Dialogisuuden ja toisten kuuntelemisen merkitys opetuksen ytimessä

Dialogisuuden ja toisten kuuntelemisen merkitys – musiikin didaktiikan asiantuntijat Hubert Gruber ja Carlos Lage-Gómez korostavat luovuuden merkitystä opetuksessaan ja keskusteluissaan ainedidaktisen tutkimusryhmän tutkijoiden kanssa 8.–12.4.2024

Taideaineiden merkitys nykykoulumaailman hektisessä menossa näyttäytyy entistä tärkeämpänä, sillä luovuuden äärellä on mahdollisuus keskinäiseen vuorovaikutukseen ja oman itsensä tarkasteluun. Erityisesti dialogisuus ja toisten kuunteleminen korostuvat musiikin opetuksessa, korostavat musiikin didaktiikan asiantuntijat Hubert Gruber ja Carlos Lage-Gómez. He vierailevat parhaillaan Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa avaamassa uusia näkökulmia taideaineiden didaktiikkaan.

Professori Gruber (Pädagogische Hochschule Niederösterreich, Baden/Wien ja University of Music, Wien) tarkasteli musiikin valinnaiskurssin opiskelijoiden kanssa dialogisuutta Tableaux vivants -metodia hyödyntäen. Musiikin, rytmin, liikkeen ja toisten opiskelijoiden toiminnan seuraaminen yhdistävät paitsi eri taiteenlajeja myös tapoja olla yhdessä, liikkua yksin ja yhdessä, konmunikoida ilman sanoja ja aistia toisten läsnäoloa.

Apulaisprofessori Lagos-Gómezin (Universidad Complutense de Madrid) tutkimuksissa luovuus näyttäytyy niin opetuksen sisältönä, työtapana kuin inspiraationakin. Musiikki-improvisaatiossa opitaan luomalla, opitaan luovuutta ja luovuudesta. Kun opiskelijat alun tieteellisen johdannon jälkeen ryhtyvät improvisoimaan valitsemillaan uusilla instrumenteilla, tavoitteena on yhdistää vapaaseen improvisaatioon toisten tuottamien sävelkulkujen kuunteleminen, samalla yhteisen rytmin ja dynamiikan tunnusteluun syventyen. Improvisoinnissa konkretisoituu se, miten yhteisössä rakentuu yhteisymmärrys, kun jokaisen ääni kuuluu: jokaista ääntä kuunnellaan vuorollaan tilaa antaen. Lage-Gomezin yhdessä uusimmassa tutkimuksessa käsitellään luovuuden merkitystä opetuksessa luovuuden pedagogisen sisältötiedon käsitteen näkökulmasta. Tässä näkökulmassa painottuu se, miten opettajan toiminnassa ja luokkahuoneaktiviteetteja suunnitellessa tiedollisen ulottuvuuden lisäksi on mukana luovuus, uusiin tilanteisiin uteliaisuudella suhtautuminen ja erilaisten tarjoumien hyödyntäminen.

Musiikkikasvatuksen uusimpien tutkimusten valossa musiikin ilmiö on tärkeä osa ihmisyyttä ja ihmisyyden taitoja. Siksi sitä tulisi vahvistaa keskeisenä osana oppimista ja opettamista. Varhaiskasvatuksesta alkava musiikillinen kasvu luo perustaa elinikäiselle hyvinvoinnille.