FutuRED-hanke tunnisti työpajassaan tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia tiedon analysoinnissa kiinteistö- ja rakennusalalla. Tapahtumassa keskusteltiin yleisesti tekoälystä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta, ja miten se voisi hyödyttää kiinteistö- ja rakentamisalaa.
FutuREDin tekoälyselvitystä tekevä tutkijatohtori Osku Torro ehdotti tiettyihin ihmisiin usein sidoksissa olevan hiljaisen tiedon kokoamista ja säilyttämistä tekoälyn avulla. Tässä apuna olisi transaktiivinen muistijärjestelmä, eli niin kutsuttu projektimuisti, johon tekoäly pääsisi käsiksi. Transaktiivisuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaksisuuntaista tiedonkulkua tekoälyn ja käyttäjien välillä. Esimerkiksi eri projekteissa tämä mahdollistaa yhteisen muistin muodostumisen. Tällöin sekä tekoäly että sen käyttäjät voivat oppia toisiltaan, ja yhdessä luoda ja hyödyntää laajempaa projektikohtaista tietopohjaa.
Yhteinen tietojärjestelmä ratkaisu tiedon katoamiseen?
– Tekoälyn tietojärjestelmistä louhima perinnetieto yhdistettynä uuteen tietoon olisi hyvä juttu. Tekoäly voisi olla tuo vanha konkari, joka voi varoittaa virheistä, joita on aikaisemmin tehty tai ehdottaa tulevia toimia. Työtä koskevien tietojen syötön yhteydessä tekoäly voisi kommentoida miten viimeksi kävi tai vinkata mitä on jo tehty. Ylläpidossa on esillä myös tiedon häviämisen riski, jos tekijä tai yritys vaihtuu, tällöin tekoälyyn perustuva muisti olisi mainio apu, kertoo Lännen palveluyhtiöt Oy:n liiketoimintajohtaja Petri Mäkelä.
– Kiinteistöjen myynti- ja ostotilanteissa tilanne on haastavin. Tietoa kasataan myyntiä varten ja sitten se rappeutuu. Tässä kohtaa yhteinen tietokanta, joka keskustelisi toisten kanssa olisi varteen otettava apu tiedon säilyttämiseksi ja rikastamiseksi, lisää keskusteluun Lassila & Tikanoja Oyj:n kiinteistöpalveluiden kehitysjohtaja Eero Kokkonen.
Toinen tekoälyn kanssa toiminut tutkijatohtorimme Mika Lehtimäki esitteli kielimallia, joka voi lukea yritysten taloustietoja maailman pörsseistä ja tehdä erilaisia analyysejä yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Riskien analysointia ja taloudellisia päätöksiä
– Yrityksiltä löytyy valtava määrä dataa, jolla pystyy tekemään analyyseja. Ongelma on, että tieto pitää kanavoida. Hiljaisen tiedon siirtäminen on iso juttu. Varsinkin, jos esimerkiksi tarjousvaiheessa voi hiljaista tietoa hyödyntää tekoälyn avulla. Se voisi analysoida esimerkiksi riskejä, joilla on merkitystä projektin työturvallisuuteen, talouteen jne. Parhaimmillaan tekoälyä voisi hyödyntää koko hankkeen elinkaareen, aina kaavasta tontin hallintaan ja siihen, mikä elinkaariarvo on 50 vuoden päästä. Siinä on eväät paljoon, pohtii Lujatalo Oy:n aluejohtaja Pekka Kilponen.
Pohdinta jatkui työpajassa näiden aiheiden ulkopuolellekin. Eräs hyvä havainto oli, kuinka tekoälyn kehittämisessä käytettävään tietokantaan olisi hyvä kerätä tietoja myös ulkomailta, eikä vain Suomesta. Näin sen mahdollisuudet ymmärtää alan toimintalogiikkaa paranevat merkittävästi. Tiedossa olisivat myös aikaisemmin kohdatut sudenkuopat ja parhaat toimintamallit.
Tietokannan laadulla on myös suuri merkitys. Datan laadun heiketessä tekoäly alkaa hallusinoimaan herkemmin. Haasteellista on myös tiedon kerääminen ja tallettaminen tietokantaan. Silloin täytyy ottaa huomioon esimerkiksi tietosuojalait. Paljon vaikuttaa myös keräyspaikka ja -tapa. Olemassa olevaa tietoa on kuitenkin jo paljon, mikä auttaa alkuun pääsemisessä.
FutuRED-hankkeeseen voit tutustua täältä.
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola, YTM
tiedottaja ja tutkija, CoreLab
alisa.hakola@tuni.fi
Lisätietoja FutuRED-hankkeesta:
Jukka Puhto, TkT
Johtaja, Kiinteistökehittämisen osaamiskeskus
050 550 1234
FutuRED-hankkeessa rahoittajina ja yhteistyökumppaneina toimivat Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko, Helsingin opiskelija-asuntosäätiö HOAS, Visma Real Estate Oy, Arttuasunnot Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Lujatalo Oy, Lännen palveluyhtiöt Oy, NCC Property Development Oy, PEAB Kiinteistökehitys Oy ja Saint-Gobain Finland Oy.