Laura Pihkala-Posti esitteli yhdessä Beate Lindemannin ja Paavo Arvolan kanssa tutkimustaan. Heidän alustuksensa otsikko oli “Language use and Translanguaging in a multilingual and multicultural virtual project”.
In the ERASMUS+ project EXCALIBUR (EXpanding Content And Language Integrated learning through BUilding a sustainable future in Realtime) students from different countries collaborate in virtual 3D-sandbox game worlds, addressing questions of sustainability. Language learning and communication in the target language are integrated in interdisciplinary content learning (CLIL). Both oral and written language use is central in the project setting. In our paper we discuss our findings about the role of the different languages used during the project sessions for communication and virtual 3D-building work (see Pihkala-Posti 2015; 2020; 2022). For solutions for the sustainability challenges in the game world, the students need to search for information and negotiate about and find possible solutions together. Our paper addresses how they approach challenges of multilingual communication and exchange in this context. We combine field work observation and chat discussion notes, and recordings of building interaction situations as our data. Our data shows clearly that the upper secondary students face problems with producing spoken target language. They show interest in international communication, but many of them struggle with finding words and keeping a spontaneous communication with international team members alive. Surprisingly enough, even written chat communication in the target language seems to cause problems for many. The use of the target language (in case it is not English) is in a complex way intertwined with the use of the L1, English and even other languages, realizing the concept of translanguaging. In order to assist the students in their project work and more fluent use of the target language, we even show and discuss our created communication support approaches and materials – including some AI.
Kielisaarekeoppilaiden metalingvistinen taito: tasapainoilua semantiikan ja syntaksin välillä oli puolestaan aiheena Outi Toropaisen ja Kaisu Rättyän esitelmässä.
Esitelmässämme tarkastelemme suomalaisten kielisaarekeoppilaiden metalingvististä taitoa suomen ja ruotsin kielessä. Metalingvistisillä taidoilla tarkoitamme sellaista eksplisiittistä osaamista kielen rakenteesta, jonka oppilaat osaavat selittää ja sanoittaa (esim. Randen & Danbolt, 2018; Berry, 2005). Kielisaarekeoppilaat ovat lähtökohtaisesti sujuvia suomen ja ruotsin kielen käyttäjiä: heidän koulusivistyskielensä on ruotsi ja he asuvat suomenkielisillä paikkakunnilla (Henricson, 2013). Metakielellinen taito ja sen käyttö on kiinnostanut etenkin toisenkielentutkijoita: tulosten mukaan metakielellinen osaaminen vaikuttaa myönteisesti toisenkielen oppimiseen (Simard & Gutiérrez, 2018). Metakieli kiinnostaa myös ensikielen tutkijoita, jolloin mielenkiinto on kohdistunut kysymykseen kieliopin opettamisen tarpeellisuudesta ja hyödystä (esim. Watson et al., 2021). Kaksikielisten metakieltä, sen käyttöä ja taitoa, on sen sijaan tutkittu vähemmän. Aineistonamme on teini-ikäisten kielisaarekeoppilaiden pareittain tai kolmen hengen ryhmissä käymiä nauhoitettuja ja litteroituja keskusteluja. Oppilaat ovat ratkaisseet suomen ja ruotsinkieleen liittyviä tehtäviä. Keskustelujen pituus vaihtelee ja niissä on käytetty sekä suomea että ruotsia. Laadullisen sisällönanalyysin kohteeksi olemme tähän esitelmään valinneet keskusteluista sen kohdan, jossa oppilaat pohtivat neljän suomenkielisen lauseen ruotsinkielisiä vastineita. Tarkastelemme keskusteluissa käytettyjen metalingvististen käsitteiden määrää, valikoimaa ja niiden soveltamista tehtävien ratkaisemiseen.