Tutkimusjohtaja Mianna Meskus
mianna.meskus@tuni.fi
Tutkimusjohtaja Mianna Meskus
mianna.meskus@tuni.fi
Vastaanotto: Sopimuksen mukaan
Olen sosiologian professori yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja Tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskuksen (TaSTI) johtaja. Minua kiinnostavat tiedontuotanto, teknologiat ja arvot erityisesti terveyteen, lääketieteeseen, sukupuoleen ja ruumiillisuuteen liittyen. Tutkimukseni käsittelevät lisääntymisen ja ikääntymisen tieteellistä ja teknologista muokkaamista; esimerkiksi äitiyshuollon sikiötutkimuksia, geenitestausta, hedelmöityshoitoja, biologisia lääkkeitä ja ikääntymisen hidastamista kantasolututkimuksen avulla. Tarkastelen näiden käytäntöjen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia erityisesti biopolitiikan, bioteollisen kapitalismin, feministisen uusmateriaalisuuden ja spekulatiivisten tulevaisuuksien näkökulmasta. Olen metodologisesti laaja-alainen, sillä olen tehnyt niin historiallista sosiologiaa kuin monipaikkaista etnografiaa ja yhdistelen työssäni erilaisia laadullisia aineistoja.
Olen myös kiinnostunut tutkimustulosten yhteiskunnallisesta ja ammatillisesta viestimisestä. Olen käynyt puhumassa lääketieteen etiikasta ja yhteiskunnallisista vaikutuksista niin yleisötapahtumissa kuin yliopistosairaaloiden ja lääketieteen- ja hoitoalan koulutustapahtumissa. Olen kirjoittanut tutkimusaiheistani blogitekstejä esimerkiksi Alusta! ja Ilmiö -verkkolehtiin.
Olen väitellyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja toiminut aiemmin akatemiatutkijana ja tieteen- ja teknologiantutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Olen ollut vierailevana tutkijana London School of Economicsissa (LSE), King’s College Lontoossa ja Cambridgen yliopistossa.
Lisätietoja löydät kotisivuiltani: https://miannameskus.net/
Tutkimusprofiili:
sosiologia, tieteen- ja teknologiantutkimus, sukupuolentutkimus, yhteiskuntateoria, valta-analytiikka, materialismit
Hankkeet:
VALDA - Valuating Lives through Infertility and Dementia: Science, Law and Patient Activism, Suomen Akatemian rahoittama hanke (2017-2022). Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.
Reproductive futures – Lisääntymisen tulevaisuus, Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-hanke (2019-2022) yhdessä Akatemiatutkija Riikka Homasen kanssa. Hankkeen ulkoinen kotisivu täällä.
A New Agenda for Understanding Industrialised Tissue-Based Products, Wellcome Trust hanke (2019-2021), jota johti Senior Lecturer Neil Stephens University of Birminghamista.
Kirjat:
Meskus, Mianna (2018) Craft in Biomedical Research: The iPS Cell Technology and the Future of Stem Cell Science (Palgrave Macmillan)
Meskus, Mianna (2009) Elämän tiede: Tutkimus lääketieteellisestä teknologiasta, vanhemmuudesta ja perimän hallinnasta (Vastapaino)
Irni, Sari, Meskus, Mianna & Oikkonen, Venla (toim.) (2014) Muokattu elämä: Teknotiede, sukupuoli ja materiaalisuus (Vastapaino)
Muita julkaisuja (valikoitu):
Meskus, Mianna, Oikkonen, Venla, & Temmes, Maria (2024) The Processuality of ‘Sex’ in Biomedicine: Exploring Stem Cell Research, Cancer Medicine and Vaccine Safety Research. Body & Society, https://doi.org/10.1177/1357034X241293033.
Mäkelin, Marianne, Helosvuori, Elina & Meskus, Mianna (2024) Strategic naturalizing in the Anthropocene: Managing cells, bodies and ecosystems. Sociological Review, 1-9, https://doi.org/10.1177/00380261241261815.
Hautamäki, Lotta & Meskus, Mianna (2024) Living temporality: Speculative engagements with elderly people on bioscience and the body. Time & Society, 33(2), 191-211.
Meskus, Mianna & Tikka, Emilia (2024) Speculative approaches in social science and design research: Methodological implications of working in ‘the gap’ of uncertainty. Qualitative Research, 24(2), 209-228.
