Tutkimuksessani olen aina yhdistänyt sosiaali- ja hallintohistoriaa. Väestönkehitys ja sosiaaliset muutokset sekä sääty-yhteiskuntaan syntyvät säröt ovat keskeinen elementti 1700-luvun maaseutuyhteiskunnassa. Tässä projektissa erityinen tutkimusalani on väestön sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen eriytyminen 1700-luvun kuluessa.
Väitöskirjassani Yksimielisyydestä yhteiseen sopimiseen. Paikallisyhteisön poliittinen kulttuuri ja Kokemäen kivikirkon rakennusprosessi (Tampere 2018) tarkastelin monipuolisesti paikallisyhteisöä, kuten väestön kasvua ja sosiaalista eriytymistä, joka heijastui mm. kirkon penkkijärjestyksiin ja erityisesti pitäjän päätöksentekoon. Samalla tarkastelin liikkumista ja liikennettä sekä asutuskeskusten (kylien) muodostumista ja muuttumista esimodernissa yhteisössä.
Post doc –projekti (nr. 1) Reunamailla. Tilattomat Länsi-Suomen maaseudulla 1600–1800 (yhdessä FT Riikka Miettisen kanssa, 2015–2017) Projektin ydinkysymyksenä oli, millainen merkitys ja asema tilattomilla oli Länsi-Suomen maaseudulla 1600–1800. Tilattomia lähestyttiin toimija- ja toimintakeskeisestä sekä sosiaalihistoriallisesta näkökulmasta. Lisäksi tilattomuutta tarkasteltiin prosessina. Projektin päätuotoksena oli artikkelikokoelma Reunamailla. Tilattomat Länsi-Suomen maaseudulla 1600–1800 (SKS 2018), joka käsittelee maaseudun tilattomuuden koko kirjoa ja kaikkia tilattomien ryhmiä. Teoksessa tarkastellaan neljää pääteemaa: 1) tilattomien merkitys ja asema työvoimana, 2) tilattomien suhde maanomistukseen, -käyttöön ja viljelyyn käytännössä, 3) tilattoman väestön kategorisointi, 4) sosiaalinen liikkuvuus ja tilattomuuden synty sekä tilattomuus elämänvaiheena. Näiden näkökulmien kautta teoksessa on toiminnallinen ja rakenteellinen tutkimusote tilattomiin ja tilattomuuteen, määritellään ja käsitteellistetään tilattomuutta ja osallistutaan ajankohtaiseen kansainväliseen tutkimuskeskusteluun.
Post doc- tutkimus The making of rural citizens Kansalaisuus ja julkinen tila Länsi-Suomen maaseutuyhteisöissä 1700-luvulla (Koneen säätiö 2018-2020). Kansalaisuus (citizenship, medborgarskap) on yksi 1700-luvun jälkipuoliskon keskeisiä käsitteitä. Tutkin, miten julkinen tila muodostui Ruotsin valtakunnan maaseutuyhteisössä ja miten talonpojistakin tuli kansalaisia (rural citizens) 1700-luvun kuluessa. Tarkastelen, miten esiteollisiin maaseutupitäjiin muodostui julkinen tila, joka yleensä on pidetty urbaanina ilmiönä. Tutkin miten maaseutupitäjien kirkot toimivat paikallisina informaatiokeskuksina ja paikkoina, joihin yhteisön poliittinen ja sosiaalinen elämä keskittyi. Tutkin myös, miten julkisia kuulutuksia käytettiin luomaan julkista tilaa paikallistasolla. Tarkastelen tätä kehitystä Länsi-Suomessa, erityisesti Ala-Satakunnan rovastikunnan alueella, joka muodostui vanhoista, vauraista ja väkirikkaista seurakunnista.