Osallistuimme konferenssiin Älykkään suunnittelun digityökalut (SmartDesign) -hankkeen edustajina yhdessä tutkijatohtori Osku Torron kanssa. Itse aloitin hiljattain Tampereen yliopistolla väitöskirjatutkijana. Hankkeessa pyrimme tutkimuksen kautta määrittämään niitä suunnitteluprosessin vaiheita ja tietolähteitä, joissa tekoälyä kannattaisi hyödyntää suomalaisen suunnittelun kontekstissa.
Konferenssissa nähtiin esityksiä tekoälyn soveltamisesta rakennusalalla koko arvoketjun laajuudessa. Yksi esitysten keskeisistä viesteistä oli, että tekoälyn soveltamisen tarkoituksena ei ole ensisijaisesti korvata ihmistä prosessissa, vaikka se väistämättä muuttaakin työn luonnetta. Sen sijaan tekoäly nähdään työkaluna, joka esimerkiksi auttaa suunnittelijaa tutkimaan ja analysoimaan vaihtoehtoja aiempaa tehokkaammin ja monipuolisemmin. Tämä ihmisen ja koneen yhteistyö on juuri se suunta, johon pyrimme myös hankkeessamme: ymmärrämme ensin teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet, joihin pohjautuen pyrimme yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa tunnistamaan parhaat mahdolliset tavat soveltaa tekoälyä suunnittelijoiden tukena.
Ensimmäiset pistemäiset tekoälyratkaisut lunastavat jo teknologian sisältämiä lupauksia
Tekoälyn potentiaali tunnistetaan alalla laajasti, ja käytännön kokeilut ovat jo käynnissä rakentamisen eri vaiheissa. Ratkaisut ovat vielä luonteeltaan pistemäisiä, soveltaen tekoälyä rakennusalan prosessien yksittäisissä tehtävissä. Tästä huolimatta esimerkit tuovat näkyväksi sen, kuinka tekoälyä voidaan mielekkäästi integroida monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin läpi rakentamisen arvoketjun.
Esitysten aiheet vaihtelivat tekoälyjohtamisesta organisaatiotason integraatioihin ja käytännönläheisiin detaljiratkaisuihin. Arkkitehti Harri Ahokas esitteli käytännön kokemuksia siitä, miten tekoälyllä voidaan nopeuttaa luonnossuunnittelua ja analysoida tehokkaasti erilaisia vaihtoehtoja jo projektien varhaisissa vaiheissa. Tohtori Gosia Wrzesinska esitteli puolestaan Alankomaissa toteutetun pilottiprojektin, jossa tekoälyn avulla rikastettiin kaupunkien 3D-malleja aiempaa tarkemmiksi, tavoitteena hyödyttää esimerkiksi kiinteistöverotusta, pelastustoimintaa ja kiertotalouden materiaalipankkien hallintaa. Ohjelmistoyhtiö Autodesk taas avasi tutkimustaan, jossa pyritään integroimaan tekoälyä kestävän rakentamisen kysymyksiin läpi suunnitteluprosessin, aina karkean luonnosmallin käsittelystä yksityiskohtaiseen tuotetietoon asti.
Materiaalintuotannon ja rakennusvaiheen aihealueilla konferenssissa esiteltiin yksinkertaisesti toteutettavia sovelluksia, kuten betonin koostumuksen tarkkailua ja puupalkkien laadunvalvontaa konenäön ja tekoälyn avulla. Myös teknologian aallonharjalla olevat tekoälyagentit olivat konferenssipuheenvuoroissa läsnä. Muiden muassa SmartDesign -hankkeessa mukana oleva Torro esitelmöi työryhmänsä kanssa taloteknisen tuotedatan hallintaa läpi rakentamisen arvoketjun, tekoälyagentteja hyödyntäen.
