Yhtenä virikkeenä väitöstutkimushankkeelleni oli havainto, että blogeista oppimisympäristönä oli Suomessa tehty niukasti tutkimusta. Maisteriopintojen aikana oli syntynyt myös mielenkiintoa verkko-oppimisympäristöjä kohtaan. Valitsin väitökseni kohteeksi kolme oppimisprosessille merkittävää tekijää. Tutkimuksessani on selvitetty oppimisympäristöjen, pedagogisten käytänteiden ja itsesäätelyn keskinäisiä suhteita ja piirteitä opiskelijan ja opettajan näkökulmista.
Sosiaalinen media perustuu osallistujien väliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Nämä osoittautuivat keskeisiksi piirteiksi myös blogeissa oppimisympäristönä. Oppimisympäristönä blogit saivat aikaan huomattavasti aktiivisempaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä opiskelijoiden kesken, kuin verkkoympäristönä suosittu Moodle ilman lähiopetusta.
Väitöstutkimuksessa havaittiin blogien soveltuvan eri ikäisten ja yliopisto-opintojen eri vaiheissa olevien oppimisympäristöksi. Niitä on käytetty useilla eri tieteenaloilla verkko-oppimisympäristönä. Työskentely-ympäristönä niihin liittyy tukea sisäiselle motivaatiolle. Jo tutustuminen blogien käyttöön saattoi aikaansaada motivoitumista, sillä ne olivat useimmiten opiskelijoille uusi oppimisympäristönä. Blogeissa vuorovaikutus on mahdollista avata kurssin ulkopuolisille. Tällä seikalla on merkitystä, sillä Internet-yleisöltä saadut kommentit motivoivat opiskelijaa parempiin suorituksiin. Opettajat olivat havainneet julkisuuden paineen ohjaavan opiskelijaa reflektoimaan ajatuksiaan ennen niiden julkaisemista. Kurssin ulkopuolisille avoin vuorovaikutus kasvatti myös motivaatiota osallistua verkkokeskusteluihin. Vuorovaikutuksen avoimuuteen liittyi myös haasteita, sillä se saattoi kasvattaa ajatusten julkaisukynnystä ja ohjata käytävien keskustelujen teemoja.
Covid-19-pandemian takia opiskelijoilla ei aina ole ollut mahdollisuutta kasvokkaiseen kanssakäymiseen yliopiston tiloissa. Suurin osa heistä kuitenkin haluaa tavata toisiaan myös kasvokkain. Blogeilla oppimisympäristönä on mahdollista vähentää opiskelijan eristyneisyyden ja yksinäisyyden tunteita tilanteessa, jossa lähiopetuksen toteuttamiseen ei ole mahdollisuutta. Blogit tarjoavat foorumin tunteiden esittämiselle sekä molemminpuolisen tuen tarjoamiselle ja voivat myös tällä tavoin vähentää eristyneisyyden kokemusta verkossa. Opiskelija tai pienryhmä voi saada itse perustaa ja hallita omaa blogiaan. Tällä seikalla on merkitystä, sillä itse perustettuihin blogeihin liittyy omistajuutta. Omistajuuden tunteen on todettu vähentävän opiskelijan kokemusta eristyneisyydestä. Blogit oppimisympäristönä kasvattavat opiskelijoiden kanssakäymistä verkossa ja voivat myös tällä tavoin vähentää eristyneisyyden kokemista.
Väitöstutkimuksessa havaittiin blogeista oppimisympäristönä muodostuvan tukea oppimistavoitteiden saavuttamiselle. Niiden aikaansaama aktiivinen vuorovaikutus ja oppimistavoitteiden suuntainen yhteistoiminta tukivat oppimisprosessia. Opettajan näkökulmasta tarkasteltuna blogien piirteet tukevat yhteisöllisyyttä ja opiskelijalähtöisyyttä pedagogisina käytänteinä. Opetustehtäviin tähtääville blogit tarjoavat mahdollisuuden tutustua uuden oppimisympäristön piirteisiin ja käytänteisiin jo yliopisto-opintojen aikana. Opetustehtävissä jo toimiville ne ovat ympäristö, joka virittää pedagogisten käytänteiden kehittämiseen.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2121-5
Teksti: Jouko Jousea
Kuvat: Vesna Holubek & Johanna Annala