboration. A shared, somewhat fuzzy vision inspires and binds the team together to develop it further. Everyone sees something personally interesting in it, while new perspectives emerge through others’ expertise. Discussions clarify things, but also raise new questions. Through dialogue, we can identify synergies where everyone benefits.
Be realistic and allocate resources for multidisciplinary work
Vision and multidisciplinary efforts need also realism. Collaboration cannot be endless ideation and visioning; it also requires continuous direction checks, critical evaluation, and practical implementation. Multidisciplinary work also demands resources—time, funding, and commitment. Support from the university and funders is crucial to ensure that collaboration can evolve from voluntary efforts into goal-oriented research.
Make time for meetings and joint activities
Multidisciplinary collaboration requires time and space. Our Sustavis group has met regularly online and organized physical workshops to deepen multidisciplinary dialogue amid all the multitasking. These meetings have included both planned and spontaneous interactions—both are important.
Multidisciplinary work thrives in a safe atmosphere
A safe environment and trust are the foundation of multidisciplinary collaboration. You should be able to ask “stupid” questions, challenge each other, and discuss openly. No one can know the basics of another discipline, so these must be explored with curiosity and respect.
From diverse disciplinary concepts to shared understanding
Multidisciplinary collaboration requires building a shared vocabulary and conceptual framework. Since different disciplines assign different meanings to the same terms, we need to discuss what each concept means, how it is used, and how others interpret it. Creating a common language and concept bank takes effort but ultimately pays off. This work creates “research capital” that gradually yields “interest” as shared understanding and frameworks take multidisciplinary research to a new level.
Diversity of disciplines is a strength
From the perspective of a single discipline and its theories, multidisciplinary work is always somewhat unconventional and unorthodox. Much willingness is needed to build bridges across disciplinary boundaries and explain your own discipline so that others understand. Surprisingly, cross-disciplinary work can even be easier because researchers are not in competition but complement each other’s expertise, creating new contributions together.
Diversity and multiplicity—not only between disciplines but also between genders and generations—enrich perspectives and create dynamics that foster learning and new insights. Let’s cherish this biodiversity of thinking! It is important to openly address (often unconscious) prejudices toward other disciplines. Stereotypes abound, such as “engineers only understand numbers,” “humanists don’t grasp realities,” or “educational scientists ramble endlessly.” These biases should be addressed and dismantled—even laughed at—and differences between disciplines embraced to discover surprising connections. The key is to recognize how different disciplinary perspectives complement each other and how combining them leads to a more multidimensional understanding of reality.
Multidisciplinary research collaboration is exciting and rewarding—and also essential if we want to understand and study today’s complex societal challenges. Here are a few practical tips for multidisciplinary collaboration:
- Engage in dialogue and dive into multidisciplinary work
Collaboration can start with small, meaningful encounters where shared interests emerge. Don’t wait for a ready-made plan—let conversation and joint exploration kick off the process and allow the plan to evolve.
- Ensure sufficient resources: time and funding
Collaboration doesn’t happen by itself. It needs initiators who believe in the theme and invite others to join. The team must ensure there is time, space, and resources—without these, collaboration will not progress.
- Create a shared vision and identify what motivates each member
A shared vision inspires, but its realization requires commitment from experts in different disciplinary fields. Commitment grows when everyone feels they gain something—whether publications, contacts, or opportunities for self-expression.
- Explore and leverage differences between disciplines
Discuss disciplinary differences openly: concepts, ways of speaking, expectations, and thinking patterns. A positive and open attitude toward diversity reveals new synergistic perspectives and strengthens trust.
- Meet both online and face-to-face and create a comfortable space for dialogue and action
Virtual meetings enable agile collaboration, while physical meetings and informal encounters deepen dialogue and increase safety. Longer workshops enable creative efficiency—producing results and joy in working together.