YTI-luennot 2011–2012 kevään ohjelma
(Syksyn 2011 ohjelma, luentojen kuvaukset sekä luennoitsijoiden ppt-esityksiä)
Kevään 2012 luentoja kuunneltavissa Radio Moreenissa podcasteina
Teema: Yhteiskunnallinen muutos
Aika: joka toinen tiistai klo 16.15-17.45, alkaen 10.01.2012
Paikka: Tampereen yliopisto, Pinni B, luentosali B1096, Kanslerinrinne 1, 1. krs
Ohjelma
10.01. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta (pdf)
YTT Jaana Vuori, Liikkuva maailma -tutkimuksen kehittämisohjelma
Pohdin luennossani, mitä merkityksiä tiedolle annetaan maahanmuuttajien kotouttamistyön arkisissa käytännöissä. Kotouttamistyössä ja -politiikassa on nostettu ihanteeksi ajatus integraation kaksisuuntaisuudesta eli siitä, että politiikan tavoitteena on paitsi auttaa eri syistä Suomeen muuttavia siirtolaisia asettumaan yhteiskuntaan, myös muuttaa yhteiskuntaa ja sen totunnaisia toimintatapoja – viime kädessä jokaista kansalaista – uudenlaisessa monikulttuurisessa tilanteessa. Kuka siis kulloinkin määrittyy tiedon tuottajaksi ja kuka sen pääasialliseksi kohteeksi, tiedon vastaanottajaksi? Millaisia seurauksia tällä on sille, mikä kulloinkin ymmärretään tietona? Millaista kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen uusista ja vanhoista asukkaista tarjotaan?
Käytän esimerkkinä maahanmuuttajille ja heidän kanssaan työskenteleville suunnattuja opaskirjoja, informaatiotilaisuuksia ja ammattilaisten ja asiakkaiden arkisia kohtaamisia. Samalla kerron, mitä tarkoitan kansalaisuuden arkisilla tapahtumilla ja miten niitä voi tutkia etnografian ja diskurssianalyysin keinoin.
24.01. Nuoria koskevat ristiriitaiset odotukset. Liikkuvuus ja erot (pdf)
YTT Minna Nikunen, Liikkuva maailma -tutkimuksen kehittämisohjelma
Luennolla pohditaan nuorten, erityisesti nuorten aikuisten nykytilannetta ja heitä koskevia odotuksia. Odotukset, joihin fokusoidaan, liittyvät erityisesti työhön ja opiskeluun. Lähtökohtana on ajatus yksilöllistymiskehityksestä, vapauksien ja vastuiden kietoutumisesta toisiinsa siten, että nuoruus on pidentynyt valintojen runsauden ja niiden seurausten epävarmuuden takia. Tasa-arvon ideaaleista, jotka ovat koskeneet sekä sukupuolta että luokka-asemaa ja muita eroja, on osittain luovuttu ja alettu korostaa kilpailua ja huippujen menestystä.
Päättäjien nuoria koskevat huolet ovat myös osin ristiriitaisia. Yhtäältä halutaan edistää nuorten kansainvälistymistä ja liikkuvuutta, ja tätä kautta kansallista kilpailukykyä. Toisaalta, erityisesti huoltosuhdetta pohdittaessa, esillä on huoli koulutuksen ja työpaikkojen kohtaamattomuudesta. Nuoria kannustetaan yhtäältä kurkottamaan uuteen ja kehittämään itseään, toisaalta hakemaan paikkaansa yhteisten tarpeiden täyttäjinä. Näillä huolilla on luokka- ja sukupuoliulottuvuutensa sekä yhteytensä etnisiin ja paikallisiin eroihin. Molemmat huolet liittyvät tulevaisuuteen ja sen näkymiin, toinen optimistisemmista, toinen pessimistisemmistä lähtökohdista.
