Uudistava arvonluonti maaseutuyrittäjyyden ytimessä

Kuva: Jaakko Saarilampi / Tampereen ammattikorkeakoulu

Uudistavan eli regeneratiivisen liiketoiminnan vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan ovat nettopositiivisia, eli ympäristö, ihmiset ja yhteiskunta voivat paremmin kuin ilman tätä liiketoimintaa. Maaseutuyrityksille uudistava liiketoiminta luo mahdollisuuden uudistua myös itse.

Siemenraha mahdollisti hankkeen käynnistämisen

Saimme kesällä 2024 DigiSus-verkostolta siemenrahoituksen tutkimushankkeen käynnistämistä varten. Tutkimushankkeen tarkoituksena on tunnistaa ja analysoida, miten maaseudulla toimivat yrittäjävetoiset yritykset voivat siirtyä kohti uudistavia liiketoimintamalleja paikallisen yhteisön avulla alueellisten kestävyyssiirtymien edistämiseksi.

Maaseudun pitää uudistua

Tutkimushankkeen idea sai alkunsa kiinnostuksestamme edistää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää hyvinvointia sekä samanaikaisesti vahvistaa maaseudulla toimivien yritysten elinvoimaisuutta erityisesti Pirkanmaan alueella. Sveitsissä asuessaan Sonja oli todistanut läheltä, miten vireitä, elinvoimaisia ja kestävien periaatteiden mukaisesti toimivia maaseutuyhteisöt voivat olla. Samalla keskustelu regeneratiivisuudesta niin akatemiassa kuin käytännön toimijoiden keskuudessa on ottanut nopeasti tuulta alleen luoden tutkimuksellemme ajankohtaisen näkökulman maaseutuyrittäjyyteen. Itämeri-instituutin ja Pirkanmaan liiton We Make Transition! -hankkeen kautta pääsimme mukaan maaseutuyrittäjien ja -päättäjien verkostoon Hämeenkyrössä, jonka kanssa saamme toteuttaa tutkimustamme jatkossa.

Suomi on yksi EU:n maaseutuvaltaisimmista jäsenmaista; OECD:n kansainvälisen luokituksen mukaan maaseutu kattaa 95 prosenttia Suomen pinta-alasta. Uudistuva yrittäjyys on maaseudun elinvoimaisuuden keskeinen lähde, sillä muita työllistymisen ja toimeentulon mahdollisuuksia on maaseudulla tarjolla vähemmän kuin kaupunkialueilla (Maa- ja Metsätalousministeriö, 2024). Maa- ja metsätalouden lisäksi maaseudulla toimii erilaisia yrityksiä, jotka ovat tutkimuksemme kohderyhmänä. Tällaisia yrityksiä ovat esimerkiksi matkailu-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja tarjoavat yritykset sekä omia pientilatuotteita valmistavat ja myyvät toimijat.

Osaamisvaje esteenä uudistumiselle

Olemme tämän syksyn aikana tavanneet näitä yrittäjiä ja inspiroituneet heidän innokkuudestaan sekä kestävyyteen liittyvistä tahtotiloistaan. Kävimme puhumassa paikallisen maaseutuverkoston tapaamisessa uudistavasta arvonluonnista sekä siihen liittyen sidosryhmäyhteistyöstä, asiakaslähtöisyydestä sekä elämyksellisyydestä. Osallistujat tunnistivat sidosryhmäyhteistyön mahdollistaman synergian, jolla koko yhteisö voisi kehittyä sekä kehittää alueensa elinvoimaisuutta ja kestävyyttä. Lisäksi elämyksellisyys tunnistettiin tärkeänä tekijänä maaseudulle ja luontoon kaipaavien kuluttajien houkuttelemiseksi.

Yksi keskeinen viesti hankkeellemme on ollut se, että kaikilla maaseutuyrittäjillä ei ole kuitenkaan riittävää osaamista eikä tarvittavia resursseja uusien liikeideoiden käynnistämiseen, kaupallistamiseen ja brändäykseen, vaikka tahtoa ja toiveita olisikin.

Osana tutkimushankkeemme suunnittelua olemme selvittäneet muun muassa sitä, miten digitalisaatio näkyy maaseutuyrittäjien toiminnassa. Yhtenä selkeänä kehityskohteena maaseutuyrittäjät ovat tunnistaneet digitaaliset taidot, jotka mahdollistaisivat omasta liiketoiminnasta viestimisen tehokkaasti. Olemme pohtineet, voisiko yhteinen digitaalinen alusta palvella maaseutuyrittäjiä liiketoimintansa kehittämisessä ja sen näkyväksi tekemisessä niin paikallisyhteisön kuin potentiaalisten kuluttajien keskuudessa laajemminkin. Osana tutkimushanketta selvitämme edelleen maaseutuyrittäjien digitaitoja ja niiden kehittämismahdollisuuksia.

Toimintatutkimus varmistaa, että tutkimus hyödyttää myös käytännön toimijoita

Olemme valmistelleet syksyn aikana hankkeen tutkimussuunnitelmaa ja rahoitushakemusta ulkoisen rahoituksen hakua varten. Hankkeen keskiössä on toimintatutkimuksellinen ote, joka yhdistää tieteellisen tiedon ja käytännön tekemisen paikallisten toimijoiden kanssa. Akateemisten tulosten lisäksi tavoitteemme onkin, että hankkeeseen osallistuville yrityksille jäisi konkreettisia käytännön työkaluja käyttöön oman liiketoimintansa uudistamiseksi.

Hankkeen odotettavissa olevat tulokset tukevat uudistavien liiketoimintamallien kehittämistä, kaupallistamista ja brändäämistä Pirkanmaan maaseudulla toimivien ja tutkimukseen osallistuvien yrittäjien keskuudessa. Pitkällä tähtäimellä hankkeessa on mahdollista luoda uutta ymmärrystä uudistavasta yrittäjyydestä sekä mahdollisista digitaalisista ratkaisuista yhteisön osallistamisessa, suomalaisen maaseudun erityispiirteet huomioiden.

Sonja Sulankivi ja Riikka Tapaninaho hymyilevät jäätelöt käsissään sadetakit päällä.
Haastattelukäynti Yrjölän Marjatilalla 27.9.2024. Haastattelun päätteeksi nautitut gelatot ilahduttivat tutkijoita sateesta huolimatta. Kuva: Sonja Sulankivi.

Kirjoittajat

Sonja Sulankivi, KTT, toimii yliopistonlehtorina markkinoinnin oppiaineessa Kauppatieteiden yksikössä, Johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Sonja on mukana WasteBusters -tutkimusryhmän CARE-hankkeessa, jossa tutkitaan kiertotalousinterventioiden vaikutuksia kotitalouksien käytäntöihin ruokahävikin ja vaatteiden kulutuksen konteksteissa. Linkedin: Sonja Sulankivi

Riikka Tapaninaho, KTT, toimii yliopisto-opettajana yrityksen johtamisen oppiaineessa Kauppatieteiden yksikössä, Johtamisen ja talouden tiedekunnassa. Riikka on mukana Action4Commons-tutkimushankkeessa, jossa tutkitaan liiketoiminnan ja sidosryhmäyhteistyön roolia luonnon monimuotoisuuden varjelemisessa sekä edistämisessä. LinkedIn: Riikka Tapaninaho