Yhteistyöohjelma kokoaa strategiset painotukset ja konkretisoi tekemistä
Pirhan tutkimus- ja kehitysjohtaja Kati Kristiansson avasi webinaarin esittelemällä työnalla olevaa Pirha–TAU–TAMK TKIO-yhteistyöohjelmaa, joka kokoaa strategiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet kumppanuuden tueksi. Ohjelmaa rakennetaan tiiviissä yhteistyössä kolmen organisaation kesken, ja sen painopisteet on tunnistettu Pirhan ja korkeakoulukonsernin strategioista sekä yhteistyössä kerätyn kyselyn perusteella.
Ohjelman tavoitteena on tehdä TKIO-yhteistyöstä entistä konkreettisempaa ja vaikutusorientoitunutta. Tämä tarkoittaa mm. tutkimustiedon systemaattista hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä, yhteisten vaikuttavuusmittareiden luomista ja julkaisuyhteistyön vahvistamista, sekä harjoittelumallien kehittämistä entisestään. Yhteistyön halutaan nivoutuvan tiiviisti käytännön työhön: henkilöstön laaja osallistuminen palvelujen kehittämiseen on ratkaisevaa, jotta tutkimustieto ja arkikokemus kohtaavat käytännössä.
Kristiansson nosti esiin Kaupin yliopistollisen sote-aseman konkreettisena esimerkkinä TKIO-yhteistyön lippulaivahankkeesta. Kyseessä on tulevaisuuden sote-asema, jossa Pirhan ja korkeakoulukonsernin yhteistyössä yhdistyvät saumattomasti tutkimus, kehittämistoiminta, koulutus ja palvelutuotanto. Hanke on ollut pitkään suunnitteilla, ja sen rakentamisen on tarkoitus käynnistyä lähiaikoina. Sote-aseman kehittämisessä monitieteinen yhteistyö ja sote-integraation vahvistaminen on keskiössä, ja tavoitteena on luoda edelläkävijämalli, joka toimii alustana uudenlaisille innovaatioille ja toimintatavoille sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Kati Kristisanssonin esitysmateriaali
Megatrendit ja tekoäly muuttavat terveydenhuollon perustaa
Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan dekaani Seppo Parkkila tarkasteli puheenvuorossaan terveydenhuollon muutosta globaalien megatrendien valossa. Hän nosti keskeisiksi muutosvoimiksi väestön ikääntymisen, kaupungistumisen sekä teknologisen kehityksen, erityisesti tekoälyn ja data-analytiikan nopean edistymisen. Näiden myötä terveydenhuollossa voi tapahtua merkittävä paradigman muutos kohti ennakoivaa, hyvinvointikeskeistä toimintamallia, jossa painopiste siirtyy ennaltaehkäisyyn, yksilöllisiin ratkaisuihin ja datalähtöiseen päätöksentekoon.
Kehitys muuttaa myös ammattilaisten työnkuvaa: esimerkiksi lääkärin rooli ja osaamisvaatimukset uudistuvat, kun tekoälypohjaisia työkaluja otetaan laajasti käyttöön. Parkkilan mukaan digitalisaatio tuo palvelut lähemmäs kansalaisia ja mahdollistaa uusia toimintatapoja. Samalla on tiedostettava, että innovaatioiden hyödyntäminen etenee epätasaisesti eri puolilla maailmaa. Joillakin alueilla voidaan ottaa käyttöön uusimpia ratkaisuja nopeasti ja saavutetaan näin kehittyneempien järjestelmien etumatkaa, kun toisaalla muutosta jarruttavat resurssi- ja osaamispuutteet.