07.02. Changing role of companies in contemporary society
Tutkijatohtori Oana Apostol, YTI, tutkijakollegium
Companies’ role in society is a long-debated topic. Reaching a consensus among those advocating minimum business implication in societal affairs or on the contrary, promoting engagement with social and environmental ills, appears challenging. The lecture aims to introduce major developments in academic thinking on the role of business in society, related business responsibility issues and arguments used for (de)legitimating the social dimension of companies. Particular focus is on the new political role of firms emerging in the context of a globalizing world and on the implications of this phenomenon
21.02. Germany and European crises in the Cold War era
Yliopistotutkija Benedikt Schoenborn, YTI, tutkijakollegium
“Once again we have the biggest European crisis ever”, German Finance Minister Wolfgang Schäuble sharply commented in his speech at the University of Tampere on 7 November 2011. Indeed, in the history of European unification, many events were perceived as serious threats to the very existence of the Community. This lecture will highlight some of them, from the viewpoint of Germany’s role during the crises. Notably, the “Empty Chair Crisis” of 1965-1966, when the “strike” of the French government seemed to put an end to European cooperation; the “Stagnation Crisis” of the 1970s, when the Member States openly considered leaving the “sclerotic” European Communities; and the weeks after the fall of the Berlin Wall in 1989, when the feelings of popular joy contrasted strikingly with the political crisis and uncertainty about Europe’s future. These crises were different in nature, yet they provide good opportunities to assess Germany’s European role over time.
The goal of this lecture is to present the historical background of a key player of the European Union, Germany, which still today is torn between the lessons of a traumatic past and its de facto role as economic leader.
The lecture will be given in English.
20.03. Hahmoton häpeä ja kuulokojekuntoutus (pdf)
Yliopistotutkija Tarja Aaltonen, YTI, tutkijakollegium
Kuulon kuntoutuksen käytännöt ja välineet ovat yhteiskunnallisen kehityksen mukaisessa muutoksessa olleet nekin ja sivuan tätä YTI -luentojen yleistä muutosteemaa omalla luennollani lyhyesti. Muuttuneet ovat myös kuulokojeet kuulon kuntoutuksen apuvälineinä. Ne ovat kehittyneet kuulotorvista bluetooth -yhteensopiviksi digitaalisiksi ja huomaamattomiksi kojeiksi 1800-luvulta tähän päivään tultaessa. Miksi kuitenkin kysyttäessä kuulokojeen käytön esteitä kolmanneksi yleisin syy liittyy häpeään? Onko suunnittelussa epäonnistuttu, kun kuulokojetta edelleen hävetään, vai eikö häpeä sittenkään liity vain kojeen ominaisuuksiin? Häpeä tunteena on jotain ikiaikaisen inhimillistä ja siinä mielessä pysyvää. Se on yhteisöllinen suhde.
Tarkastelen häpeää kuulokojekuntoutustapaamisissa esiintyvänä keskustelun teemana. Aineistoni tulee Kommunikointi kuulokojeen avulla -tutkimushankkeesta, ja viritän keskusteltavaksi yhteiskunnallisen asenneilmapiirin merkityksen hahmottoman häpeän ruokkijana.
03.04. Interventiotutkimuksen haasteet: Verkkopalvelu vauvaperheen vanhemmille
Tutkijatohtori Anne Salonen, YTI, tutkijakollegium
Sosiaali- ja terveyspalveluita leimaa vaatimus näyttöön perustuvasta toiminnasta ja siten myös interventiotutkimuksista. Interventiotutkimuksella viitataan tutkimusprosessiin, joka sisältää intervention suunnittelua, kehittämistä, testausta, toimeenpanoa, arviointia ja raportointia. Keskeisenä työkaluna toimivat erilaiset interventiot, joilla pyritään saamaan aikaan muutos kohteen käyttäytymisessä, terveydessä, hyvinvoinnissa tms. Modernin teknologian kehittyminen tarjoaa mahdollisuuksia ja toisaalta myös asettaa paineita internetin hyödyntämiselle palvelujen kehittämisessä.
