Tutkitaan TikTokia! -työpajan suunnittelivat professori ja maisteriopiskelijat yhdessä, mutta konkreettisen vetovastuun siitä ottivat opiskelijat eli Roosa-Maria Musse ja Erika Vastamäki. Heille tiedekasvatukseen ja medialukutaitoon liittyvän työpajan suunnittelu ja toteuttaminen oli osa mediatutkimuksen maisteriopintoja. Ideana oli pohtia mediatutkimuksen työelämäyhteyksiä ja soveltaa omaa opinnoissa karttunutta asiantuntemusta käytäntöön. Mediakasvatus onkin sarka, jolla Roosa-Maria Mussen mielestä tekemistä riittää.
– Ei vain kouluissa, vaan myös työelämässä. Kun generatiivisen tekoälyn kaltaisten mediateknologioiden kehitys vain kiihtyy, on entistä enemmän tarpeen tuoda mediatutkimuksen näkökulmia laajemmalle yleisölle.
Itse tutkijan uralle suuntautuva Musse kertoo työpajakokemuksen jälkeen katsovansa pedagogian ammattilaisten työtä uusin silmin.
– Työpajan vetäminen sai pohtimaan, kuinka haastavaa voi olla esittää oman alan informaatiota muodossa, joka on sopivan tasoista peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Arvostan tältä kannalta entistä enemmän opettajien ja ylipäänsä pedagogiikan alalla työskentelevien henkilöiden osaamista.
Erika Vastamäelle kokemus oli saman suuntainen.
– Huomasin, kuinka välillä täytyi täysin kääntää kysymyksenasettelua, jotta saataisiin paremmin vastauksia oppilailta. Etenkin tämä sai pohtimaan sitä, kuinka haastavaa on avata itselle jo tuttua aihealuetta nuorille, ymmärrettävämmässä muodossa.
Vastamäki näkee työpajamuotoisessa tiedekasvatus- ja medialukutaitotoiminnassa ainakin kahdensuuntaisia hyötyjä sen lisäksi, että opiskelijat pääsevät pohtimaan tapoja soveltaa oman alansa osaamista.
– Paitsi että siitä voisi olla paljon apua erilaisille ammattiryhmille ja organisaatioille, se voisi pienentää kuilua tutkimuksen ja työelämän välillä.
Nuorten TikTok-tuntemus yllätti
Niin Roosa-Maria Musse kuin Erika Vastamäkikin kertovat yllättyneensä siitä, miten merkittävä osa yläkouluikäisten nuorten elämää TikTok on ja kuinka paljon työpajan osallistujat jo tiesivät esimerkiksi TikTokissa olevista trendeistä – sellaisistakin, joiden kohderyhmään he eivät kuulu.
– Yllättävää oli myös kuulla oppilailta, ettei koulussa ole aiemmin puhuttu TikTokista. Olin odottanut, että yläkouluun mennessä sosiaalisen median käytöstä olisi jo alettu keskustella vähintäänkin nettikiusaamisen näkökulmasta, Musse sanoo.
Myös Erika Vastamäki katsoo kokemuksen avartaneen hänen näkemystään siitä, miten paljon TikTok todella vaikuttaa nuorten elämään.
– Ja millaisessa mediasokkelossa heidän oletetaan pärjäävän yksinään päivittäin.
Äänentutkimuksen professori Tarja Rautiainen-Keskustalo kertoo, että äänimaailma valittiin Tutkitaan TikTokia! -työpajan aiheeksi siksi, että alustan koukuttavuus perustuu pitkälti juuri äänen varaan, mitä ei välttämättä aina tiedosteta.
– Varsin moni työpajaan osallistunut kuitenkin tunnisti esimerkiksi äänen manipuloinnin, kuten äänen ja puhujan sekoittamisen eli niin sanotun vatsastapuhumisen. Äänimedian vaikutusten tunnistamista voisi mediakasvatuksessa käsitellä enemmänkin, hän sanoo.
Tutkitaan mediaa! -tiedekasvatustapahtumasarja yläkoululaisille jatkuu koko vuoden 2025. Maaliskuussa tapahtumasarjassa tutkittiin uutiskuvia visuaalisen journalismin yliopistonlehtori Anssi Männistön työpajassa, ja kevään ohjelmassa ovat vielä pelaamista sekä verkkokeskustelua käsittelevät työpajat. Syksyn ohjelma valmistuu kevään aikana.
Tiedekasvatustapahtumasarjan tuottaa lasten ja nuorten oma yliopisto Juniversity. Mukana hankkeessa ovat Tutkimuskeskus Taru sekä Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta. Tapahtumasarjaa tukee Tiede tutuksi -rahoituksellaan Suomen Kulttuurirahasto.