Uudet ohjelmat, sopimukset ja rakenteet vauhdittavat yhteistyötä
Tilaisuuden aluksi Pirkanmaan hyvinvointialueen tutkimus ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson esitteli hyvinvointialueen ja korkeakoulujen TKIO-yhteistyötä tukevia yhteistyöohjelmaa, puitesopimusta ja rakenteita.
Vuosille 2023–2025 laadittu Korkeakoulujen ja hyvinvointialueen yhteistyöohjelma nostaa esille yhteiset tavoitteet, toimenpiteet ja toimintaa arvioivat mittarit. Yhteistyöohjelman avulla panostetaan osaamisen vahvistamiseen sekä monitieteiseen, verkostoituneeseen ja vaikuttavaan TKIO-toimintaan.
Yhteistyötä vauhdittavat myös erilaiset sopimukset, kuten Strateginen puitesopimus TKIO-yhteistyöstä, joka allekirjoitettiin lokakuussa 2024. Sopimuksen myötä sovitaan mm. tutkimus-, kehittämis- ja aineistoyhteistyöstä, yhteisistä rakenteista ja resursseista sekä yhteistyötä ohjaavasta rakenteesta.
Kristiansson kuvasi kuulijoille myös muita yhteistyötä mahdollistavia rakenteita: Tampereen biopankki, Kirurgian koulutuskeskus, Taitokeskus, Sisä-Suomen syöpäkeskus (FICAN Mid) ja Kaupin yliopistollinen sote-keskus, jota suunnitellaan toimintaympäristöksi konkreettiselle asiakkaiden elämäntilanteisiin pohjautuvalle tutkimus- ja kehittämistyölle sekä monialaisella oppimiselle. Yhteistyötä tehdään laajasti myös muiden sidosryhmien kanssa.
Esimerkkejä yhteistyöhankkeista
Webinaarissa esiteltiin kolme kiinnostavaa esimerkkiä konkreettista yhteistyöstä hyvinvointialueen ja korkeakorkeakoulujen välillä.
Tampereen yliopiston yleislääketieteen apulaisprofessori Tuomas Koskela kertoi Tutkivat terveyskeskukset eli Tutka-verkostosta ja sen toiminnasta.
Tutka-verkosto perustettiin vahvistamaan tutkimusyhteistyötä terveyskeskusten ja yliopiston välillä. Tutka-verkosto sai alkunsa jo vuonna 2015, mutta sen toiminta aktivoitui vuonna 2023 hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa. Kansainvälisesti tarkasteltuna saman tyyppisiä yksiköitä on olemassa, mutta Suomessa vastaavanlaista toimintaa ei juurikaan ole.
Tutka-verkosto kokoaa yliopiston perusterveydenhuollon tutkijat ja terveyskeskuksissa toimivat ammattilaiset yhteen. Verkostossa tuodaan käytännön työstä tutkimusideoita, pohditaan yhdessä niiden toteuttamiskelpoisuutta ja jalostetaan soveliaimmista aihioista tutkimussuunnitelmia. Tutka tarjoaa perusterveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden osallistua tutkimuksen tekemiseen ja edistää ammattilaisten ymmärrystä tieteellisen tiedon merkityksestä esimerkiksi järjestämissään seminaareissa.
Tutka-verkoston keskeinen toiminta-ajatus on verkoston ja yhteistyön hyödyntäminen tutkimustyössä, yhteistyön mahdollistama uuden oppiminen ja yhteinen tutkimusaineistojen kerääminen. Verkosto myös koordinoi tarjoutuvia tutkimusmahdollisuuksia yhdessä. Verkosto tukee eri vaiheessa olevia tutkijoita ja edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi tavoitteena on rakentaa yhteistyötä yliopiston ja hyvinvointialueiden välille, edistää perusterveydenhuollon kannalta relevanttia tutkimusta, näyttöön perustuvaa lääketiedettä, tutkimusaineistojen keruuta sekä perusterveydenhuollon tutkimusinfran rakentamista.
Verkostoon kuuluvat Pirkanmaan hyvinvointialueen lisäksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue. Ydinryhmän muodostaa Tampereen yliopiston ja Pirkanmaan hyvinvointialueen toimijat.
Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori Katri Maijanen kertoi monialaisesta harjoittelupilotista, joka yhdistää Tampereen ammattikorkeakoulun, yliopiston ja hyvinvointialueen kehittämään yhdessä vertaisoppimiseen perustuvaa monialaista harjoittelua.
