TURNS-tutkimusalustan avajaiset toivat yhteen eri alojen tutkijoita ja toimijoita niin kuulemaan kuin keskustelemaan kaupunkien kestävästä tulevaisuudesta. Avajaisten ohjelmassa oli muun muassa tutkijapuheenvuoroja, verkostoitumista, musiikkia sekä malja uudelle tutkimusalustalle. Yleisöllä oli mahdollisuus osallistua ja antaa palautetta TURNS:n toiminnasta mobiilisti.
Tilaisuuden aluksi tutkimusalustan johtaja Panu Lehtovuori esitteli TURNS:n kunnianhimoiset tavoitteet. TURNS luo mahdollisuuksia monitieteiselle ja innovatiiviselle tutkimusyhteisölle ja sitä kautta edistää ja pohtii kaupunkien asemaa osana kestävyysmurrosta nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimuksen tieteellinen laatu ja vaikuttavuus ovat TURNS:n toiminnan keskiössä. Pitkäjänteinen lähestymistapa mahdollistaa paremmat tulokset niin paikallisesti kuin globaalistikin, ja TURNS:n pitkän ajan tavoitteena on tulla merkittäväksi kaupunki- ja kestävyystutkimuksen keskittymäksi kansainvälisesti.
TURNS:n projektipäällikkö Riina Lundman esitteli tarkemmin tutkimusalustan toimintaa. TURNS edistää tutkimuksen monitieteisyyttä ja vaikuttavuutta tukemalla tutkijoiden verkostoitumista ja liikkuvuutta muun muassa siemenrahoitusten ja tutkijavierailujen avulla. Keskeinen ja näkyvä toimintamuoto tulee olemaan niin sanotut TURNS-torstait, jolloin TURNS järjestää yhteistoimintaa tutkimustapaamisista kaupunkikävelyihin yhdessä tutkijayhteisön ja sidosryhmien kanssa.
Monipuolista kaupunkitutkimusta
Osoituksena Tampereen yliopiston ja TURNS-alustan monipuolisesta kaupunki- ja kestävyystutkimuksesta avajaisiin oli kutsuttu mukaan edustajat jokaisesta tutkimusalustassa mukana olevasta tiedekunnasta pitämään lyhyet miniluennot tutkimusaiheistaan.
Ensimmäisenä professori Päivi Kymäläinen (SOC) muistutti kaupunkien sosiaalisesta kestävyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Kestävyys- ja osallisuustoimet eivät välttämättä tavoita kaikkein marginalisoituneimpia kaupunkilaisia, jotka jäävät helposti osallistumisen ulkopuolelle. Kymäläinen esitteli myös JUSTSPACES -tutkimusverkostoa, joka pureutuu oikeudenmukaisuuden, yhteiskunnan ja kaupunkitilan välisiin kysymyksiin.
Konkreettisen esimerkin kestävämpään kaupunkiin tähtäävästä toiminnosta antoi yliopistonlehtori Markus Laine (MAB), joka esitteli pohjoismaisen superkorttelin (Nordic Superblock) -konseptia ja sen mahdollista soveltamista Hiedanrannan alueella Tampereella. Suomalaisena erikoisuutena voitaneen pitää konseptiin kuuluvaa runsasta yhteissaunojen tarjontaa, mikä sekin on osa kestävää ajattelua: asukkaat jakavat yhteisiä tiloja, eikä jokainen asunto tarvitse omaa saunaa.
Yliopistonlehtori Essi Aarnio-Linnanvuori (EDU) kertoi nuorten ilmastokasvatukseen liittyvästä tutkimuksesta, jossa on tutkittu nuorten ympäristönäkemyksiä eri puolilla Eurooppaa. Nuorten vastauksissa korostui huoli tulevaisuudesta, joskin Suomessa oli havaittavissa myös välinpitämättömämpää asennetta. Tämä ei tarkoita, etteivätkö tulevaisuus ja ilmastonmuutos kosketa myös suomalaisia nuoria.
