Laserkeilain lähettää nimensä mukaisesti lukuisia lasersäteitä ympäröivään tilaan ja mittaa niiden avulla tilan mittasuhteet, kuten kuinka kaukana tilan esineet ja seinä siitä ovat. Tämä LiDAR-skannauksen nimellä tunnettu teknologia löytyy nykyään joistain älypuhelimistakin. Esimerkiksi iPhonen Pro-versiossa on LiDAR-skanneri, mitä on helpompi käyttää kuin isokokoista laserkeilainta.
Suuret tilat kannattaa kuitenkin kuvata laserkeilaimen avulla, vaikka puhelimella pystyy skannaamaan kohteen nopeastikin. Järeämmällä, ammattikäytössä olevalla, laserkeilaimella saa parempilaatuista aineistoa, kun käyttää oikeita asetuksia ja tila kuvataan järjestelmällisesti kohta kohdalta.
– Laserkeilaimelle asetettu korkeus, asetukset, tilassa liikkuvat asiat ja ihmiset vaikuttavat lopputulokseen. Mitä vähemmän häiriötekijöitä on kuvausten aikana, sitä enemmän aikaa jää aineiston jatkohyödyntämiselle, kertoo HAMK sovelluskehittäjä Tiina Ahola.
Työpajassa Ahola esitteli Matterport Pro 3 -laitetta ja hänen sillä suorittamaansa laserkeilausta osallistujille. Erityisesti uusi käyttäjä voi hyötyä paljon hänen tekemistään havainnoista ja laserkeilaimen käyttämisen suositelluista vaiheista.
– Oli mielenkiintoista testata laserkeilainta ilman aikaisempaa kokemusta siitä, ja sen perusteella esitellä aihetta yrityksille työpajassa. Keilaimen käyttäminen avaa helpomman väylän mallintaa oikeata maailmaa mittatarkasti pelimoottoreille hyödynnettäväksi. Pelimoottorilla voidaan kuvattuihin tiloihin rakentaa erilaisia toiminnallisuuksia, kuten esimerkiksi opastukseen, turvallisuuteen tai havainnointiin liittyviä harjoitteita. Uudessa laitteessa on aina omat käyttötapansa ja työnkulkunsa, jotka pitää opetella ja huomioida parhaimman laadun saavuttamiseksi 3D-ympäristöjä varten, kertoo Ahola.
Puhelimella on näppärä skannata pieniä ja keskisuuria kohteita
HAMK projektiasiantuntija Lyydia Murto-Unkila puolestaan oli testannut puhelimen ilmaissovellusten 3D-skannaamisominaisuuksia. Hän esitteli samasta kohteesta eri sovelluksilla saatuja skannauksia ja eritteli sovellusten hyötyjä ja haittoja tilanteesta riippuen.
– Pienet objektit, kuten kirjat tai jopa maalauksen pinnanmuodot saa skannattua hyvin puhelimella. Suurin mahdollinen esine alkaa olla kirjahylly, minkä skannasin testissä. Erilaiset materiaalit vaikuttavat myös lopputulokseen. Esimerkiksi läpinäkyvät esineet, metallipinnat ja peilit saavat lasersäteet poukkoilemaan vääriin suuntiin ja vääristävät lopullista 3D-mallia, Murto-Unkila toteaa.
Tilakeilaukset ja niiden käyttökohteet pelimoottoreissa herättivät osallistujien keskuudessa vilkasta keskustelua esimerkiksi lasereiden käytöstä sekä saadun materiaalin jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä. Lisäksi puhelimella skannaamisen mahdollisuuksia nähtiin erityisesti suunnittelun tukena 3D-ohjelmissa ja pienten kohteiden viemisenä nopeasti pelimoottoreihin.
– Keilaus on yllättävän helppoa nykyteknologialla ja se tulee jatkuvasti lähemmäs arkipäiväistä tekemistä. Se mahdollistaa yhä useampia käyttötarkoituksia sekä tuottavuuden parantamisessa, että toiminnan suunnittelussa, pohtii Kauppavalmennus Oy toimitusjohtaja Juha Ketola.
Seuraavat SmartDesign-työpajat ovat ensi vuoden puolella, mitä ennen vierailemme hakemassa inspiraatiota ja ideoita UnitedXR Europe -tapahtumasta Brysselistä.
Voit tutustua työpajan materiaaleihin lataamalla Aholan ja Murto-Unkilan esitykset täältä (pdf): SmartDesign-HAMK-työpaja-4.2025.11.26
Lisätietoja:
Tiina Ahola
Sovelluskehittäjä
HAMK Tech
tiina-ahola@hamk.fi
Lyydia Murto-Unkila
Projektiasiantuntija
HAMK Tech
lyydia.murto-unkila@hamk.fi
Teksti ja kuvat:
Alisa Hakola
Tutkija ja tiedottaja, CoreLab
Tampereen yliopisto
alisa.hakola@tuni.fi
Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteishanke Älykkään suunnittelun digityökalut (SmartDesign) on EAKR-rahoitteinen. Rahoituksen ovat myöntäneet Pirkanmaan liitto ja Hämeen liitto. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
