Yleislääkäri Linnea Aitokari Pirkanmaan hyvinvointialueelta ja tutkija Tampereen yliopistosta osallistui asiantuntijana 3.6.2026 Euroopan parlamentissa järjestettyyn paneelikeskusteluun ”Maksaterveys EU:n kansanterveysohjelmassa: varhaisempi toiminta sydän-, munuais-, maksa- ja aineenvaihduntasairauksien ehkäisemiseksi – rasvamaksan (MASLD) näkökulma” (engl. “Liver Health in the EU Public Health Agenda: Acting Earlier to Prevent Cardio Renal Hepatic Metabolic Diseases: the case of MASLD”). Tilaisuuden isäntinä toimivat europarlamentaarikot Nikos Papandreou ja Michail Hadjipantela.
Tilaisuuden tavoitteena oli nostaa metaboliseen syndroomaan liittyvä rasvamaksatauti (MASLD) keskeiseksi osaksi ei-tarttuvien sairauksien ennaltaehkäisyä Euroopassa. Maailman terveysjärjestö WHO on hiljattain lisännyt rasvamaksataudin osaksi ei‑tarttuvien sairauksien kansainvälistä agendaa, mikä korostaa tarvetta tehostaa ennaltaehkäisyä sekä puuttua taudinkulkuun nykyistä varhaisemmin.
Aitokari kuvasi puheenvuorossaan perusterveydenhuollon arkea eri puolilla Eurooppaa. Hän korosti, että perusterveydenhuollon rakenteet vaihtelevat merkittävästi maittain, mutta yhteistä monille on niukat resurssit ja rajallinen työaika. Tämä asettaa merkittäviä rajoitteita uusien tehtävien ja suositusten käyttöönotolle. Aitokari muistutti, että uusia hoitosuosituksia ei voida lisätä ilman arviota niiden vaatimasta ajasta, ja toimenpiteitä on priorisoitava vaikuttavuuden sekä potilaan saaman hyödyn perusteella. Kun uusia tehtäviä lisätään, jotain muuta jää väistämättä tekemättä – siksi valinnoilla on suuri merkitys.
Aitokari toi esiin, että perusterveydenhuollon lääkäreiden tulisi olla vahvemmin mukana hoitosuositusten valmistelussa. Hän korosti myös tarvetta yhdistää suosituksia: esimerkiksi lihavuuden, metabolisen oireyhtymän, rasvamaksan ja muiden kardiometabolisten sairauksien ehkäisy, seulonta ja hoito voidaan toteuttaa yhtenä kokonaisuutena perusterveydenhuollossa. Nykyisten suositusten pirstaleisuus kuormittaa sekä lääkäreitä että potilaita. Perusterveydenhuollon näkökulma ja ajankäyttö tulisi huomioida systemaattisesti suosituksia laadittaessa.
Aitokari painotti, että pelkkä perusterveydenhuollon resurssien lisääminen ei riitä, vaan rasvamaksataudin yleisyyden vuoksi tarvitaan vahvempia väestötason ehkäisytoimia, kuten liikuntaa ja terveellistä ravitsemusta edistäviä poliittisia ratkaisuja. Samalla on tärkeää kaventaa sosioekonomisia terveyseroja, jotta ennaltaehkäisytoimet hyödyttävät koko väestöä.
“Suurin vaikuttavuus saadaan vahvistamalla ennaltaehkäisyä koko väestössä, ei pelkästään tehostamalla rasvamaksataudin diagnostiikkaa ja hoitoa terveydenhuollossa ”, Aitokari toteaa.
Tilaisuuden yhteinen viesti oli selkeä: rasvamaksa (MASLD) tulee nähdä osana laajempaa metabolisten ja kardiovaskulaaristen sairauksien kokonaisuutta. Varhainen tunnistaminen on keskeistä, ja hoidon tulee olla integroitua ja potilaslähtöistä. Samalla tunnistettiin haasteita, kuten hoitoon pääsyn vaikeudet, katkeavat hoitopolut sekä järjestelmien pirstaleisuus ja terveydenhuollon rajalliset resurssit. Erityisesti väestötason ennaltaehkäisevien toimien vahvistaminen nähtiin ratkaisevana.