Raisa Harju-Autti, Laura Lahti, Milla Luodonpää-Manni ja Anssi Roiha nostavat keskustelunaiheeksi vieraiden kielten opetuksen, jossa tulisi huomioida entistä paremmin oppilaiden ja opiskelijoiden kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus. Miten kouluissa näkyy yksikielisyyden normi, onko oppikirjojen kielivalinnoilla väliä, ja mihin suuntaan opettajankoulutusta pitäisi kehittää?
Harju-Autti, R., Lahti, L., Luodonpää-Manni, M. & Roiha, A. (2024). Kohti kielellisen moninaisuuden huomioimista vieraiden kielten opetuksessa. Kieli, koulutus ja yhteiskunta,15(4). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2024/kohti-kielellisen-moninaisuuden-huomioimista-vieraiden-kielten-opetuksessa
Kaisu Rättyä, Ida Sadeaho ja Tuuli Hakala tekivät opetuskokeilun lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opintojaksolla, jossa keskityttiin kielenhuoltotaitojen kehittämiseen. Millaisia tuloksia induktiivinen ja kielentävä opetusmenetelmä antoi opintojakson aikana, ja mikä merkitys kielitiedon käsitteiden hallinnassa on kielenhuollossa?
Rättyä, K., Sadeaho, I. & Hakala, T. (2024). Kielitiedon käsitteet kielenhuollon opetuksen pohjana – käsitteellisen muutoksen tarve. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 15(4). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-syyskuu-2024/kielitiedon-kasitteet-kielenhuollon-opetuksen-pohjana-kasitteellisen-muutoksen-tarve