Tutkimme artikkelissa, millaiselta suorittava työ näyttää työolojen eli vaikutusmahdollisuuksien, työn fyysisen ja psyykkisen rasittavuuden sekä toisteisuuden näkökulmasta. Onko suorittavan työn arki todella niin raskasta ja työolot niin huonot kuin ajatellaan? Lisäksi pohdimme, miten työn itsenäisyys on muuttunut työväenluokkaisissa töissä viime vuosikymmenien aikana.
Tulosten perusteella suorittavan työn voi sanoa olevan osittain mainettaan parempaa, sillä suorittavaa työtä ei koeta yksitoikkoiseksi vaan työtehtävät vaihtelevat. Lisäksi työntekijöillä on melko hyvät vaikutusmahdollisuudet työtahtiin ja siihen missä järjestyksessä he tekevät työtehtävänsä. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin melko vähäiset mitä tulee työnjakoon, siihen mitä työtehtäviin kuuluu, työmäärään ja työaikojen ajoittumiseen.
Erityisen huolestuttavaa on se, että työ koetaan usein sekä henkisesti että fyysisesti rasittavaksi. Suorittavan työn fyysinen rasittavuus näyttää olevan luonteeltaan pysyvää, mutta työn henkinen rasittavuus saattaa olla kasvamaan päin. Siivoustyö on aiemmissa tutkimuksissa todettu lukeutuvan ammateista henkisesti vähiten rasittaviin, joten tämän tutkimuksen havainto siitä, että työ kiinteistöpalvelutyössä koetaan henkisesti rasittavaksi, on huolestuttava.
lähde: Melin, Harri & Saari, Tiina (2021) Suorittavan työn rasittavuus, toisteisuus ja työntekijöiden mahdollisuudet vaikuttaa työhönsä Työpoliittinen aikakauskirja 64 (3), 27–37.
Koko teksti luettavissa tästä linkistä.