Homanen, Riikka & Meskus, Mianna (2023) Population anxieties in constituting Nordic welfare state futures: Affective biopolitics in the age of environmental crises. BioSocieties, 19, 232–258.
Meskus, Mianna (2023) Speculative feminism and the shifting frontiers of bioscience: Envisioning reproductive futures with synthetic gametes through the ethnographic method. Feminist Theory, 24:2, 151–169.
Meskus, Mianna & Oikkonen, Venla (2020) Embodied material encounters and the ambiguous promise of biomedical futures: The case of biologically derived medicines. New Genetics and Society, DOI: 10.1080/14636778.2020.1778459.
Meskus, Mianna, Marelli, Luca & D’Agostino, Giuseppe (2017) Research misconduct in the age of open science: The case of STAP stem cells . Science as Culture, 27:1, 1-23, DOI: 10.1080/09505431.2017.1316975
Jauho, Mikko & Meskus, Mianna (2017) Tieteen- ja teknologiantutkimuksen näkökulma terveyteen. Teoksessa Sakari Karvonen, Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas (toim.) Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus.
Ketokivi, Kaisa & Meskus, Mianna (2015) The dilemma of ’the capable actor’: Relational persons and the imperative of individual agency. Contemporary Social Science, 10(1), 39-51.
Meskus, Mianna (2015) Agential multiplicity in the assisted beginnings of life. European Journal of Women’s Studies 22(1):70–83.
Meskus, Mianna (2014) Technoscientific shaping of human nature – but what does nature stand for? Origins: Finnish Studies in Art Education 3, 1-6.
Meskus, Mianna (2012) Personalised ethics: the emergence and the effects in prenatal testing . BioSocieties 7(4): 373–392.
Meskus, Mianna (2009) Governing Risk Through Informed Choice: Prenatal Testing in Welfarist Maternity Care. In Bauer, Susanne & Wahlberg, Ayo (eds) Contested Categories. Life Sciences in Society. Farnham & Burlington: Ashgate, pg. 49-68.
Meskus, Mianna (2005) To Exclude or to Enclose? Medicalisation of Abortion in Finland, 1900-1950. Scandinavian Journal of History 30(1): 45-60.
Olen tieteen- ja teknologiantutkija ja sukupuolentutkija. Johdan Suomen Akatemian ja Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta Sukupuolittunut krooninen sairaus, ruumiilliset erot ja biolääketieteellinen tieto (GenDis). Akatemiatutkijahankkeessani (2018-2023) tarkastelin yhteiskunnallista keskustelua rokotteista ja muuttuvia kulttuurisia käsityksiä immuniteetistä ja riskeistä.
krooninen kipu ja sukupuolittuneet krooniset sairaudet, endometrioosi
rokotuskiistat, kulttuurinen puhe rokotteista
populaatiogenetiikka, geneettiset alkuperätestit
evoluutioteoriat kulttuurissa
ruumiillisuus, materiaalisuus, affekti, kertomus
Tieteen- ja teknologiantutkimus
Sukupuolentutkimus
Kulttuurintutkimus
Tenure track -professori, TaSTI, Tampereen yliopisto (2022-)
Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto (2018-2023)
Yliopistotutkija, Helsingin yliopiston tutkijakollegium (2016-2018)
Dosentti, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto (2015)
Suomen Akatemian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto (2012-2016)
Yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto (2011-2012)
Tutkijatohtori, Koneen Säätiö (2011)
FT, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto (2010)
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Ensyklopedia-artikkeli › Tieteellinen
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen
Tutkimustuotos: Pääkirjoitus › Tieteellinen
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen
Mika Kautonen, D.Sc. (Regional Studies), Senior Research Fellow, is head of the Innovation Studies Group and Vice-Director at the Research Centre for Science, Technology and Innovation Studies (TaSTI), Tampere University. He is also an Adjunct Professor in University of Turku, both in Finland.
Mika's interests are related to those research, development and educational activities on innovation that contribute to a sustainable society. His background is in innovation system research. His current research focuses on transformative innovation policy and practice, especially in the Southern African countries such as Namibia and South Africa. With his team, his research aims at generating, besides academic impact, also direct social impacts through extensive collaboration with practitioners such as industrial companies and governmental and non-governmental organizations.
