Päättyneet projektit

MOPSYn päättyneet projektit

Kohonneen PSA-arvon vuoksi seurannassa olevien miesten sosiaalisen tuen tarpeet (2023)

Tutkimushankkeessa tarkasteltiin lievästi kohonneen PSA-arvon vuoksi seurannassa olevien miesten sosiaalisen tuen tarpeita, sitä, millaisiin asioihin tuen tarpeet erityisesti liittyvät ja sitä, onko erityisillä tuen tarpeilla kytköstä miesten ikään ja elämäntilanteeseen sekä millaiseen vaiheeseen (oma)seurantaa suurin tuen tarve paikantuu, millaisessa muodossa tukea toivotaan ja millaisen kanavan kautta tuen piiriin koetaan parhaimmaksi hakeutua. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena vuonna 2023. Tutkimuksesta tuotettiin tutkimusraportti Mehiläinen Oy:lle.

Tutkimushanke oli Tampereen yliopiston ja Mehiläinen Oy:n yhteistutkimus. Tutkimushanke luotiin osana Tampere Health -terveystiedon kärkihanketta, joka pyrkii kehittämään Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vaikuttavampia hoitoja Tampereen yliopiston ja Taysin tutkimusyhteistyöllä. MOPSY tutkimusryhmästä hankkeessa oli mukana Hanna Ojala ja Laura Lahti.

Potilaiden ja läheisten osallisuuden edistäminen sekä psykososiaalisen tuen saatavuus TAYS Syöpäkeskuksessa (2017-2018)

Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa pilottiprojektissa tarkasteltiin potilaiden ja läheisten osallistumismuodon, Potilasfoorumin, toimintaa sekä tutkia psykososiaalisen tuen saatavuutta ja asemaa osana syöpää sairastavien hoitoa. Projektin vastaavana tutkijana toimi FT, dosentti Ilkka Pietilä ja projektitutkijana TtM Marjaana Jones. Potilasfoorumitoimintaa käsittelevä artikkeli julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä syksyllä 2019.

Projektin teemoja laajennetaan vuonna 2018 alkaneessa laajemmassa hankkeessa (Terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja järjestöt syöpäpotilaiden psykososiaalisen tuen tarjoajina, VTR 2018-2021), joka keskittyy erityisesti Syöpäkeskusten ja järjestöjen yhteistyöhön.

QPro2: Elämänlaatu eturauhassyövän radikaalihoidon jälkeen (2015)

Syöpäjärjestöjen (2015) rahoittamassa hankkeessa tarkasteltiin eturauhassyövän radikaalien hoitotoimenpiteiden (leikkaus tai sädehoito) jälkeistä elämänlaatua. Tutkimuskohteena olivat eturauhassyöpähoitojen jälkeen merkittäviä sivuvaikutuksia (yleisimpänä virtsankarkailu ja potenssiongelmat) saaneet miehet, jotka kokivat elämänlaatunsa joko huonoksi/erittäin huonoksi tai hyväksi/erittäin hyväksi. Näiden kahden ryhmän vertailun avulla selvitettiin, mitkä asiat tuottavat tai heikentävät elämäntyytyväisyyttä ja millaisena sairastamisen prosessi nähdään jälkikäteen osana arkipäivää, sosiaalisia suhteita ja elämänkulkua. Tutkimuksessa käytettiin QPro-hankkeessa kerättyjä haastatteluja ja vuosina 2013-2014 TAYS:n urologian poliklinikalla vuoden kontrollissa käyneiden radikaalihoidon saaneiden potilaiden elämänlaatua koskevaa validoitua kyselylomaketta (UCLA-mittari).

Hanke toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian vastuualueen (urologia) sekä Tampereen yliopiston lääketieteen yksikön, terveystieteiden yksikön ja yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön välisenä monitieteellisenä yhteistyönä. Tutkimusryhmän vastuullisena johtajana toimi LKT, professori Teuvo Tammela (MED/TAYS). Projektissa oli mukana kolme tutkijaa: FT Ilkka Pietilä (HES), KT Hanna Ojala (YKY) ja YTM Raisa Jurva (YKY), sekä pro gradu -tutkielman hankkeeseen tehnyt Anna-Maija Talvitie.

QPro: Paikallisen eturauhassyövän hoidon ja hoitomuotojen valinnan psykososiaaliset ulottuvuudet (2012-2014)

Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa tutkittiin tapoja, joilla paikalliseen eturauhassyöpään sairastuneet miehet käsittelevät ja tulkitsevat sairaudesta saamaansa informaatiota, erityisesti hoitomuodon valintaan liittyen, sekä syöpähoitojen jälkeistä elämänlaatua.

Hanke toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäisessä osassa selvitettiin niitä perusteita, joilla syöpähoitoa koskevia päätöksiä tehdään. Tutkimuskohteena olevilla miehillä oli eturauhasen sisäinen syöpä, jonka ennuste oli hyvä, ja miehille oli siksi tarjottu aktiivisen seurannan hoitovaihtoehtoa. Tavoitteena oli selvittää, millä perusteilla jotkut potilaat valitsevat aktiiviseurannan ja osa puolestaan päätyy varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin (leikkaus tai sädehoito).

Toisessa tutkimusosassa keskityttiin radikaalien hoitotoimenpiteiden jälkeiseen elämänlaatuun. Tutkimuskohteena olivat eturauhassyöpähoitojen jälkeen merkittäviä sivuvaikutuksia (yleisimpänä virtsankarkailu ja potenssiongelmat) saaneet miehet, jotka kokivat elämänlaatunsa joko huonoksi tai hyväksi sivuvaikutuksista huolimatta. Tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat tuottavat tai heikentävät elämäntyytyväisyyttä ja millaisena sairastamisen prosessi nähdään jälkikäteen osana elämänkulkua.

Ohjatun liikunnan vaikutus kastraatiohoidon haittavaikutuksiin ja liikunnalliseen aktiivisuuteen (2018-2021)

Professori Teemu Murtolan johtamassa tutkimushankkeessa selvitettiin ohjatun liikuntaharjoittelun vaikutusta hormonihoitoa saavien eturauhassyöpäpotilaiden liikunnalliseen aktiivisuuteen, verensokeri- ja kolesterolipitoisuuksiin sekä hormonihoidon haittavaikutuksiin.

Tutkimuksessa kerättiin myös laadullista aineistoa yksilö- ja ryhmähaastatteluilla. Haastattelujen tarkoituksena oli kartoittaa hormonihoidon ja liikunnan vaikutuksia eturauhassyöpää sairastavien miesten elämänlaatuun ja  selvittää, miten miehet näkevät tutkimuksen merkityksen liikunnallisen aktiivisuutensa kannalta.

Tutkimus käynnistyi syksyllä 2018. Mopsy-ryhmästä Annastiina Hakulinen, Eeva Harju, Laura Lahti, