Äänentutkimuksen professori Tarja Rautiainen-Keskustalo tuo tutkimuksissaan yhteen äänentutkimuksen (sound studies), media-antropologian ja mediatutkimuksen näkökulmia. Hän pyrkii uudistamaan käsityksiä äänestä osana ihmisen aistimellista ja kehollista toimintaaa. Julkaisutuotannossaan hän käsittelee sitä, miten ääni tarjoaa perspektiivin tutkia ihmisen toimintaa erilaisissa arjen tilanteissa, mediassa ja osana teknologiavälitteistä vuorovaikutusta.
Viimeaikaisissa tutkimuksissaan hän on tarkastellut äänimedian saamia uusia merkityksiä (podcast, TikTok) sekä teknologiavälitteiseen toimintaan liittyviä saavutettavuuden ja ekologisen kestävyyden kysymyksiä.
Podcast – kuunteleminen tekstinjälkeisessä ajassa
Lähikuvassa julkaistussa artikkelissa Rautiainen-Keskustalo analysoi saksalaisesta mediateoriasta peräisin olevan kulttuuritekniikat-käsitteen avulla, miten podcastien syntyhistoriaan kytkeytyy erilaisia ääneen liittyviä käsityksiä, käytäntöjä ja teknologioita. Historiallisen tarkastelun lisäksi artikkelissa pohditaan kuuntelemista kehollisena käytänteenä 2020-luvun teknologiavälitteisessä arjessa.
Artikkelin tavoitteena on löytää vastauksia siihen, miksi ja miten ääni on asettunut yhä selvemmin (kirjoitetun) tekstin rinnalle somealustojen ja suosittelualgoritmien ajassa. Tarkastelu nostaa esiin kysymyksiä äänen suhteesta muihin aisteihin ja mediumeihin, ennen kaikkea näkemiseen ja tekstiin. Vastakkainasettelun sijaan digitaaliseen ääneen liittyvien teknologioiden tarkastelu johtaa pohtimaan kehollisia aistikäytäntöjä moniulotteisemmin, ennen kaikkea sitä, onko kuunnellusta äänestä tulossa aiempaa kehopoliittisempi ja siten materiaalisempi väline tekstiin ja tekstuaalisuuteen kohdistuvien murrosten ajassa.
Rautiainen-Keskustalo, T. (2024). Podcast – kuunteleminen tekstinjälkeisessä ajassa. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, 37(4), 30–46. https://doi.org/10.23994/lk.154726 (Julkaistu: 2024-12-12).
Lähikuva on audiovisuaalisen mediakulttuurin tutkimukseen keskittynyt tieteellinen aikakauslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lähikuva-lehden tavoitteena on edistää tieteidenvälistä ja monitieteistä keskustelua ja mielipiteenvaihtoa audiovisuaalisesta kulttuurista sekä tuoda esiin erilaisia metodeja ja näkökulmia. Sitä julkaisee Lähikuva-yhdistys.
Äänellisen toiminnan sosioteknisyydestä 2020-luvun arjessa
Tässä artikkelissa pohdin, miten ymmärrystä musiikillisen toiminnan tutkimisesta on mahdollista laajentaa kriisien sävyttämässä epävarmuuden ajassa. Erityisesti tämä liittyy etnomusikologian pyrkimyksiin tarkastella musiikin ja yhteiskunnan välisiä suhteita.
Julkaisu, Äänellisen toiminnan sosioteknisyydestä 2020-luvun arjessa, tarkastelee musiikillista toimintaa sosioteknisestä näkökulmasta. Artikkeli pureutuu siihen, miten etnomusikologia voi avata uusia näkökulmia musiikin ja yhteiskunnan välisiin suhteisiin aikana, jota leimaavat kriisit ja epävarmuus. Rautiainen-Keskustalon tutkimus painottaa musiikin merkitystä osana ihmisten arkista vuorovaikutusta ja teknologiavälitteistä toimintaa.
Rautiainen-Keskustalo, T. (2024). Äänellisen toiminnan sosioteknisyydestä 2020-luvun arjessa. Musiikki, 54(4). https://doi.org/10.51816/musiikki.154729 (Julkaistu: 2024-12-12)
Musiikki on maamme pitkäikäisin musiikintutkimuksen alan vertaisarvioitu tieteellinen aikakauslehti. Lehden artikkelit edustavat suomalaista musiikintutkimusta – sen teoriaa, metodologiaa ja tutkimuskohteita – koko laajuudessaan. Musiikki-lehteä julkaisee Suomen musiikkitieteellinen seura.
Äänimedia-tutkimusryhmä keskittyy äänen rooliin nykypäivän mediakulttuurissa. Ryhmän tavoitteena on tutkia ääntä monipuolisesti osana mediavälitteistä maailmaa ja kehittää uusia tapoja tarkastella ääntä yhteiskunnallisena, ekologisena ja teknologisena ilmiönä. https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/aanimedia-tutkimusryhma