FT, Yliopistotutkija Jarmo Peltola, vastuullinen johtaja
Tampereen kaupungin väestö ja kaupungin ja ympäröivän maaseudun vuorovaikutus ja sosiaalinen eriytyminen. Tietokanta antaa mahdollisuuden pureutua paikallisen ja yleisen muutoksen eroihin siirryttäessä esiteolliselta ajalta teollistumisen aikaan (1800-1856, 1857-1890 ja 1890-1920). Tämä liittyy suurelta osin myös nyt meneillään olevaan Finlayson-projektiin.
Tampereen ja lähiympäristön väestön kautta Peltola tutkii erityisesti ns. Urban Penalty-ilmiön syntyä so. teollistuvan kaupungin ympäristöään korkeammaksi nousevaa kuolleisuutta ja sen sittemmin tapahtuvaa laskua elintason, terveydenhoidon ja hygienian kohentumisen myötä. Erityisesti pureudutaan ilmiöön tämän tietokannan avulla kaupunginosittain ja yhdistetään väestöhistoriallinen ja väestön elintasoon liittyvä analyysi kortteli-korttelilta rakentuvan vesijohto- ja jätevesijärjestelmän etenemiseen. Tässä hankkeessa on tekeillä kaksi kansainvälistä artikkelia yhdessä Sakari Saaritsan kanssa.
Tutkimus ilmaston vaikutuksesta kuolleisuuteen Pirkanmaalla vuosina 1750-1920. Kuolleisuusdata kerätään Tampereen yksikössä. Tutkimus tehdään yhdessä Samuli Helaman ja Sakari Saaritsan kanssa. Hankkeeseen liittyy kansainvälinen yhteistyö saman teeman ja samankaltaisen Pohjois-ruotsalaisen datan kanssa Uumajan yliopistossa työskentelevien Barbara Schumannin ja Lena Karlssonin kanssa.
Satakunnan historia-projektin yhteydessä Peltola laati alueen satotietoja koskevan tietokannan. Hän teki tuolloin kokeiluja väestö- ja satotietojen yhdistämisestä. Alustavien analyysien perusteella Satakunnan eri kuntien (ja alueiden) välillä oli huomattavia vaihteluita sato/henkilö. Maakunnan alueella oli kuntia, joiden sato jäi keskimäärin toistuvasti nälkärajan alle. Peltola tekee 1) alueellisen analyysin sadon ja kuolleisuuden välisestä suhteesta ja 2) pureutuu tämän nyt hankkeen myötä rakentuvan tietokannan avulla kuolleisuuden alueelliseen ja alueiden sisällä yhteiskunnalliseen epätasa-arvon tutkimiseen.