[vc_row css_animation=”” row_type=”row” use_row_as_full_screen_section=”no” type=”full_width” angled_section=”no” text_align=”left” background_image_as_pattern=”without_pattern”][vc_column][vc_column_text]Elintapaohjaus on keskeinen keino edistää terveyttä ja vaikuttaa väestön terveyseroihin. Se on myös yksi Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman strategisista painopisteistä. Esimerkiksi ravitsemusta, liikuntaa, savuttomuutta ja päihteettömyyttä koskeva ohjaus on sisällytetty sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin. Vastaanotoilla tapahtuva puheeksiottaminen ja sitä seuraava yksilöllinen ohjaus onkin oiva keino herätellä muutostarvetta. Pysyvä elintapamuutos ei kuitenkaan synny kertaheitolla, vaan tarvitaan pitkäkestoista tukea.
Ryhmämuotoinen ohjaus on ammattitaitoisesti toteutettuna toimiva tapa tarjota pitkäkestoista tukea elintapamuutokseen. Nykyisellään se on alihyödynnetty terveyden edistämisen resurssi, vaikka se olisi nimenomaan julkisessa terveydenhuollossa kustannustehokas tapa tarjota ohjausta. Ryhmäohjauksen hyödyt eivät silti rajoitu vain yksilöohjausta edullisempaan hintaan, vaan ryhmäkonteksti itsessään tuottaa elintapamuutosta tukevia vaikutuksia.
[/vc_column_text][vc_separator type=”normal”][vc_single_image image=”15719″ img_size=”large” alignment=”center” qode_css_animation=””][vc_separator type=”normal”][vc_column_text]Ryhmässä tapahtuva ohjaus ei ole vain ryhmän läsnäollessa tapahtuvaa yksilöohjausta, vaan ryhmäläisten välinen vuorovaikutus mahdollistaa sosiaalisen tuen ja sosiaalisen vaikutuksen prosesseja, joilla on olennainen vaikutus yksilölliseen muutosprosessiin. Kun ryhmään kootaan samankaltaisten haasteiden kanssa painivia ihmisiä, ryhmässä syntyvä kokemusten jakaminen tuottaa vertaistukea. Yksilöllistä muutosta tukeva vaikutus syntyy toisaalta siitä huomiosta, että toisetkin ovat kohdanneet samanlaisia haasteita, ja toisaalta siitä, että omia kokemuksia ja näkökulmia voi verrata toisiin. Muut ryhmäläiset ovat saattaneet esimerkiksi löytää uudenlaisia keinoja haasteiden voittamiseksi. Toisten kuunteleminen myös haastaa omaa ajattelua ja voi siten auttaa kyseenalaistamaan omia käsityksiä ja muuttamaan omia toimintatapoja. Ryhmässä syntyvän yhteisen keskustelun avulla sovitetaan yhteen terveyssuositusten mukainen tieto sekä ryhmäläisten arkikokemus ja näkemykset siitä, millaista on terveellinen elämäntapa ja miten se voidaan saavuttaa.[/vc_column_text][vc_separator type=”transparent” up=”2″ down=”0″][blockquote text=”Ryhmätyöskentely nostaa keskusteluun ja sitä myötä yhteisen tarkastelun kohteeksi yhteisössä vallitsevan toimintakulttuurin” show_quote_icon=”yes”][vc_separator type=”transparent” up=”3″ down=”0″][vc_column_text]Toisaalta ryhmäläisten välinen keskustelu voi myös vahvistaa sellaisia näkemyksiä ja asennoitumista jotka ovat ohjauksen tavoitteiden vastaisia. Esimerkiksi kielteinen asennoituminen liikkumiseen tai käsitys painonpudotuksen mahdottomuudesta saattaa pahimmillaan tiivistyä niin, että se uhkaa jo muodostua ryhmää määrittäväksi normiksi. Siksi on tärkeää, että ohjaaja seuraa keskustelua ja tarpeen vaatiessa suuntaa sitä uudelleen esimerkiksi haastamalla ja kyseenalaistamalla ryhmäläisten käsityksiä.
Oppilaitoksissa ja työpaikoilla toteutetut ohjausinterventiot ovat tuottaneet hyviä tuloksia yhteisötason terveyden edistämisessä. Ryhmätyöskentely nostaa keskusteluun ja sitä myötä yhteisen tarkastelun kohteeksi yhteisössä vallitsevan toimintakulttuurin, esimerkiksi alkoholinkäyttöön liittyvän ilmapiirin, lounasruokailuun liittyvät tavat tai ajankäyttöä koskevat kirjoittamattomat säännöt. Kun yhteisön kulttuuri tehdään keskustelemalla näkyväksi, siihen voidaan myös vaikuttaa. Yhteisesti sovitut tavoitteet sitouttavat osallistujia paremmin kuin ”ylhäältä sanellut” uudistustoimet. Ryhmäohjaukseen perustuvia yhteisötason interventioita voi soveltaa myös muissa ympäristöissä esimerkiksi yhteistyössä varhaiskasvatuksen, seurakuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, hyödyntäen jo olemassaolevia paikallisia yhteisöjä ja ryhmiä.
Ryhmämuotoinen ohjaus vaatii ammattitaitoa ja ymmärrystä ryhmädynamiikasta ja ryhmätoiminnalle erityisistä vuorovaikutusprosesseista. Ryhmätilanne mahdollistaa aivan erilaisia keskusteluja kuin kahdenkeskinen ohjaus, jos vain ohjaaja malttaa antaa ryhmäläisten väliselle vuorovaikutukselle tilaa. Ryhmänohjaus vaatii siis ohjaajalta erityyppisiä toimintatapoja kuin yksilöohjaus. Toimiva ohjaus perustuu tietoisesti valittuihin työskentelytapoihin, ja ohjaajat tarvitsevat tukea, koulutusta ja työnohjausta toimintaansa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Kommentit