Taiteellisessa väitöstutkimuksessaan Riikka Papunen tarkastelee näyttelijäntaidetta ableismi kriittisestä näkökulmasta pohtien tasa-arvoisen näyttelemisen mahdollisuuksia kehitysvammaisen ja ei-kehitysvammaisen näyttelijän välillä. Papunen esittelee uuden tavan tarkastella näyttelijän ruumista vastavuoroiseen tukeen perustuvana proteesiruumiina.
Tutkimuksen lähtökohtana ovat Papusen näyttelemisen kokemukset tutkimuksen taiteellisissa osissa Toinen katse (2016) ja 8 esitystä elämästäni (2017). Molemmat osat olivat teatteriesityksiä, joiden työryhmät koostuivat kehitysvammaisista ja ei-kehitysvammaisista näyttelijöistä. Kirjallinen osa sijoittuu kehitysvammaisuuden teatterin sekä kriittisen vammaisuuden ja kykenevyyden tutkimuksen jatkumoihin. Se perustuu tukea ja hoivaa kriittisesti käsitteleviin lähteisiin kuten Eva Feder Kittayn (2019) hoivaeettisiin pohdintoihin sekä proteesinkäsitteeseen liittyviin erilaisiin taiteellisiin sovelluksiin (esim. Fraser 2012) ja näitä sovelluksia reflektoiviin teksteihin (esim. Cachia 2015 ja Wallinheimo-Heimonen 2021).
Tutkimuksen myötä käy selväksi, kuinka näyttelijällä on kyky, mahdollisuus ja vastuu kehittää näyttelijöiden välisiä apukeinoja, proteeseja, joiden avulla se rakentaa ja ylläpitää symmetrisiä ja merkityksellisiä, tasa-arvoisia suhteita kanssanäyttelijöihinsä. Näyttelijän proteesiruumiissa kohtaa useita erilaisia toisistaan riippuvaisia tahoja ja se todistaa myös näiden tahojen ailahtelua ja kohtaamisen aiheuttamaa kipua ja hurmaa. Parhaimmillaan yhdessä muiden kanssa se muodostaa ”ei-kenenkään ruumiin”, jossa kaikki osatekijät ovat keskenään symmetrisessä asetelmassa ja heidän mahdollisuutensa vaikuttaa työskentelyyn ovat yhtäläiset.
//
Näyttelijä Riikka Papunen on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselta (Näty) vuonna 2011.
Papunen on työskennellyt freelancernäyttelijänä mm. Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Teatterissa ja Porin Teatterissa. Teatteri Siperian jäsenenä hän oli vuosina 2014-2020.
Papunen työskentelee teatteri NEOn taiteellisena vastaavana ja vetää Tampereen Liikkuva näyttämö -toimintamallia. Toimintamallin ovat yhteistyössä luoneet Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Kulttuuriosuuskunta Kaje, Taiteen edistämiskeskus ja Tampereen kaupunki.
Papusen viimeisimpiä rooleja ovat Tampereen Työväen Teatterin Saituri 2023-2024, Tampereen Teatterin ja Teatteri NEOn 3 tapaa valmistaa Villisorsa 2022 (useita rooleja), TTT:n Vanhempainilta 2022 (useita rooleja), Tampereen Liikkuvan Näyttämön Dostojevskin Idiootti 2019 (Nastasja Filippovna, Aglaja), Porin Teatterin Järjen ja tunteen tyttäret osat I ja II 2019-2020 (Hilma, pääosa) sekä Teatteri Siperian ja Projektori ryhmän Siinä näkijä missä tekijä 2018.
Papunen on myös toiminut opetustehtävissä mm. Tampereen yliopistossa ja Lahden kansanopistossa. Hän on lisäksi vetänyt useina vuosina vanhainkotikiertueita Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla (2012, 2014-2015). Papunen on näytellyt myös televisio- ja elokuva- sekä äänituotannoissa.