Miten intervention käsite voidaan ymmärtää? Mitä tarkoitetaan internet-pohjaisella interventiolla? Millaisia haasteita interventiotutkimukseen liittyy? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastelen esityksessäni. Käytän esimerkkeinä vauvojen vanhemmuuden tuen interventiotutkimuksia, ja erityisesti vauvaperheiden äideille ja isille kehitettyä internet-pohjaista interventiota.
17.04. Päihdehoidon yleiset tekijät ja hoidon tuloksellisuus (pdf)
Tutkijatohtori Katja Kuusisto, YTI, tutkijakollegium
Runsaasta aihepiiriin kohdistuneesta tutkimuksesta huolimatta psykoterapia- ja päihdetutkimuksen piirissä ei eri hoitomenetelmien välillä ole todettu juurikaan eroja tuloksellisuudessa; käytetystä menetelmästä riippumatta päästään hyvin samankaltaiseen lopputulokseen. Hoitokontekstissa vaikuttavia muita tekijöitä on sen sijaan tutkittu vähemmän. Luennossani nostan esiin näihin niin sanottuihin yleisiin tekijöihin kohdistuvan tutkimusprojektin tuloksia. Tavoitteena on kuvata, miten asiakkaan ja terapeutin välinen yhteistyösuhde, terapeutin toiminta sekä asiakkaan odotukset ja uskomukset vaikuttavat hoidon tuloksellisuuteen.
15.05. Polarisoituvatko työmarkkinat myös Suomessa? (pdf)
Professori Jari Vainiomäki, YTI, tutkijakollegium
Työmarkkinoiden on havaittu polarisoituvan Yhdysvalloissa ja monissa Länsi-Euroopan maissa. Luennon tarkoituksena on esitellä mitä polarisoitumisella tarkoitetaan, mitkä tekijät voivat aiheuttaa polarisoitumista ja mitä aikaisemmat muita maita koskeneet tutkimukset ovat havainneet polarisoitumisesta ja sen syistä. Lopuksi luennolla esitellään uusia Suomea koskevia tutkimustuloksia polarisoitumiseen liittyen.
Mikä YTI on? – Yhteiskuntatutkimuksen instituutti harjoittaa ja edistää yhteiskuntaan kohdistuvaa korkeatasoista tutkimusta ja lisää tieteenalojen välistä vuorovaikutusta.
Kenelle YTI-luennot on tarkoitettu? – Kyseessä on yhteiskuntatutkimuksesta kiinnostuneelle yleisölle tarkoitettu virikeluentosarja, jolla keskustellaan ajankohtaisten kysymysten tutkimuksellisesta jäsentämisestä.
Jatko-opiskelijat voivat lisäksi saada läsnäolosta vähintään 6 luennolla tiedekuntarajat ylittäviin jatko-opintoihin kuuluvia opintosuorituksia 2 opintopistettä, tämän kuitenkin enintään 3 kertaa eli yhteensä 6 opintopistettä.
6 osallistumiskertaa / 2 op voi koota kahtena peräkkäisenä lukukautena
Can I have it in English? – IASR Lectures is an English parallel to the Finnish series of Studia Generalia Lectures in the Study of Society (YTI-luennot), which the University of Tampere Institute for Advanced Social Research organizes bimonthly. IASR Lectures are given by distinguished guests if the institute. As guests come and go, there is no fixed schedule for the lectures; please check the IASR website http://www.uta.fi/yti/en/index.html regularly. Most doctoral students can also get 2 ECTS for attending a mimimum of six ISAR Lectures, altogether 6 ECTS at the maximum. These 2 ECTS for attending 6 lectures can be earned during two successive terms.
