Teollisen puurakentamisen tutkijakoulu vauhdilla käyntiin

Tutkijakoulun toiminta on päässyt hyvään alkuun kuuden väitöskirjahankkeen voimin. Aiheet vaihtelevat monipuolisesti puurakentamisen rakennetekniikasta suunnitteluratkaisuihin ja toteutusprosesseihin.

Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunta sai vauhdikkaan startin teollisen puurakentamisen tutkijakoululle, kun vuoden 2021 alussa kuusi väitöstyöntekijää aloittivat tutkimustyönsä puurakentamisen eri aiheista.

– Tutkijat sekä heidän tutkimusaiheensa ovat vahvasti käytäntöön sidottuja, ja useimmat tutkijat jakavat työaikansa yliopiston sekä jonkin rakennusalan yrityksen kanssa. Näin varmistetaan tutkimustulosten nopeasyklinen hyödyntäminen sekä luonnollisesti myös tutkimuskysymysten relevanssi, kertoo Puurakentamisen tutkijakoulun vetäjä professori Sami Pajunen.

Tutkijakoulun ulkopuolinen rahoitus on saatu ympäristöministeriöltä, Yrjö ja Senja Koivusen Säätiöltä sekä Rakennustuotteiden Laatu Säätiöltä. Lisäksi tutkijakoulun ohjausryhmässä mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet toimintaan rahallisesti sekä antamalla ohjausresurssia tutkijakoululle.

– Tutkijakoulun toiminta eroaa perinteistä projekteista siten, että varsinaista määräaikaa tutkijakoululle ei ole asetettu. Tutkimustyön pitkäjänteisyyden vuoksi minimiaika tällaiselle tutkijakoululle on vähintään 6-8 vuotta, mutta aikaraamiakin tärkeämpää on varmistaa nyt aloittaneiden tutkijoiden työn eteneminen sekä uusien tutkijoiden jatkuva rekrytointi, sanoo Sami Pajunen.

Nyt aloittaneet väitöstutkijat aiheineen ovat:

Mika Alanen: Kantavien puurakenteiden itsesammuminen. Mika käsittelee työssään yhtä puurakentamisen keskeistä osa-aluetta eli paloturvallisuutta. Mika työskentelee tutkijakoulun lisäksi omassa palolaboratoriossamme ja vastaa siellä koepolttojen tekemisestä. Tutkimustyöhön sisällytetään myös polttokokeita.

Aku Aspila: Teollisen puurakentamisen mahdollisuudet hybridirakentamisessa. Aku toimii lisäksi Swecon rakennesuunnittelijana, mikä antaa erinomaisen näköalan käytännön suunnittelutyön haasteisiin ja tarpeisiin. Hybridirakenteiden merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja Akun työ tuo hybridirakenteiden suunnitteluun uusia menetelmiä.

Jesse Lietzén: Puuvälipohjien askelääneneristävyyden laskenta. Jessen työ akustiikan laskentamallien kehityksessä saa myös erinomaista synergiaa Jessen toisesta roolista A-insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikön projektipäällikkönä. Akustiikka on myös erittäin merkittävä puurakentamisen osa-alue, joten Jessen työ mahdollistaa puurakentamisen kilpailukyvyn tältä kantilta.

Antti Tuure: Puukerrostalon runkojärjestelmien vaikutus tilasuunnitteluun ja ekologisiin ratkaisuihin. Antin työ tuo puurakentamisen päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin uutta tietoa sekä uusia ratkaisuja siihen, miten ilmastovaikutukset voidaan ottaa rakentamisessa nykyistä paremmin huomioon. Antti työskentelee samojen aihepiirien parissa myös TUPA architecture Oy:ssä.

Ninni Westerholm: Puukerrostalorakentaminen kiertotalouden näkökulmasta. Puurakentamisessa yksi suuri tulevaisuuden potentiaali liittyy rakennusten ja rakennusosien kierrätettävyyteen. Tämän aiheen lisäksi Ninnin työ käsittelee puukerrostalorakentamisen eri ratkaisuja kestävän kehityksen näkökulmasta ja tuottaa uutta tietoa rakentamisen ohjaamisesta kestävän kehityksen suuntaan. Ninni työskentelee tutkimustyön ohella kestävän kehityksen asiantuntijana sekä arkkitehtina HELST arkkitehdit oy:ssä.

Harri Sivu: Puurakentamisen kilpailukyvyn osatekijät asuntorakentamisessa. Kun puurakentaminen on noussut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi kerrostalorakentamisessa, sen kilpailukykyä heikentää edelleen tietyt perinteiset prosessit, laskentamenetelmät ja sopimustekniset seikat, jotka eivät sovellu sellaisenaan puurakentamiseen. Harrin työ käsittelee näitä osa-alueita ja tuo ratkaisuja, joilla puurakentamisen kilpailukyky tehostuu. Harri painii samojen haasteiden parissa SivuCon-yrityksensä kautta käytännön projektityössä.

Juha Franssila: Kiinteistökehittämisen arvoverkostot puukerrostalorakentamisessa. Juho on aloittanut väitöstutkimuksensa tiedekunnassa jo aiemmin, mutta hänet on myös integroitu tutkijakouluun. Juhon työn tavoitteena on tuottaa uutta tietoa puukerrostalorakentamisen verkostojen johtamisesta ja arvonluonnin ilmiöistä pitkäkestoisen yhteistyön näkökulmasta.

Myös diplomitöitä, kanditöitä ja AMK-lopputöitä

Edellä kuvattujen tutkimusaiheiden välillä on selkeästi nähtävissä yhtymäkohtia, joita kukin tutkija lähestyy eri näkökulmista. Koska tutkijajoukko koostuu rakennetekniikan, arkkitehtuurin sekä rakentamistalouden tutkijoista, tämä tutkijakoulu luo ainutlaatuisen mahdollisuuden tuottaa tutkimustuloksia, jotka hyödyttävät koko puurakentamista eivätkä vain osaoptimoi jotakin osa-aluetta muiden kustannuksella.

– Luonnollisesti näihin väitöstutkimuksiin on valjastettu yliopiston puolelta aiheiden mukaisesti eri alojen professoreita, Sami Pajunen kertoo.

– Väitöstutkimusten lisäksi tutkijakoulu tarjoaa tutkimusaiheita myös diplomitöihin, kanditöihin sekä AMK-lopputöihin, jotta puurakentamiseen saataisiin mahdollisimman paljon uusia asiantuntijoita eri tehtäviin. Tällä hetkellä on käynnissä kolme diplomityötä sekä yksi AMK-lopputyö.

Lisätietoja:

Professori Sami Pajunen, Rakennetun ympäristön tiedekuntametalli ja kevytrakenteet -tutkimusryhmä, puh. 040 849 0571, sami.pajunen@tuni.fi

Professori Markku KarjalainenRakennetun ympäristön tiedekuntarakentamisen prosessit ja rakennusoppi, puh. 0405832127, markku.karjalainen@tuni.fi

Teksti: Sami Pajunen
Kuva: Markku Karjalainen

Keep reading