Hankkeita 2023-2024

Käynnissä olevia ainedidaktisia tutkimushankkeita 2023–2024

Tutkimusryhmän hankkeet vuosina 2023-2024 keskittyvät kielten opetukseen ja opettajien arviointi- ja palauteosaamiseen varhaiskasvatuksesta lukioon, taideaineiden opetussuunnitelmiin ja opettajankoulutukseen sekä matematiikan opetuksen oppimisympäristöihin.

Kalari, Joonas: ”Urheiluyläkoulun soveltuvuuskokeet”

Suomessa toimii 34 urheiluyläkoulua, joihin 6.lk oppilaat voivat hakea valtakunnallisten soveltuvuuskokeiden kautta. Olympiakomitea vastaa soveltuvuuskokeiden sisällöstä ja kehityksestä. Soveltuvuuskokeiden järjestäminen on varsin iso ponnistus paikallisille kouluille. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia urheiluyläkoulun valtakunnallisten soveltuvuuskokeiden keventämismahdollisuuksia tarkastelemalla sukupuolten välisiä eroja ja osioiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi tutkittiin, miten osioiden vähentäminen vaikuttaisi hakijoiden valikoitumiseen.

Julkaisu:

Kalari, T., Kalari, J. & Salin, K. 2023. Urheiluyläkoulun soveltuvuuskokeet – sukupuolten väliset erot ja osioiden väliset yhteydet. Liikunta & Tiede 60 (5), 104–110 https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2023/liikunta-tiede-lehti-5-2023-sivut-104-110-kalari-ym..pdf

Kalari, Joonas: ”Liikuntakasvatus yliopistojen varhaiskasvatuksen koulutuksen opetussuunnitelmissa”

Neljän yliopiston opettajankouluttajien yhteistutkimus kaikkien suomenkielistä varhaiskasvatuksen opettajankoulutusta toteuttavien yliopistojen liikuntakasvatuksen opetussuunnitelmista ja opiskelijoiden kokemuksista.

Julkaisu:

Soini, A., Takalo, S., Kalari, J. & Iivonen, S. (2023) Physical education in Finnish early childhood teacher education–curricula and pre-service teachers’ perceptions. Journal of Early Childhood Education Research. 12, 1, p. 6-31 26 p.

https://journal.fi/jecer/article/view/116364

Esitelmä:

Kalari, J. 2022. Liikuntakasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa. Suullinen esitys. Kasvatustieteen päivien esiseminaari 23.11.2022 – Moniäänisyys liikuntakasvatuksessa. Oulun yliopisto.

Kim, Eunji: ”Fostering Active Mathematics Learning Environments in Finnish Primary Schools”

Eunji Kim’s Ph.D. studies focus on creating an active learning environment (using languaging) in mathematics classrooms from teachers’ psychological domains.

Publication:

Kim, E., Mallat, E., & Joutsenlahti, J. (2023). A systematic review of primary school class teachers views of mathematics teaching and learning. LUMAT: International Journal on Math, Science and Technology Education, 11(2), 60–87. https://doi.org/10.31129/LUMAT.11.2.2055

Lahti, Laura ym.: ”Vieraiden kielten opetuksen nykytila”

Laura Lahden (TAU), Kaisa Hahlin (HY), Milla Luodonpää-Mannin (HY) ja Toni Mäkipään (HY) hankkeessa ”VIOLA – Vieraiden kielten opetuksen nykytila” tarkastellaan vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu-, opetus- ja arviointikäytänteitä eri puolilla Suomea (ks. https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/vieraiden-kielten-opetuksen-nykytila).

Julkaisut:

Mäkipää, T., Hahl, K., Luodonpää-Manni, M. K. & Lahti, L., 2024, (hyväksytty/In press). Teaching strategies and materials in foreign language teaching in Finland. The Nordic journal of language teaching and learning.

Luodonpää-Manni, M., Hahl, K., Lahti, L. & Mäkipää, T., 2024, (hyväksytty/In press). Vastuullinen vieraiden kielten opetus herättelee oppijan kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta.

Esitelmät:

Hahl, K., Mäkipää, T., Lahti, L. & Luodonpää-Manni, M. (2024). Opettajien käsityksiä kulttuurin opetuksesta vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opetuksessa. Ainedidaktinen symposium, 9.2.2024, Helsinki.

Lahti, L., Hahl, K., Luodonpää-Manni, M., & Mäkipää, T. (2023). Opettajien näkemyksiä vieraiden kielten opetuksesta Suomessa. Linguapeda 2023, 15.5.2023, Jyväskylä.

Luodonpää-Manni, M., Hahl, K., Lahti, L., & Mäkipää, T. (2023). Monikieliset käytänteet toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opetuksessa: Tuloksia kysely- ja haastattelututkimuksesta. AFinLAn syyssymposium 2023, 10.11.2023, Tampere.