YTI-luennot 2011–2012, syksy
Luennoitsijoiden power point -esityksiä lisätty
Teema: Yhteiskunnallinen muutos
Aika: joka toinen tiistai klo 16.15-17.45, alkaen 20.09.2011
Paikka: Tampereen yliopisto, Päätalo, luentosali ls. A1, Kalevantie 4, 2. krs (poikkeuksena ti 4.10, ls A4)
Ohjelma
20.09. Terveydenhuollon muutos ja hyvinvointivaltion muutosteoriat (pdf)
Professori Juhani Lehto, YTI, tutkijakollegium
Terveydenhuolto on sosiaaliturvaa sairauden sattuessa, suuri sairaanhoitopalvelusten tuottamis- ja rahoittamiskoneisto japerustelu mitä moninaisemmalle elämänympäristömme valtiolliselle sääntelylle jätehuollosta alkoholimainonnan säätelyyn asti. OECD-maiden taloudellisen kasvun perspektiiveissä terveyteen liittyvät tuotteet ja palvelut nähdään yhdeksi keskeisimmistä kasvun ja kilpailukyvyn sektoreista.
Terveydenhuolto haastaa sekä käsitykset hyvinvointivaltion kasvun ajan päättymisestä että käsitykset Suomesta universaalit hyvinvointioikeudet turvaavana pohjoismaisen hyvinvointivaltiona.
Terveydenhuolto haastaa sellaiset hyvinvointivaltioteoriat, jotka rajoittuvat vain tulonsiirtoihin ja palveluihin sivuuttaen yhteiskunnan ja ympäristön laajan hyvinvointivaltiollisen sääntelyn.
“Terveysvaltio” ei sovi useimpiin hyvinvointivaltioiden tyypittelyihin tai muutosteeseihin. Tarvitaanko siis erikseen teoria terveysvaltiosta vai mitä pitäisi tehdä hyvinvointivaltioteoretisoinnille?
Muun muassa näitä pohditaan terveydenhuollon muutokseen kohdistuvan empiirisen tutkimuksen avulla.
04.10. Rituaalit liikkuvassa maailmassa (pdf) (ls. A4)
Dosentti Johanna Sumiala, Liikkuva maailma -ohjelma
“Rituaalit liikkuvassa maailmassa” tarkastelee rituaaleja tämän päivän mediayhteiskunnassa antropologisen mediatutkimuksen näkökulmasta. Luennolla luodataan rituaalien tutkimuksen historiaa ja pohditaan rituaalin jännitteistä suhdetta moderniin yhteiskuntatieteeseen. Median rituaaleista erityisen tarkastelun kohteeksi nostetaan kuoleman rituaalit.
01.11. Liike, raja, tieto (pdf)
Professori Mikko Lehtonen, YTI, Liikkuva maailma -ohjelma
Ihmistieteellisen tutkimuksen keskeisiin nykyhaasteisiin lukeutuu sen tarkastelu, kuinka paikallinen, kansallinen ja transnationaalinen niveltyvät toisiinsa. Liikkuva maailma -tutkimusohjelma pyrkii kartoittamaan uusia tutkimuskysymyksiä, jotka ovat saaneet painoarvoonsa nähden riittämättöntä huomiota.
Luennossa kysyn:
Millaiset identifikaatioihin liittyvät uudet kokemukset, toiminnot ja käytänteet ovat toistaiseksi jääneet havaitsematta, ymmärtämättä tai keskustelematta tai tulleet esiin puutteellisesti tai vinoutuneesti?
Mitkä nykyisin vallitsevat arjen ja akateemiset kognitiiviset rakenteet ja kategorisoinnit estävät kansakuntien kuvittelemista uudelleen radikaalin jälkinationalistisissa muodoissa?
Kuinka tunnistamisen ja tiedon politiikat tulisi jäsentää uudelleen niin, että niissä saisivat riittävän painoarvon kansallisissa tiloissa läsnä olevat erilaiset ruumiit ja äänet?