More information:
Research Group on Innovation Studies: https://www.tuni.fi/en/research/innovation-studies-group
Blog post: https://blogs.tuni.fi/innosoc/
Doctoral summer school organized since 2008: https://events.tuni.fi/globelicsacademy2022/
Olen filosofian dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopistossa. Tutkin teknologiaa yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta. Viime vuosien tutkimukseni ovat käsitelleet tekoälyä, robotiikkaa, automaattista päätöksentekoa sekä dis/misinformaatiosta syntyviä ongelmia ja haasteita kansalaisille ja asiantuntijoille. Filosofinen asiantuntemukseni koskee sosiaalista epistemologiaa, teknologian filosofiaa, fenomenologiaa ja ruumiillisuuden tutkimusta.
Yliopistotutkija ja tutkimuksen johtaminen
Teknologian filosofia, fenomenologia, ruumiillisuuden tutkimus, sosiaalinen epistemologia, ammattietiikka
sosiaalinen epistemologia, teknologian filosofia
TaSTI: Research Centre for Knowledge, Science, Technology and Innovation Studies
Filosofia
Filosofian väitöskirjani (Bodies Moving and Moved, 1998) oli uranuurtava tutkimus, joka keskittyi kehollisuuden filosofiaan taidetanssin kontekstissa. Väitöskirjan keskeinen tulos oli uudenlainen epistemologinen lähestymistapa, jonka avulla voi ymmärtää ruumiillisen tiedon merkitystä ammatillisessa työssä. Väitöskirjan jälkeen tutkimuksen painopistealueiksi muotoutuvat fenomenologisesti orientoutunut teknologian filosofian ja asiantuntijuuden tutkimus sosiaalisen epistemologian näkökulmasta. Yhtenä tavoitteena on ollut kehittää ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen teoreettisia perusteita ruumiin fenomenologisista lähtökohdista käsin. Postdoc tutkimus aiheesta julkaistiiin monografiana Meduusan liike (2006). Hyödyntämällä fenomenologista teknologian filosofiaa olen julkaissut artikkeleita muun muassa suomalaiskoulujen digitalisaatiokehityksestä, älykaupungin digitaalisesta infrastruktuurista, massadatan generetoitumisen dynamiikasta koreografiana, singulariteetistä ja hoivarobotiikasta.
Vuosina 2008-2017 johdin viittä laajaa tutkimushanketta kehittääkseni teoreettisesti ja metodologisesti merkityksellisiä lähestymistapoja, joiden avulla voi ymmärtää asiantuntijoilta vaadittuja ruumiillisia ja emotionaalisia kykyjä ja kompetensseja jälkikapitalistisessa yhteiskunnassa. Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa 'Työruumis jälkiteollisessa taloudessa' (WORKBOD, 2011-2014) hyödynsimme erilaisia tapaustutkimuksia ja teoreettisia keskusteluja hahmottaaksemme, miten tunnetyötä tehdään 2010-luvun asiantuntijatyössä. Vuodesta 2018 alkaen olen johtanut kahta laajaa tutkimushanketta, joissa keskitytty mm. disinformaatioon, tekoälyn etiikkaan ja automaattiseen päätöksentekoon julkisella sektorilla.
Koko tutkimusurani ajan olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, kuinka monitieteinen tutkimusyhteistyö eri alojen tutkijoiden välillä voisi toteutua. Noin puolet julkaisuistani on yhteisjulkaisuja. Olen kirjoittanut tutkimuspapereita ja artikkeleita noin 40 tutkijan kanssa eri tieteenaloilta, jotka edustavat muun muassa sosiologiaa, informaatiotieteitä, mediatutkimusta, kauppatieteitä, kulttuuriantropologiaa ja politiikan tutkimusta.
Olen popularisoinut tiedettä monin erin tavoin. Kehitimme tutkija Anne Kosken ja teatteriohjaaja ja kirjailija Hanna Rytin kanssa uudelaisen livetiedekonseptin "Selittävä tekijä". Selittävä tekijä hyödyntää dokumenttiteatterin ja livejournalismin keinoja olematta varsinaisesti kumpaakaan. Selittävän tekijän pilottiesityksen ensi-ilta oli Tampereen yliopiston teatterimontussa 14.12.2022.
Olen julkaissut noin 80 vertaisarvioitua artikkelia ja/tai kirjan lukua, neljä monografiaa ja neljä toimitettua kirjaa. Yhteensä olen julkaissut yli 125 tieteellistä paperia. Olen ohjannut neljä väitöskirjaa ja toiminut vastaväittäjänä 10 kertaa. Olin Tampereen yliopiston hallituksessa (2013–2018) opettajien ja tutkijoiden edustajana. Olen johtanut useita monitieteisiä tutkimusprojekteja, joita ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Koneen säätiö, Opetusministeriö, Emil Aaltosen säätiö, Työsuojelurahasto, Tekes, Liikesivistysrahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Gyllengergin säätiö.
