Den svenska barnlitteraturkritiken och -forskningen i Finland (2022–2026)
Översiktsprojektet Den svenska barnlitteraturkritiken och -forskningen i Finland, också kallat Tippelill, har ett tudelat syfte. Projektgruppen undersöker dels den svenskspråkiga barnlitteraturkritik som har publicerats i finländsk dagspress sedan 1850-talet, dels den svenskspråkiga barnlitteraturforskning som bedrivits i Finland sedan början av 1900-talet. Målet för projektet är ett översiktsverk som, via relevanta nedslag, tecknar en sammansatt bild av både kritik och forskning. Barnlitteraturkritiken beskrivs med början från Zacharias Topelius insatser fram till dagens professionaliserade kritik, medan utvecklingslinjerna för barnlitteraturforskningen tar avstamp i tidiga essäistiska studier i början av 1900-talet över genombrottet under 1960- och 1970-talen fram till dagens etablerade barnlitteraturforskning.
Projektet som leds av docent Mia Österlund (Åbo Akademi) har inletts hösten 2022 med finansiering av Svenska Litteratursällskapet i Finland. Övriga projektmedlemmar är docent Maria Lassén-Seger (Åbo Akademi) och docent Julia Tidigs (Helsingfors universitet).
Digital History for Literature in Finland (2022–2026)
Suomen Akatemian rahoittaman konsortion tavoitteena on kartoittaa ja tutkia 1800-luvun Suomessa kirjamuotoisena julkaistua kaunokirjallisuutta Suomen kansallisbibliografia Fennican bibliografisten kuvailutietojen pohjalta. Konsortioon kuuluu tutkijoita Turun ja Itä-Suomen yliopistoista sekä Kansalliskirjastosta. Konsortion kirjallisuushistoriahanketta johtaa prof. Kati Launis (Itä-Suomen yliopisto). https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/projektit/digitaaliset-menetelmat-kotimaisen-kirjallisuushistorian-uudistajana
Lukemalla kansalaiseksi? Lastenkirjat ja kasvatuksellinen kirjallisuus Suomessa 1750–1850 (LUKA)
Projekti tutkii ylirajaisesta näkökulmasta lastenkirjallisuuden ja kasvatuksellisten oppaiden yhteyksiä yhteisten identiteettien luomiseen ja kansakunnan rakentamiseen 1800-luvun alkupuolella. Tarkastelemme lapsille suunnattuja ja lasten kasvatusta käsitteleviä kirjoja ja lehtikirjoituksia ajanjaksolla, jolloin lastenkirjallisuus levisi uudella tapaa samalla kun käsitykset lapsuudesta muuttuivat. Turun yliopistolla toimivaa Koneen Säätiön tukemaa hanketta johtaa FT Heidi Hakkarainen: https://sites.utu.fi/luka/
Musta renessanssi ja sen pohjoiset kytkökset/ The Black Renaissance and Its Nordic Affiliations
Suomen Akatemian vuosina 2021–2024 rahoittama projekti tutkii, miten debatit ”rodusta”, rasismista ja yhdenvertaisuudesta kehittyivät ja matkasivat osana kaunokirjallisia tekstejä Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden välillä 1900-luvun ensimmäisen puoliskon aikana. Projekti keskittyy mustana renessanssina tai Harlemin renessanssina tunnettuun afrikkalaisamerikkalaisen kulttuurin kukoistuskauteen, jolle oli ominaista modernistisen taiteen kehittäminen osana taistelua rodullistettujen vähemmistöjen oikeuksien puolesta.
Kyseessä on ensimmäinen kokonaisvaltainen hanke, joka kartoittaa ja analysoi afrikkalaisamerikkalaisen ja pohjoismaisen kirjallisuushistorian ylirajaisia kytköksiä 1900-luvun alkupuoliskolla. Projektin vastuuhenkilö on PhD Iida Pöllänen (Tampereen yliopisto). https://www.tuni.fi/en/research/black-renaissance-and-its-nordic-affiliations
Osynliga aktörer, obekanta nätverk. Litteratursociologiska studier av den svenska litteraturen i Finland 1830–1930 (2024–2026)
Projektet studerar tidigare obeaktade aktörer och nätverk inom den svenska litteraturen i Finland med hjälp av nya litteratursociologiska perspektiv samt kvantitativa och kvalitativa metoder. Målet är att producera ny kunskap om minoritetslitteraturens symboliska ekonomi och det litterära fältet. Projektet, som leds av prof. Kristina Malmio (Helsingfors universitet), har inletts hösten 2023 med finansiering av Svenska kulturfonden och finansieras av Ella & Georg Ehrnrooths stiftelse 2024–2026. Se https://blogs.helsinki.fi/osynliga-aktorer-obekanta-natverk/
Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940
Suomalaisen kirjallisuuden atlas 1870–1940 on Alfred Kordelinin säätiön suuri kulttuurihanke, joka soveltaa kirjallista kartografiaa ensimmäistä kertaa kotimaisen kaunokirjallisuuden tutkimukseen. Analysoimme paikannimien tunnistuksen avulla suomalaista kaunokirjallisuutta 70 vuoden ajalta ja selvitämme millaisen kartan kirjallisuutemme klassikot piirtävät. Missä sijaitsevat kotimaisen kirjallisuuden keskukset ja periferiat? Hanketta johtaa dos. Asko Nivala (Turun yliopisto). https://atlas.utu.fi
Suomen kirjallisuuden historiallinen poetiikka (2022–2025)
Koneen Säätiön vuosina 2022–2025 rahoittama projekti tutkii Suomen kirjallisuuden historiallista poetiikkaa ja kirjoittaa uuden akateeemisen johdantoteoksen aiheesta. Projektiin kuuluu tutkijoita Tampereen ja Helsingin yliopistosta. Sitä johtaa dos. Saija Isomaa (Tampereen yliopisto). https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/suomen-kirjallisuuden-historiallinen-poetiikka
Tekstit liikkeessä: Naiskirjailijoiden tuotannon vastaanotto Suomessa ja Venäjällä 1840–2020
Emil Aaltosen vuosina 2018–2023 rahoittama projekti tutkii naisen toimijuutta Suomen ja Venäjän välisessä kulttuurisessa vaihdossa.
Se on ensimmäinen suomalais-venäläistä naiskirjallisuuden historiaa laajasti tarkasteleva hanke, joka luo uudenlaista yhteistyötä ylirajaisen kirjallisuus- ja kulttuurihistorian tieteellisen perustutkimuksen, humanististen alojen sekä digitaalisen tutkimuksen kesken.
Projektiin kuuluu tutkijoita Turun, Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistosta. Hanketta johtaa prof. Viola Parente-Čapková (Turun yliopisto).