Luodonpää-Manni, M., Lahti, L., Hahl, K., & Mäkipää, T. (2023). Teachers’ multilingual practices in foreign language education in Finland. TIM 2023: Translanguaging in the Age of (Im)mobility, 13.6.2023, Falun, Ruotsi.

Mäkipää, T., Hahl, K., Luodonpää-Manni, M., & Lahti, L. (2023). Teachers’ perspectives on assessment in foreign language education in Finland. EALTA 2023: Sustainable Language Assessment: Improving Educational Opportunities at the Individual, Local, and Global level, 17.6.2023, Helsinki.

Lahti, Laura ym.: ”Ruotsinopettajien palauteosaaminen”

Laura Lahti on mukana Toni Mäkipään (HY) ruotsinopettajien palauteosaamiseen liittyvässä hankkeessa ”Swedish teachers’ feedback literacy”, jota rahoittaa Svenska kulturfonden.

Esitelmät:

Mäkipää, T. & Lahti, L. (2024). Ruotsinopettajien näkemyksiä palauteosaamisesta. Ainedidaktinen symposium, 9.2.2024, Helsinki.

Lahti, Laura ym.: ”Varhainen A1-englannin opetus vuosiluokilla 1–2”

Laura Lahden (TAU), Karita Mård-Miettisen (JYU) ja Anne Pitkänen-Huhdan (JYU) kielididaktiikan alalle sijoittuvassa tutkimuksessa tarkastellaan varhaista A1-englannin opetusta vuosiluokilla 1–2 opettajien näkökulmasta.

Esitelmä:

Mård-Miettinen, K., Lahti, L. & Pitkänen-Huhta, A. (2023). Opettajien käsityksiä oppijoiden monikielisyydestä varhaisessa englanninopetuksessa. Linguapeda 2023, 16.5.2023, Jyväskylä.

Lahti, Laura ym.: ”Varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuritietoisuus”

Laura Lahti (TAU), Raisa Harju-Autti (JYU) ja Outi Arvola (JYU) tutkivat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstön käsityksiä varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuritietoisuudesta ja siihen liittyvistä käytänteistä täydennyskoulutushankkeen yhteydessä. Tutkimus sijoittuu kielikasvatuksen alalle ja sivuaa myös kielididaktiikan kysymyksiä.

Julkaisut:

Harju-Autti, R. & Lahti, L. (2023). Kieli- ja kulttuuritietoisuutta varhaiskasvatukseen monin eri keinoin. Tutkittua varhaiskasvatuksesta -blogi. Saatavilla: https://tutkittuavarhaiskasvatuksesta.com/2023/03/17/kieli-ja-kulttuuritietoisuutta-varhaiskasvatukseen-monin-eri-keinoin/

Lehti, Muusa: ”Opiskelijan toimijuus opettajankoulutuksen musiikinopinnoissa”

Muusa Lehti (TAU) tutkii väitöskirjatutkimuksessaan varhaiskasvatuksen- ja luokanopettajaopiskelijoiden toimijuutta (Student Agency) opettajankoulutuksen musiikinopinnoissa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisena toimijuus ja sitä tukevat ja mahdollisesti estävät tekijät ilmentyvät neljällä tasolla: 1) koulutuksen opetussuunnitelmatasolla, 2) opiskelijoiden kokemuksen tasolla, 3) koulutuksen toteuttamisen tasolla sekä 4) työelämätasolla.

Esitelmät:

Lehti, M. (2024). “Student agency: views for music studies at the Finnish teacher education”. A presentation in symposium “Music as human tradition and transformative power for future teachers” at the 31st EAS (European Association for Music in Schools) Conference Traditions in Transformation in June 12-15, 2024, Dublin, Ireland. Program in process (12.4.2024).

Lehti, M. (2023). “Creativity in the Finnish National Core Curricula”. A presentation in symposium “Musical Minds for Creativity, Liberty and Equity in Finnish Teacher Education” at the 30th ​ EAS (European Association for Music in Schools) Conference Liberty, Equity, Creativity – Innovating and Inventing Music in the Classroom in Lyon, France 27.5.2023.

Rättyä, Kaisu: ”Changes to assessment paradigms in literature education in Finland” 

Kaisu Rättyän hankkeessa tarkastellaan arviointia kirjallisuudenopetuksessa yläkoulussa ja lukiossa.

Julkaisut:

Rättyä, K. (2023). Kirjallisuudenopetus ja arviointi – mitä, miten ja miksi arvioidaan? Julkaisussa P. Hiidenmaa, I. Lindh, S. Sintonen, & R. Suomalainen (Toim.), Lukemisen kulttuurit (S. 307–320). Gaudeamus.

