DIGINFRA - NEWSLETTER LOKAKUU 2019

SiteVision
Oslon ekskursiolla päästiin testaamaan Trimblen SiteVisionia kaupunkiolosuhteissa.

Tuottavuuden pullonkauloja etsivä esiselvitys vauhdissa

Infra-alan tuottavuuden pullonkauloja kartoittava Tikari-hanke on edennyt kesän ja syksyn aikana infra-alan toimijoiden haastatteluin. Loppuvuoden kuluessa toteutetaan vielä kolme laajaa työpajaa, joihin on kattavasti kutsuttu väylähankkeiden tilaajia ja niitä toteuttavia yrityksiä. Toimialan yhteisenä näkemyksenä kiteytetään alan tuottavuuskehitystä estävät ja jarruttavat asiat, joihin on mahdollista vaikuttaa digitaalisin ratkaisuin. Tuottavuuden parantamisen toimenpiteiden tunnistamiseen tähtäävä esiselvitys valmistuu tammikuun 2020 loppuun mennessä, mutta haastattelujen ja työpajojen tuloksista pyritään syksyn kuluessa muotoilemaan hanke-ehdotuksia ensi vuoden toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelman vuodelle 2020 hyväksyvät professuurin rahoittaneet yritykset marraskuun lopussa. Hankeaihioiden tunnistaminen riittävän ajoissa on tärkeää, jotta niiden toteuttaminen ja rahoitus on mahdollista neuvotella ensi vuodelle. Projekteista pyritään sopimaan tilaajien kanssa siten, että ne ovat osa ensi vuoden hankkeita ja niiden rahoitusta.

Rahoittajaryhmän kokouksessa infrarakentamisen kaikkia osapuolia hyödyttävinä ja kiireellisesti kehitysprojekteja vaativina teemoina nousivat esille mm.

  • Saumaton tiedonkulku hankkeen osapuolten välillä ja siihen perustuva prosessien ja johtamisen tehostaminen.
  • Hankintatapojen ja –asiakirjojen kehittäminen tiedon digitaalista keruuta sekä tiedonkulun avoimuutta ja tehokkuutta tukevaksi.
  • Digitaalisuuteen perustuvat uudet käytännöt väylien ylläpidossa ja hoidossa.

Infra-alan digitalisaation kehittämisen painopisteet kuvataan sekä vuoteen 2024 asti ulottuvalle strategiakaudelle että vuoden 2020 toimenpiteiden osalta. Tärkeimmät kehityskohteet liittyvät prosessien ja tiedonhallinnan kehittämiseen.

Hankevalmistelu käynnissä tekoälyn sovellusten kehittämiseksi

Tampereen yliopisto on yhdessä Aalto-yliopiston kanssa kutsunut yrityksiä valmistelemaan mittavaa hanketta tekoälyn sovellusten kehittämiseksi. Hankekokonaisuus kattaa sekä talonrakennuksen että infra-alan teemat. Hankkeeseen pyritään saamaan merkittävä rahoitus Business Finlandilta, ja se toteutetaan kahtena rinnakkaisena kokonaisuutena, joista toinen on yliopistojen julkista tutkimustyötä ja toinen yritysten omia liiketoiminnan kehittämisen liitännäishankkeita.

Hankesuunnitelma ja hakemus muodostetaan helmikuuhun 2020 mennessä, ja tutkimustyö on tarkoitus saada käyntiin lokakuussa 2020. Yritysten aktiivisuus ja myös taloudellinen panos ovat ensiarvoisen tärkeitä mittavan tutkimuskokonaisuuden toteutumisen kannalta. Tutkimuskokonaisuuden teemana on tekoälyavusteinen tilannekuva elinkaaren eri vaiheissa.

Ekskursio Osloon

Professuurin toiminnan ympärillä järjestetään rahoittajille opinto– ja kehittämismatkoja, jotta kansainvälisiin käytäntöihin on mahdollisuus tutustua ja siirtää parhaita käytäntöjä Suomessa. Ensimmäinen opintomatka tehtiin syyskuussa Osloon. Matkalla tutustuttiin Nye Veier AS:n ja Trimblen yhteistyöhön digitalisaation edistämisessä infrarakenteiden koko elinkaarella. Nye Veier AS on Norjan liikenne- ja viestintäministeriön alainen organisaatio, joka suunnittelee, rakentaa, operoi ja ylläpitää Norjan päätieverkkoa. Yhteistä näkemystä kehitettiin työpajojen kautta digitalisaation edistämiseksi ja ohjelmistojen kehittämiseksi. Työpajojen aiheina olivat ongelmat ja niiden ratkaisut tiedonvaihdossa infran elinkaaren aikana sekä toimialalla tapahtuvat muutokset ja ohjelmistotalojen haasteet näihin muutoksiin vastaamiseksi. Kehittämiskohteita listattiin ohjelmistotoimittajien näkökulmasta, ja nämä toimenpidetarpeet ovat hyvänä pohjana hankevalmistelussa mm. tekoälyn sovelluksiin liittyen.

Vaikuttaminen infran rahoituksen kehittymiseen

Toimialajärjestönä Infra ry tekee jatkuvasti työtä alan vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kommunikoimiseksi. Myös infran digitalisaation professuurin toiminnalla on mahdollisuus herättää keskustelua väyläverkon vaikuttavuudesta Suomen elinkeinoelämään ja infraan kohdistuvan rahoituksen tason merkityksestä. Infrastruktuuri luo alustan elinkeinoelämän toiminnan tehokkuudelle, ja digitaalisin sovelluksin on mahdollisuus tukea edelleen tätä tuottavuuskehitystä. Digitalisaation näkökulmasta väyliin kohdistuva rahoitus on riittävää, kun se ei hidasta uuden teknologian yleistymistä.

Väylien omistajien toiminnassa vahvistuu jatkossa strateginen omaisuudenhallinta. Resurssien kohdentaminen ja siten syntyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus perustuvat yhä enemmän tiedonhallintaan. Myös tulevaisuuden liikenteen tarpeet kuten autonomisten ajoneuvojen kehittyminen vaikuttavat väyliin ja niiden tulevaisuuden ominaisuuksiin.

Muuta ajankohtaista

Infrastruktuurin digitalisaatiota kehittävän professuurin rahoittajaryhmään on liittynyt kolme uutta kumppania, WSP, Novatron ja Infrakit.