DIG1t0-hankkeessa (Demokratian digitaaliset piilo-ompeleet: Kielen ja algoritmien politiikan vaikutukset hauraassa asemassa oleviin kansalaisiin, 2022-2025) tutkitaan digitaalisten palvelujen automatisaatiota ja sen vaikutuksia demokratian toimintaedellytyksiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten näkökulmasta. Kysymme, millaista tiedollista (epä)oikeudenmukaisuutta automatisoidut digitaaliset palvelut tuottavat ja miten tällainen algoritminen vallankäyttö muuttaa demokratian toimintaedellytyksiä.
Metodologisesti hankkeessa hyödynnetään kansalaistiedettä. Mukana on kolme Mielen ry:n kokemusasiantuntijaa, jotka ovallistuvat aineistonhankintaan ja analyysiin. Monitieteisessä hankkeessa yhdistetään luovalla tavalla kansalaistiede, kielitieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen empiirinen tutkimus tekoälyn etiikkaan, filosofiseen epistemologiaan ja politiikan teoriaan. Monimuotoista laadullista aineistoa hyödyntävässä hankkeessa käytetään analyysimenetelminä multimodaalista vuorovaikutusanalyysia, asiakirja-analyysia ja argumentaatioanalyysia. Hankkeen tulokset jalkautetaan yleisön koettavaksi tutkijat ja kanssatutkijat lavalle nostavan livetiedetapahtuman keinoin.
Suomen Dosenttiliitto, hallituksen jäsen ja sihteeri
Tampereen Dosenttiyhdistys, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja
Tampereen Akateemiset Naiset ry, hallituksen jäsen
Tampereen yliopiston hallituksen jäsen (2013–2018)
Parviainen, J. & Coeckelbergh, M. (2024) Sophia the robot as a political choreography to advance economic interests: An exercise in political phenomenology and critical performance-oriented philosophy of technology. In: Diachronic Perspectives on Embodiment and Technology: Gestures and Artefacts (Eds.) Thiemo Breyer, Alexander Gerner, Niklas Grouls, Johannes Schick. Springer, pp. 57-66
Jensen, R., Jonasson, C., Gartmeier, M. & Parviainen, J. (2023) Learning from errors in digital patient communication: Professionals’ enactment of negative knowledge and digital ignorance in the workplace. Journal of Workplace Learning https://doi.org/10.1108/JWL-12-2022-0177
Kinnunen, T., Parviainen, J. & Haho, A (2023) The Skills and Ethics of Professional Touch: From Theory to Practice. Palgrave Macmillan
Parviainen, J. (2023) The politics of imaginary technologies: Innovation ecosystems as political choreographies for promoting care robotics in health care. In: Handbook of Critical Studies of Artificial Intelligence, ed. Simon Lindgren. Edward Elgar, 793-803. DOI: https://doi.org/10.4337/9781803928562.00080
Parviainen, J. & Koski, A. (2023) ‘In the future, as robots become more widespread’. A phenomenological approach to imaginary technologies in healthcare organisations’. In: The Oxford Handbook of Phenomenologies and Organization Studies, eds. François-Xavier de Vaujany, Jeremy Aroles, and Mar Perezts. Oxford University Press, 277–296.
