Kuvassa vasemmalta oikealle: Heli Skottman, Tanja Ilmarinen, Laura Koivusalo, Anni Mörö.
Kirjoittanut: Promise Emeh
Suomentanut: Oskari Kulta
Kuvat: StemSight(1), StemSight(2), Falling Walls(3)
Article in English
StemSight – sokeuden parantaminen kantasoluilla
Sarveiskalvot ovat yleisin siirrettävä kudos, jos verensiirtoa ei lasketa. Valitettavasti siirrettävää sarveiskalvoa odottavia potilaita on 70 kertaa enemmän kun luovuttajia. StemSight pyrkii parantamaan sarveiskalvon sokeutta valmistamalla siirteitä ihmisen indusoiduista pluripotenteista kantasoluista (human induced pluripotent stem cells, hiPSCs) eli uudelleenohjelmoiduista kantasoluista, joita voidaan valmistaa mistä tahansa aikuisen ihmisen soluista, kuten ihosoluista tai verisoluista. ”Sarveiskalvo on monimutkainen, joten lähestymme sitä solutyyppi kerrallaan”, Koivusalo selittää. Tällä hetkellä Stemsight omistaa immateriaalioikeuden (IPR) kahdelle sarveiskalvosolutyypille: limbaalisille kantasoluille, jotka uudistavat sarveiskalvon pintaepiteeliä sekä sarveiskalvon endoteelisoluille, jotka muodostavat sarveiskalvon sisimmän kerroksen.”
Akateeminen matka
Koivusalo valmistui tekniikan tohtoriksi Tampereen yliopistosta professori Heli Skottmanin tutkimusryhmästä, jossa hän kehitti biomateriaaleja solujen siirtämiseksi sarveiskalvoon. Samalla hän työskenteli limbaalisten kantasolujen parissa. Kandidaatin tutkinnon Koivusalo suoritti biotieteistä Turun yliopistosta, ja maisterin tutkinnon puolestaan Tampereen yliopistossa materiaalitekniikasta ja kudosteknologiasta.
Vaikka Koivusalo nautti ajastaan akateemisena tutkijana, hän tiesi aina päätyvänsä kaupalliselle puolelle, jotta voisi hyödyntää tutkimuksen tuloksia käytännössä potilaita auttamalla. Hän päätyi kuitenkin väitöskirjatutkijaksi, sillä tuolloin hän etsi vakituista työtä ja Skottmanin tutkimusryhmässä sattui olemaan paikka auki. ”Ajoitus oli täydellinen ja projekti todella mielenkiintoinen.” Tohtorin tutkintoa tehdessään Koivusalo päätyi myös mukaan projektiin, josta StemSight sai alkunsa.
Mitä syvemmälle sukeltaa, sen nopeammin oppii uimaan
”En olisi koskaan uskonut alkavani yrityksen toimitusjohtajaksi”, Koivusalo sanoo hymyillen. ”Osallistuin aluksi pitchaus-kilpailuihin löytääkseni sopivan henkilön kaupallisella taustalla liittymään tieteelliseen tiimiimme. Eräässä tällaisessa tapahtumassa yksi tuomareista sanoi minulle: Teillä menee hienosti ja idea on loistava, mutta ette tarvitse ketään muuta tekemään tätä. Sinä voit olla toimitusjohtaja.” Tämä oli ahaa-elämys tiimille ja Koivusalo nimettiin toimitusjohtajaksi!
Pitchaus vaati paljon aikaa yrityksen konseptin, liiketoimintastrategian, tuotteen ja asiakkaiden määrittelemisessä. Tämä kuitenkin antoi StemSightille arvokasta palautetta heti alussa, jonka avulla tuotteita ja strategiaa voitiin parantaa. Lisäksi tätä kautta löytyi tapoja esittää monimutkaisia biologisia käsitteitä helposti ymmärrettävällä tavalla. Mitä paremmin ymmärtää tieteen taustalla, sitä helpompaa on muuttaa se ymmärrettävään muotoon.
”Kenen tahansa bisneksessä aloittavan kannattaa liittyä mentorointi tai hautomo-ohjelmaan mahdollisimman aikaisin, jossa pääsee keskustelemaan ideoistaan ja saa palautetta,” Koivusalo neuvoo. ”Ideoista keskusteleminen tulee aloittaa aikaisin, sillä muuten lopputuloksena on tuote, jota kukaan ei halua, tarvitse tai ymmärrä. Joten mitä syvemmälle sukeltaa, sen nopeammin oppii uimaan.”
Kiireinen bisnes
Ero akatemian ja bisneksen välillä: Aikataulu. Yrityksessä kokeillaan monia asioita ja hylätään nopeammin ne, jotka eivät toimi. Akatemiassa painopiste on toisenlainen. ”Yrityksessämme priorisoidaan enemmän tärkeitä tavoitteita, sillä tällä hetkellä meillä on melko pieni tiimi” Koivusalo korostaa.
Silta
Koivusalon mukaan ratkaisu tutkimuksen ja liike-elämän välisen kuilun kuromiseksi umpeen on lähestyä molempia vaikuttavuuden kautta. On kyse sitten kummasta tahansa, selkeiden tavoitteiden asettaminen osoittaa suunnan.
”Jos hyvien tavoitteiden eteen tekee paljon töitä, tuotot seuraavat kyllä. Tällä alalla riskit ovat korkeat ja lopputulokset pitkään hypoteettiset, joten ei kannata ajatella ainoastaan tulevia voittoja. Kun uskoo omaan tekemiseensä, myös muut saa vakuutettua liittymään mukaan. Hyvä, ahkera tiimi, joka tekee töitä yhteisten tavoitteiden eteen, moninkertaistaa onnistumisen mahdollisuuden.”
Voiko tasapainoa tarkoituksen ja voiton välillä löytää? ”Luonnollisesti myös tulevaisuuden tuotto-odotuksia tulee pystyä perustelemaan. Tutkin muita samankaltaisia yrityksiä, millä hinnalla niitä on myyty ja esitän näiden pohjalta arvioita puhuessani sijoittajien kanssa”, Koivusalo kertoo. ”Biotekniikassa tuotekehityksen onnistuessa tuotteesta tulee tyypillisesti niin houkutteleva, että joku haluaa ostaa sen. Joten sijoittajille koko yritys on se tuote. ”
Onko väitöskirja pakollinen?
”Olen vakaasti sen kannalla, ettei tohtorin tutkinto ole pakollinen”, Koivusalo painottaa. ”Tähän vaikuttaa paljon se, mitä haluaa tehdä urallaan. Jos tavoittelee paikkaa suuresta yrityksestä, tohtorin tutkinto voidaan katsoa eduksi. Jokaisen tulisi kuitenkin löytää itselleen oma, suurempi tavoite elämässään ja nähdä mahdollinen väitöskirja ponnahduslautana eteenpäin laajemmassa kokonaisuudessa. Väitöskirjan aiheen valinnassa kannattaa olla hyvin tarkka, sillä se määrittää hyvin paljon uran tulevaisuuden suuntaa sekä akatemiassa että kaupallisella puolella.”
Tärkeimmät opit akatemiasta:
”Sinnikkyys. Kaikille tutkijoille tulee vastaan useita epäonnistuneita koesarjoja, mutta niistä täytyy vain ottaa opiksi ja suunnata eteenpäin. Samasta on kyse myös aikaisen vaiheen yrityksessä: iskut on otettava vastaan ja noustava uudelleen ylös.”
Lue lisää StemSightin toiminnasta täältä.