Alueellinen asuntokehittäminen ARVO-hanke tapasi ohjausryhmän kesken toiseksi viimeistä kertaa Järvenpäässä. Vuonna 2022 toukokuussa alkanut tutkimusprojekti alkaa nyt valmistua. Ensi syksyllä jäljellä on enää yksi ohjausryhmän kokous ja loppuseminaari.
Työ ARVOn osalta ei kuitenkaan ole lopussa. Vielä on lankoja päättelemättä, kuten Aleksi Mäkelän diplomityö, joka valmistuu kesällä. Tutkijatohtorimme Mika Lehtimäki tekee myös kiinnostavaa tekoälyselvitystä ARVOlle. Siinä hän tarkastelee Helsingin kaupungin aineistoa 2000-luvulta ja selvittää, miten kaupunki on kehittynyt ja kehittyy. Kaikkeen kehitykseen vaikuttaa markkinatilanne, joka on ollut ARVOlla muun muassa webinaarin aiheenakin.
Onko markkinatilanteelle valoa näkyvissä tänä vuonna?
– Kaupungin näkökulmasta on nähty jo hieman piristymisen merkkejä. Reilun 12 000 kem2 kokonaisuuden tontinluovutuksesta on tehty juuri päätös ja muitakin tontinluovutuspäätöksiä sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuja on kevään aikana valmisteltu. Markkinoiden piristymiseen pitää valmistautua hyvissä ajoin tuottamalla monipuolisesti uusia asemakaava-alueita. Nykyisellä rakentamisen tahdilla jossain vaiheessa tulee väistämättä vastaan tilanne, että myytävät ja vuokrattavat asunnot loppuvat kesken, jos uusia hankkeita ei käynnistetä, kertoo Järvenpään kaupungin hankekehityspäällikkö Aleksi Toivonen.
Hankkeiden uusia aloituksia on ollut kaupungeilla paljon vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Uusia asuntoja valmistuu kuitenkin, kun aikaisempien vuosien kohteita saadaan valmiiksi. Työpajassa käsittelimme aluekehityshankkeiden hankesuunnitelmia. Käytännössä ne kertovat vaiheista ja tavoista, joilla hanke viedään läpi.
Hankesuunnitelmaa ohjaa laajempi strategia
Etsimme tietoa hankesuunnitelmamallin sisällöstä, jonka kokonaisuuden hahmottamisessa auttavat kysymykset, kuten: Mitä vaihtoehtoja hankkeella on? Millaisia asioita johdetaan yli ”siilojen”? Mitä erityistä on otettava huomioon? Mitä hyviä johtamiskäytäntöjä meillä on alueellisiin hankkeisiin?
– Meillä hankesuunnitelman tulee perustua suurempaan visioon, jonka tueksi perustetaan kärkihanke kaupungille. Jokaisella on aina omat vastuualueet hankkeen sisällä. Hankkeen toteutumiseen vaikuttavat vahvasti kaupungin strategiset tavoitteet, ohjelmat, yleiskaava sekä taustalla tehdyt viite- ja aluesuunnittelut, Toivonen sanoo.
On siis luonnollista, että kaupunkien välillä on eroavaisuuksia hankesuunnitelmien yksityiskohdissa. Samalla laajemmin kuntapolitiikka vaikuttaa hankkeiden aloittamiseen ja myös jatkamiseen. Yksityisiä toimijoita helpottaisi hankkeiden toteutuksessa, jos olisi yhteinen dokumentti, jolla päätöksentekopisteet ovat kaikkien nähtävissä. Näin voidaan varautua paremmin tuleviin päätöksiin ja kuka niistä on vastuussa. On eri asia tiedostaa päätösten tulevan organisaatioilta kuin yksittäisiltä ihmisiltä.
ARVO jatkaa loppuraportin kirjoittamista kesän ajan ja palaa vetämään tutkimushankkeen viimeisiä lankoja yhteen syksyllä. Tietoa tulevasta loppuseminaarista tulee CoreLabin ja ARVOn nettisivuille, sekä CoreLabin sosiaaliseen mediaan.
ARVO-hankkeesta voi lukea lisää täältä: https://projects.tuni.fi/arvo/
Lisätietoja:
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
jukka.puhto@tuni.fi
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola, YTM
Tiedottaja ja tutkija, CoreLab, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
alisa.hakola@tuni.fi
ARVO-hankkeessa yhteistyökumppaneita ja rahoittajina toimivat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), A-Insinöörit Oy, Espoon kaupunki, Hartela-yhtiöt Oy, Helsingin kaupunki, Järvenpään kaupunki, Peab Oy, Redeve Oy, Setlementtiasunnot Oy, Talonrakennusteollisuus ry, TA-Rakennuttaja Oy, Tampereen kaupunki, YIT Oy ja Y-Säätiö sr.