Rättyä, K. (2023). Arviointi lukion äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa. KAARO-verkoston MOOC-video.

Esitelmä:

Rättyä, K. (2023) Focusing on sustainable assessment in literature education. ARLE Conference: Transformations in L1 Education: Current Challenges and Future Possibilities, Nicosia.

Rättyä, Kaisu: Ekokriittinen kirjallisuusdidaktiikka / Affective literature education and climate fiction” 

Kaisu Rättyän hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutokseen liittyviä ahdistuksen ja toivon virittämiä näkymiä ekokriittisessä kirjallisuudenopetuksessa.

Julkaisut: 

Axelsson, M., Källström, L. & Rättyä, K. (2023). Vem tar ansvaret? Ekologisk hållbarhet i nordiska läroplaner. Julkaisussa Goga, N., Guanio-Uluru, L., Kleveland, K. & Rimmereide, H. (toim.) Økokritiske dialoger.

Rättyä, K. (tekeillä 2024) Climate anxiety and hyperobjects in two picturebooks on climate activism. Hyväksytty käsikirjoitus.

Rättyä, K., Hakala, E. & Matilainen, R. (2023) Ahdistuksen kautta aktiiviseksi ilmastotoimijaksi – kuvakirjojen diskurssit ja ekologiset tapahtumaympäristöt. Julkaisussa Suvilehto, Rautio & Värri (toim.) Nuorten luonto eläimineen Kohti monilajista nuorisotutkimusta (s. 131-156). Nuorisotutkimusseura.

Esitelmät:

Rättyä, K. (2022). Loud Young Voices – Girls as Climate Agents in Three Picturebooks. The Environmental Turn in the Study of Children’s and Young Adult Literature: VI International Conference, 18.6.2022, Wroclaw, Poland

Rättyä, K. (2023). Characters’ climate anxiety in picturebooks – a taxonomy for the analysis of emotions. NaChiLitCul seminar, 26.9.2023, Bergen

Rättyä, K. (2023). Climate anxiety in picturebooks inspired by climate activist Greta Thunberg. (Un)Common Worlds III – Navigating and Inhabiting Biodiverse Anthropocenes, Oulu, 4.10.2023.

Rättyä, K. (2024). Empatiapositiot ilmastoahdistusaiheisessa kuvakirjassa. Insecurity and uncertainty in literature and arts -seminaari, Turku, 8.11.2024.

Rättyä, Kaisu ym.: ”Kirjallisuuden lukijuuteen kasvaminen / Growing into literature”

Hanke tutkii perusopetuksen ja lukion kirjallisuudenopetusta holistisesti. Etsimme uudenlaisia lähtökohtia opetukseen, joka kasvattaa tulevaisuuden lapsia ja nuoria kirjallisuuden lukijoiksi, kokijoiksi ja ymmärtäjiksi. Hankehakemus yhteinen Åbo Akademin Heidi Höglundin ja Turun yliopiston Aino Mäkikallin kanssa.

Esitelmät:

Rättyä, K., & Niskakangas, J. (2024). Lukion oppikirjat kanonisoimassa romantiikan tyylikausia. 74–75. Abstraktin lähde: Ainedidaktinen symposium 2024, Helsinki, Suomi. https://blogs.helsinki.fi/ad-symposiumi-2024/files/2024/02/Ainedidaktisen_Symposiumin_Abstraktikirja_2024.pdf

Rättyä, K. (2023). Rethinking the focus of literature education – Model of narrative agency as a possible framework. 137–138. Abstraktin lähde: NNFF, Helsinki, Suomi. https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2023-10/NNFF9_abstraktbok.pdf

Rättyä, K. (2023) Visioning the Future of L1 Education – Narrative Agency as a Possible Framework for L1 Curricula. Kutsuttu esitelmä Szkoła 2023 : International academic conference ”School 2023”, 1.6.2023, Krakow, Puola.

Vesaranta, Helena & Rättyä, Kaisu: ”Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opettajien arviointiosaamisen rakentuminen”

Helena Vesarannan ja Kaisu Rättyän hankkeen tavoitteena on rakentaa suomi toisena kielenä opettajien arviointiosaamisen kuvausmalli aiempien arviointiin ja kielididaktiikkaan liittyvien mallinnusten pohjalta.

Esitelmä:

Rättyä, K., & Vesaranta, H. (2024). Suomi toisena kielenä ja kirjallisuuden opettajien arviointiosaamisen rakentuminen. 73–73. Abstraktin lähde: Ainedidaktinen symposium 2024, Helsinki, Suomi. https://blogs.helsinki.fi/ad-symposiumi-2024/abstraktikirja/