Digitalisoituneen yhteiskunnan myötä uusien oppimisteknologioiden suosio on noussut. Nykyisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet kannustavat tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen kaikissa oppiaineissa. Samaan aikaan esillä on huoli että, oppimisteknologioista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Taiteen maisteri Daranee Lehtosen väitöstutkimus osoittaa teknologian mahdollisuuksia matematiikan oppimisessa. Lehtonen selvitti väitöstutkimuksessaan, kuinka perinteiset ja virtuaaliset oppimisvälineet tukevat alakoulun matematiikan oppimista. Hän myös kehitti uudenlaisen teknologisen oppimisvälineen, joka todella tukee alakoululaisten matematiikan oppimista.
– Tutkimustulokset osoittivat, että kehittämämme teknologinen oppimisväline tukee kaiken tasoisia matematiikan oppijoita. Se avustaa alakoululaisia ilmaisemaan omaa matemaattista ajatteluaan ja olemaan vuorovaikutuksessa. Se myös motivoi heitä oppimaan matematiikkaa. Lisäksi uusi väline auttaa keskitasoisia ja heikkoja oppilaita uusien matemaattisten käsitteiden konkretisoimisessa sekä tukee lahjakkaita laskun tarkistamisessa, Lehtonen iloitsee.
Tutkija korostaa, että teknologisten oppimisvälineiden hyödyntäminen menestyksekkäästi vaatii tukea monilta tahoilta. Sekä opettajaopiskelijoille että kentällä oleville opettajille on tarjottava koulutusta, joka antaa heille valmiutta hyödyntää uusia teknologisia välineitä opetuksessaan. Koulun tulee tukea välineiden hankintaa, niihin liittyvää täydennyskoulutusta sekä opetuskäyttöä.
— Teknologisia oppimisvälineitä on käytettävä opetuksessa ja opiskelussa asianmukaisesti eikä vain teknologian vuoksi. Laadukkaat ja toimivat oppimisvälineet eivät myöskään synny itsestään. On oltava toimijoita, joilla on osaamista ja kykyä suunnitella ja valmistaa niitä, Lehtonen sanoo.
Taiteen maisteri Daranee Lehtosen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja ‘Now I Get It!’: Developing a Real-World Design Solution for Understanding Equation-Solving Concepts tarkistettiin julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 11.2.2022. Vastaväittäjänä toimi dosentti Lasse Eronen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimi dosentti Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.