15.11. Perheväkivaltatutkimuksen haasteet
Professori Eija Paavilainen, YTI, tutkijakollegium
Esityksessä kuvataan perheväkivaltaa sensitiivisenä tutkimusaiheena sekä esitellään esimerkkitutkimusten avulla niitä haasteita, joita aihepiirin tutkimiseen sisältyy. Esityksessä pohditaan erityisesti perheväkivaltatutkimuksen tekoon liittyviä käytännön tilanteita ja sitä miten tutkimuskäytännölliset ratkaisut ovat samalla myös tutkimuseettisiä valintoja.
29.11. Varhaiskasvatus kansainvälisessä vertailussa (pdf)
Professori Eeva Hujala, YTI, tutkijakollegium
Luennossa tarkastellaan kansainvälisen vertailevan tutkimuksen metodologisia kysymyksiä, vertailevan tutkimuksen ontologiaa ja epistemologiaa sekä arvioidaan vertailevan tutkimuksen käytännön toteutuksen haasteita. Varhaiskasvatuksen substanssia tarkastellaan systeemisen ja kontekstuaalisen lähestymisen avulla. Luennolla esitellään meneillään olevaa suomalaisen, yhdysvaltalaisen ja venäläisen varhaiskasvatuksen vertailevaa tutkimusta sekä alustavia tuloksia siitä, sekä pohditaan tulosten valossa varhaiskasvatuksen kulttuurisia kytkentöjä.
13.12. Lastenkirjallisuus monikulttuurisessa Suomessa
YTT Anna Rastas, YTI, Liikkuva maailma -ohjelma
Lastenkirjallisuudella on monia tehtäviä. Kirjat kasvattavat mielikuvitusta, kutsuvat lapset lukemisen ja oppimisen maailmaan ja tukevat kasvua ja kehitystä esimerkiksi kielen oppimisessa. Kirjallisuus myös sosiaalistaa lapsia ympäröivän yhteiskunnan jäseniksi, kansalaisiksi ja maailmankansalaisiksi.
Suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja uusien väestöryhmien asettuminen osaksi suomalaisuutta näkyy etenkin lasten ja nuorten arjessa. Kuinka nämä muutokset ovat vaikuttaneet Suomessa julkaistuun lastenkirjallisuuteen ja millaisia haasteita monietninen ja monikulttuurinen yhteiskunta asettaa lasten- ja nuortenkirjallisuudelle? Luento pohjautuu monitieteiseen tutkimushankkeeseen, jossa lastenkirjallisuutta on tarkasteltu myös yhteiskunnallisen tasa-arvon ja vähemmistöjen aseman näkökulmista.
Mikä YTI on? – Yhteiskuntatutkimuksen instituutti harjoittaa ja edistää yhteiskuntaan kohdistuvaa korkeatasoista tutkimusta ja lisää tieteenalojen välistä vuorovaikutusta.
Kenelle YTI-luennot on tarkoitettu? – Kyseessä on yhteiskuntatutkimuksesta kiinnostuneelle yleisölle tarkoitettu virikeluentosarja, jolla keskustellaan ajankohtaisten kysymysten tutkimuksellisesta jäsentämisestä.
Jatko-opiskelijat voivat lisäksi saada läsnäolosta vähintään 6 luennolla tiedekuntarajat ylittäviin jatko-opintoihin kuuluvia opintosuorituksia 2 opintopistettä, tämän kuitenkin enintään 3 kertaa eli yhteensä 6 opintopistettä.
6 osallistumiskertaa / 2 op voi koota kahtena peräkkäisenä lukukautena
Can I have it in English? – IASR Lectures is an English parallel to the Finnish series of Studia Generalia Lectures in the Study of Society (YTI-luennot), which the University of Tampere Institute for Advanced Social Research organizes bimonthly. IASR Lectures are given by distinguished guests if the institute. As guests come and go, there is no fixed schedule for the lectures; please check the IASR website http://www.uta.fi/yti/en/index.html regularly. Most doctoral students can also get 2 ECTS for attending a mimimum of six ISAR Lectures, altogether 6 ECTS at the maximum. These 2 ECTS for attending 6 lectures can be earned during two successive terms.