Seppo Parkkilan esitysmateriaali
Eettiset näkökulmat P4-lääketieteen ytimessä
Viimeisessä puheenvuorossa Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston työelämäprofessori Arja Halkoaho käsitteli P4-ajattelun (ennakoiva, ennaltaehkäisevä, yksilöllinen ja osallistava terveys) edistämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa ja korosti vahvan eettisen pohjan merkitystä. Hän painotti erityisesti datan eettistä käyttöä ja luottamuksen rakentamista: terveydenhuollossa hyödynnetään yhä enemmän ennakoivia, henkilötietoon ja analytiikkaan perustuvia ratkaisuja, mutta niiden hyväksyttävyys ja vaikuttavuus riippuvat siitä, toteutetaanko ne alusta asti läpinäkyvästi ja vastuullisesti. Halkoahon mukaan terveydenhuollossa tuotetaan jo nyt jatkuvasti valtavasti dataa, mutta osallistava ja reilu hyödyntäminen edellyttää esimerkiksi sitä, että tietojen käyttö on avointa ja että potilaat ymmärtävät, mihin heidän tietojaan ja ennusteita käytetään.
Halkoaho kysyi, miten ihminen ymmärtää oman riskinsä sairastua, kun ennustemalleja hyödynnetään hoidon osana. Pelkkä riskitiedon välittäminen ei kuitenkaan riitä, sillä tietoisuus ei automaattisesti muutu ennaltaehkäiseviksi toimiksi, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että ihmisten elämäntavat ja kulttuuriset tottumukset vaikuttavat ratkaisevasti terveyteen. Tästä syystä P4-lääketiede vaatii rinnalleen panostuksia vuorovaikutukseen ja terveysviestintään. Osallistavuus toimii sillanrakentajana ennusteiden ja käytännön toimien välillä: vain siten ennakoiva tieto saadaan muuttumaan arjen terveysvalinnoiksi.
Lisäksi Halkoaho painotti, ettei yhdenvertaisuus ja osallisuus toteudu automaattisesti pelkästään digitaalisilla ratkaisuilla. Uudistuksissa on varmistettava, ettei teknologia luo uusia kuiluja tai esteitä kenenkään hyvinvoinnin edistämiseen. Erittäin tärkeää on pitää ihminen mukana muutoksessa. Digitaaliset ratkaisut eivät menesty, jos inhimillinen kohtaaminen ja vuorovaikutus unohtuvat. P4-mallin toteutuminen edellyttääkin, että ihminen, teknologia ja organisaatio kulkevat rinta rinnan muutoksessa. Myös organisaation kulttuuri ja osaaminen kaipaavat kehittämistä: osaamista on rakennettava suunnitelmallisesti, jotta uudet käytännöt saadaan juurrutettua arkeen. Epäonnistumiset eivät johdu tiedon puutteesta, vaan usein siitä, miten uutta tietoa ja teknologiaa kyetään hyödyntämään käytännössä ja ottamaan yhteiseksi voimavaraksi.
Eettisesti kestävä P4-lääketieteen edistäminen edellyttää siis teknologian rinnalle panostusta luottamukseen ja vastuullisuuteen: avoimuutta, yhdenvertaisuutta ja kaikkien osapuolten mukaanottoa, unohtamatta organisaatioiden roolia muutoksen mahdollistajana. Näiden periaatteiden avulla datalähtöiset, ennakoivat terveysratkaisut voivat rakentua kestävällä tavalla ihmisiä hyödyttäviksi.
Arja Halkoahon esitysmateriaali
Kohti yhteistä, vaikuttavaa tulevaisuutta
Webinaarin anti vahvisti näkemystä siitä, että Pirhan ja Tampereen korkeakoulukonsernin tiivistyvä TKIO-yhteistyö on avainasemassa tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä. Kumppanuus nojaa tutkimusperustaisuuteen, monialaisuuteen, rohkeaan innovointiin sekä datan ja tekoälyn hyödyntämiseen, aina tiiviissä yhteydessä käytännön palvelutuotantoon ja asiakkaiden tarpeisiin. Yhteistyössä rakenteilla oleva yhteistyöohjelma suuntaa yhteistä tekemistä ja resursseja tulevina vuosina kohti entistä ennakoivampia, vaikuttavampia ja eettisesti kestäviä sosiaali- ja terveyspalveluita.
Tallenne katsottavissa 19.6.2026 saakka
Seuraava TKIO-yhteistyön webinaari järjestetään syksyllä 2026.
Tapahtumasta raportoivat Ulriika Leponiemi ja Hanna Uotila
Kuva: Pixapay
