– Tiesitkö, että Metan tekoälymalleihin on syötetty kaikki aikuisten Facebook- ja Instagram-käyttäjien vuodesta 2007 lähtien julkisesti julkaisemat tekstit ja kuvat? Muistatko antaneesi luvan sisältöjesi käyttöön? kysyy tutkija Esa Sirkkunen. Hän on julkisoikeuden yliopistonlehtori Riku Neuvosen ja asiantuntijatyöryhmän kanssa koonnut kirjan Media alustojen ajassa, jonka tekijäkaartiin Tutkimuskeskus Tarusta kuuluvat myös yliopistotutkija Reeta Pöyhtäri, journalistiikan yliopistonlehtori Katja Lehtisaari sekä väitöskirjatutkija Tuija Aalto. Gaudeamuksen kustantama kirja julkaistaan 27. marraskuuta.
Reeta Pöyhtäri ja Katja Lehtisaari suosittelevat teosta kaikille, jotka haluavat yleistajuisen, mutta kattavan kokonaiskuvan median tilasta ja kehityksestä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Siinä, jossa alustatalouden jättiläiset, kuten Facebook, X, YouTube ja TikTok algoritmeineen ohjaavat näkemäämme, kuulemaamme ja lukemaamme – ja lukevat meitä. Niille antamamme käyttäjädata ei ole pelkästään kohdennetun mainonnan raaka-ainetta, vaan myös tekoälyn koulutusmateriaalia. Siksikin on tärkeää ymmärtää, miten alustayritykset keräävät meistä tietoa, Esa Sirkkunen sanoo.
– Kyse on myös siitä, toteutuvatko kansalaisten oikeudet saada paikkansapitävä tietoa, oikeudet yksityisyyteen ja datan hallintaan.
Reeta Pöyhtäri muistuttaa, että käyttäjien on syytä olla kriittisiä suhteessa omaankin toimintaansa alustoilla. Esimerkiksi vihaa tihkuvat keskustelut ovat alustoille kannattavaa sisältöä, sillä ne lisäävät käyttäjäliikennettä ja sen myötä tuloja.
– Niinpä alustoille on tähän saakka ollut hyödyllistä sallia vihapuhetta ainakin jossain määrin ja jopa lobata niille itselleen edullisen lainsäädännön puolesta ennemminkin kuin pyrkiä kitkemään sitä kokonaan pois alustoilta, Pöyhtäri sanoo.
Kirjassa käsitelläänkin tarkemmin myös lainsäädännön mahdollisuuksia puuttua alustojen aiheuttamiin ongelmiin vihapuheesta valeuutisiin.
Journalistisen uutismedian merkittävämmäksi ongelmaksi alustojen ajassa Sirkkunen ja Pöyhtäri mainitsevat sen, että alustat saavat nyt suurimman osan niistä mainostuloista, jotka aiemmin menivät uutismedialle. Lehtiä lopetetaan ja yhdistellään samaan aikaan, kun alustat paisuvat.
– Yhtäältä median keskittyminen tuo uutismedialle lisäresursseja esimerkiksi sisältöjen jakamisen kautta, toisaalta se voi johtaa sisältöjen yksipuolistumiseen, Katja Lehtisaari toteaa.
Yleisölle uutismedian taloushaasteet eivät välttämättä hahmotu kovin selkeästi, Reeta Pöyhtäri arvioi. Ainakaan viimeaikaisten tutkimusten mukaan yleisö ei ole niistä yhtä huolissaan kuin uutismedia itse, ja ilmaisia uutissisältöjä kulutetaan mielellään. Uutismedialle suuri kysymys onkin, kuinka sitouttaa yleisöjä maksullisten journalististen sisältöjen kuluttajiksi jatkossakin. Tuija Aalto lisää, että samaan aikaan alustat ovat avanneet toimintatilaa aivan uudenlaisille mediatoimijoille.
– Somevaikuttajista on tullut kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä mediatoimijoita, joiden ympärille on muodostunut kokonainen uusi palveluyritysten joukko.
Media alustojen ajassa julkistetaan DECA-hankkeen ja Kriittisen korkeakoulun yhteisessä keskustelutilaisuudessa Miten käy kansalaisuudelle alustojen ajassa? Tekstin talossa Helsingissä keskiviikkona 27. marraskuuta kello 18.00. Tilaisuus striimataan ja taltioidaan vapaasti katsottavaksi Kriittisen korkeakoulun YouTube-kanavalle.