Puheenvuoroissa korostui toistuvasti laadukkaan ja riittävän jäsennellyn datan merkitys tekoälyn onnistuneen hyödyntämisen taustalla. Tämä on haaste erityisesti rakennusalalla, jossa data on usein pirstaleista, vaihtelevan laatuista ja vaikeasti hyödynnettävissä. Myös esimerkiksi monimutkaisten rakenteiden ja kokoonpanojen pilkkominen koneellisesti käsiteltäviksi datalähteiksi aiheuttavat haasteita tekoälyn laajempaan hyödyntämiseen. Tässä laatujärjestelmät ovat keskeisessä roolissa yrityksen sisäisen tiedonhallinnan parantamisessa.
Tekoäly osana suunnittelun paradigman muutosta
Konferenssin ensimmäisen päivän päättäneessä paneelikeskustelussa käsiteltiin tekoälyn integraation strategisia tasoja. A-insinöörien toimitusjohtaja Kari Kauniskangas kuvasi teknologian käyttöönottoa organisaatiossa kolmitasoisena prosessina: yleiset työkalut koko organisaation laajuudessa, edistyneemmät tarkemmin kohdennetut työkalut ja täysin organisaation tarpeisiin räätälöidyt ratkaisut. SmartDesign-hankkeessamme tarkastelemme näitä kaikkia tasoja kokonaisvaltaisesti: tunnistamme nykyisiin työnkulkuihin soveltuvia valmiita teknologioita sekä kartoitamme tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita tarkemmin kohdennetuille tekoälyratkaisuille.
Onkin tärkeää tunnistaa sekä lyhyen että pitkän tähtäimen mahdollisuudet. Vaikka usein on helpointa lähteä liikkeelle nykyisten prosessien tehostamisesta, pidemmällä aikavälillä suurin potentiaali saattaa löytyä rohkeasti nykyisiä prosesseja kyseenalaistamalla. Jo vuonna 1990 MIT:n professori Michael Hammer totesi radikaalissa kirjoituksessaan ”Reengineering Work: Don’t Automate, Obliterate”, ettei tehottomia prosesseja pidä vain automatisoida, vaan niistä tulisi luopua kokonaan. Tämä ajatus resonoi vahvasti myös konferenssissa kuultujen puheenvuorojen kanssa. Muiden muassa teknologiayhtiö Futuricen perustaja Tuomas Syrjänen alleviivasi esityksessään tarvetta koko rakentamisen prosessin kriittiselle tarkastelulle. Tekoälyn myötä monet nykyiset rajoitteet eivät enää päde, mikä avaa mahdollisuuden kokonaan uudenlaisille työnkuluille. Voivatko esimerkiksi rakentamisen käsityövaltaiset työvaiheet, kuten tiilien ladonta, muuttua robotiikan ja tekoälyn avulla uudelleen kannattaviksi? Mitä muita mahdollisuuksia tekoäly voi tarjota arkkitehtuurin ja rakentamisen tulevaisuudelle?
Prosesseja uudistavaa lähestymistapaa tukee myös rakentamisen keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kestävämpi rakentaminen edellyttää ennen kaikkea valmiutta haastaa vallitsevat toimintatavat – ja tässä tekoälyn ajama suunnittelun paradigman muutos tarjoaa epäilemättä tukea. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden integroida kestävyyden näkökulmia rakentamisen prosesseihin aivan uudella tavalla. Konferenssissa esiteltiin useita sovelluksia, jotka tukevat ajantasaisella tiedolla ymmärrystä eri suunnitteluvaiheissa tehtävien ratkaisujen ympäristövaikutuksista. Tavoiteltavaa onkin, että rakentamisen nykyisessä monitahoisessa murroksessa digitaalinen ja kestävä kehitys eivät pelkästään etene rinnakkain, vaan vahvistavat toisiaan.
SmartDesign -hanke saa Pirkanmaan liiton ja Hämeen liiton EAKR-rahoitusta, ja on Euroopan unionin osarahoittama. Lisätietoja hankkeesta: https://projects.tuni.fi/smartdesign/
Jaakko Viertiö
Kirjoittaja osallistui AI in AEC -konferenssiin maaliskuussa 2025. Viertiö aloitti väitöskirjatutkijana SmartDesign-hankkeessa vuoden 2025 alussa ja on koulutukseltaan arkkitehti.