Apulaisprofessori Jonathon Taylor (BEN) johdatteli kuulijat tarkemmin ilmastonmuutokseen ja siihen, miten aihetta voidaan tarkastella datan ja mallintamisen kautta. Ilmasto, ilmansaasteet ja terveys ovat oikeiden kaupunkien oikeita ilmiöitä, joita voidaan tutkia kaupunkifysiikan avulla.
Yliopistotutkija Olli Laitinen (MET) kertoi enemmän kaupunkiterveydestä sekä ns. hiekkaleikkitutkimuksesta, jossa on tutkittu lasten immuunivastetta sisätiloissa tapahtuvin interventiomenetelmin. Terveyskysymykset ovat ja tulevat olemaan tärkeä osa kaupungistuvaa yhteiskuntaa, mistä covid-19 antoi kaikille muistutuksen.
Miniluentojen sarja päättyi ajankohtaisesti tekoälyyn ja kaupunkeihin. Väitöskirjatutkija Jouko Makkonen (ITC) esitteli ihmiskeskeisiä älykkäitä teknologioita ja miten niitä voidaan hyödyntää asuinalueiden yhteisöllisyyden ja kestävyyden edistämisessä. Tästäkin toimi esimerkkinä pohjoismaisia superkortteleita koskeva tutkimus. Toki tekoälyltä piti myös kysyä, miltä kyseinen kortteli voisi näyttää (ks. visualisointi alla).
Vaikka miniluennot oli satunnaisesti koottu eri tiedekunnista, niissä oli nähtävissä yhteinen tarina ja tavoite siitä, miten kaupunkien kestävyys on monialainen ilmiö, johon pitää tarttua yhdessä yli tieteenrajojen ja sektoreiden. TURNS:n tehtävänä on tuoda eri aloja ja tutkijoita yhteen ja siten törmäyttää toisiinsa ihmisiä ja ajatuksia, mikä johtaa uusiin tutkimusideoihin ja innovaatioihin.
Kestävä kaupunki tehdään yhdessä
Minne tästä eteenpäin? Professori Sofie Pelsmakers (BEN) piti TURNS:n avajaisten pääpuheenvuoron, joka oli otsikoitu kyseisellä kysymyksellä. Kaupunkien kestävyysongelmat on tunnistettu, mutta millaisia ratkaisuja on kehitetty ja mitä pitää tehdä kestävämmän urbaanin tulevaisuuden saavuttamiseksi? Ja mikä tulee olemaan TURNS:n rooli kestävämmän kaupungin muotoutumisessa?
Pelsmakers lähestyi näitä tärkeitä kysymyksiä infrastruktuurien käsitteiden kautta. Kaupunkien on oltava moninaisia ja sopeutuvia muuttuvassa maailmassa, mikä koskee niin rakennettua ympäristöä kuin koko yhteiskuntaa; kaupungeissa pitää olla riittävästi niin sanottua vihreää mutta myös sosiaalista infrastruktuuria; ja muutoksen täytyy tapahtua yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti yhdessä tekemällä.
Näin ollen myös Pelsmakersin puheenvuoro osoitti, miten kaupungit ja kestävyys kietoutuvat monin tavoin yhteen ja miten kaupunkiympäristön eri elementit eivät ole toisistaan irrallisia. Pelsmakers asettikin kovat tavoitteet TURNS:n kaltaiselle monitieteiselle alustalle, mutta samalla hän muistutti, että muutos pitää tehdä yhdessä. TURNS ottaa haasteen vastaan!
Avajaisten loppuaika käytettiinkin kaikkein tärkeimpään eli yhdessäoloon ja kohtaamisiin, jotka toimivat yhteistyön ja ideoiden lähtökohtina. DJ Jon Thureson soitti kaupunkiteemaista musiikkia, ja ihmiset saivat vapaasti viettää aikaa ja keskustella keskenään. Vaikka laadukas tutkimus ja vaikuttaminen vaativat kovaa työtä ja resursseja, TURNS haluaa toimia myös virkistävänä ja innoittavana alustana luovalle ajattelulle ja yhteistoiminnalle.
Voit katsoa kuvia TURNS:n avajaisten tunnelmasta tästä videosta:
Teksti: Riina Lundman / Kuvat: Riina Lundman ja Kasmir Jolma