Sendra, A., Torkkola, S. & Parviainen, J. (2023) AstraZeneca vaccine controversies in the media: Theorizing about the mediatization of ignorance in the context of the COVID-19 vaccination campaign. Health Communication https://doi.org/10.1080/10410236.2023.2171951
Parviainen, J. Koski, A., & Alanen, P. (2022). Tackling the Corona pandemic: Managing nonknowledge in political decision-making. In M. Gross & L. McGoey (eds.), Routledge International Handbook of Ignorance Studies (2nd edition) (pp. 211–220). London: Routledge
Auvinen, P., Parviainen, J., Lahikainen, L. & Palukka, H. (2021) Discussion protocol for alleviating epistemic injustice: The case of community rehabilitation interaction and female substance abusers. Social Sciences 10(2), 45; https://doi.org/10.3390/socsci10020045
Parviainen, J. & Koski, A. & Torkkola, S. (2021) ‘Building a ship while sailing it’. Epistemic humility and the temporality of non-knowledge in political decision-making on the COVID-19. Social Epistemology: A Journal of Knowledge, Culture and Policy 10.1080/02691728.2021.1882610
Parviainen J., Ridell S. (2021) Infrastructuring Bodies: Choreographies of Power in the Computational City. In: Nagenborg M., Stone T., González Woge M., Vermaas P.E. (eds) Technology and the City. Philosophy of Engineering and Technology, vol 36. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-52313-8_8
Parviainen, J. & Coeckelbergh, M. (2020) The political choreography of the Sophia Robot: From robot rights and citizenship to political performances for the social robotics market. AI & Society. DOI: 10.1007/s00146-020-01104-w
Van Aerschot, L. & Parviainen, J. (2020) Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance. Ethics and Information Technology Available at https://doi.org/10.1007/s10676-020-09536-0
Parviainen, J., Van Aerschot, L., Särkikoski, T., Pekkarinen, S., Melkas, H. & Hennala, L. (2019) Motions with emotions? A phenomenological approach to understand the simulated aliveness of a robot body. Techné: Research in Philosophy and Technology, 23(3): 318–341. https://www.pdcnet.org/collection/show?id=techne_2019_0023_0003_0318_0341&file_type=pdf
Parviainen, J. & Lahikainen, L. (2019) Negative expertise in the conditions of manufactured ignorance: Epistemic strategies, virtues, and skills. Synthese, pp. 1–19. https://doi.org/10.1007/s11229-019-02315-5
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen
Tutkimustuotos: Ensyklopedia-artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Other conference contribution › Tieteellinen
Tutkimustuotos: Kokoomateos › General public
Tutkimustuotos: Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Sähköposti: pia.vuolanto(at)tuni.fi
Työskentelen tutkijana Tampereen yliopiston Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskuksessa. Akatemiatutkijan hankkeeni koskee vaihtoehtohoitojen tutkimusalan kehitystä kuudessa Euroopan maassa. Toimin vastuullisena johtajana Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimusrahoituksen puiteohjelmasta rahoitetussa Rokote-epäröinnin kohtaaminen Euroopassa VAX-TRUST -hankkeessa. Johdin tutkimushanketta lääketiedekriittisyydestä yhdessä VTT Johanna Nurmen kanssa. Minulla on ollut kaksi hanketta antroposofisesta lääkinnästä. Toimin aktiivisesti STI Tampere -verkostossa, joka kokoaa yhteen Tampereen yliopiston tieteen- ja teknologiantutkijoita ja innovaatiotutkijoita.
Tutkimukseni koskee tieteellisiä kiistoja, tieteen kritiikkiä ja tieteen yhteiskunnallista asemaa. Tutkin erityisesti terveyteen liittyviä kiistoja, lääketiedekriittisyyttä ja tiedontuotantoa eri vaihtoehtoisissa terveyden hoitamisen käytännöissä. Olen kiinnostunut tieteen rajoista ja asiantuntijoiden asemasta ja asiantuntijuudesta nyky-yhteiskunnissa. Tutkimuksessani yhdistän tieteensosiologiaa ja –filosofiaa, tieteen- ja teknologiantutkimusta ja korkeakoulututkimusta. Olen paneutunut myös terveyssosiologiaan, erityisesti täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttöön Suomessa ja Euroopassa sekä terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiin vaihtoehtohoidoista. Teen tutkimusta kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten rokote-epäröinnistä.
Tutkin myös täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen tiedontuotantoa. Mediassa, sairaaloissa ja terveysasemilla kiistellään lääketieteen ulkopuolisista ns. vaihtoehtohoidoista, kuten homeopatiasta ja kiinalaisesta lääkinnästä. Vaihtoehtohoidoista on tulossa entistä kiistanalaisempia, kun vaihtoehtohoitojen tutkimus pyrkii tieteen kentälle. Vaihtoehtohoitojen tutkimusala haastaa ja kyseenalaistaa näyttöön perustuvaa lääketiedettä. Olen toimittanut aiheesta kirjan Complementary and Alternative Medicine: Knowledge Production and Social Transformation yhdessä ruotsalaisen Jenny-Ann Brodin Danellin ja australialaisen Caragh Brosnanin kanssa.
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus
tieteen- ja teknologiantutkimus, sosiologia, terveyssosiologia, korkeakoulututkimus