Maijanen kertoi pilotin synnyn taustalla olleen tarpeet harjoittelupaikkojen lisäämiseen, monialaisen yhteistyön mahdollistamiseen eri ammattiryhmien välillä sekä avoterveydenhuollon veto- ja pitovoiman vahvistamiseen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijoiden sekä lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa. Harjoittelupilotin avulla luotiin uusi toimintatapa käytännön harjoittelun toteuttamiseksi ja se toteutettiin Pirkanmaan hyvinvointialueen, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston yhteistyönä hyvinvointialueen avopalveluiden vastaanottotoiminnan toimialueella. Opiskelijoiden harjoittelupaikat olivat Tesoman ja Hatanpään soteasemilla ja keväällä 2024 siihen osallistuivat hoitotyö uudistuvassa perusterveydenhuollossa –suuntaavien opintojen sairaanhoitajaopiskelijat ja lääketieteen kandidaatit.
Kokemukset pilotista olivat myönteisiä. Realistinen moniammatillinen oppimisympäristö opiskelijavetoisine vastaanottoineen ja opiskelijaryhmien välinen vuorovaikutus koettiin vahvuuksina. Vertaisoppiminen yhteiskeskusteluineen koettiin hyväksi oppimismuodoksi. Harjoittelu tarjosi joustavan ja itsenäisyyttä tukevan oppimisympäristön, jossa opiskelijoiden ammatilliset tietotaidot kehittyivät merkittävästi.
Ammattilaiset ottivat opiskelijat osaksi työyhteisöä ja opiskelijoiden arviointi potentiaalisina työntekijöinä mahdollistui. Harjoitteluun osallistuneista sairaanhoitajaopiskelijoista kolme työllistyi sote-asemille, ja sote-asemat saivat heistä hyvin perehdytetyt työntekijät.
Kolmas esimerkki käsitteli Tampereen ammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan hyvinvointialueen yhteistyötä sosiaalialalla ja siitä oli kertomassa Tampereen ammattikorkeakoulun Soveltavan tutkimuksen keskuksen yliopettaja Merja Sinkkonen.
Sinkkonen lähestyi aihetta kolmen käsitteen kautta. Hän kuvasi yhteistyön rakentuvan luottamuksesta, riittävistä resursseista ja aidosta tarpeesta. Luottamus mahdollistaa yhteydenotot organisaatiorajat ylittävästi. Joskus yhteistyö – kuten Sinkkosen kuvaamassa esimerkissä – voi saada alkunsa tuttuudesta, siitä että tunnetaan toisen organisaation toimijoita. Yhteistyö tarvitsee riittävät resurssit ja aikaa muodostaa yhteinen näkemys. Sitoutuminen sekä käytännön toteutus vaatii resursseja. Yhteistyö edellyttää myös useamman toimijan osallistumista kustakin organisaatiosta, jotta hankkeen haavoittuvuus pienenee. Ehkä tärkeimpänä tekijänä yhteistyön onnistumiselle on kuitenkin yhteistyön aito tarve.
Sosiaalialan erityisasiantuntijan ylemmän tutkinto-ohjelman (YAMK) puitteissa tehtävän yhteistyön tarve nousi siitä, että opiskelijoille haluttiin tarjota uudenlaisia tilaisuuksia oppia, verkostoitua hyvinvointialueen toimijoiden kanssa sekä testata teorioita ja omaa osaamistaan. Hyvinvointialueen näkökulmasta yhteistyön avulla saatiin ajankohtaista tietoa nopeasti, tukea tiedolla johtamiseen sekä uusia osaavia työntekijöitä.
Lastensuojeluun, huono-osaisuuteen ja kiireellisiin sijoituksiin paikantuvassa yhteistyössä YAMK-opiskelijat toteuttivat tutkimuksellista taustakartoitusta ja suunnittelivat haastattelumateriaalin keräämisen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen henkilöstöltä sosiaalityön ajankohtainen tutkimus huono-osaisuudesta -opintojakson aikana keväällä 2024. Haastatteluista tuotettiin hyvinvointialueen käyttöön materiaalia, jota käytetään lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisessä, osana tiedolla johtamista sekä vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi kerättyä materiaali on hyödynnetty lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjalla laaditussa selvityksessä rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta.
Seuraava webinaari TKIO-yhteistyön ajankohtaisista kuulumisista järjestetään keväällä 2025.
Webinaarin esitysmateriaalin löydät täältä.
Teksti: Hanna Uotila & Ulriika Leponiemi
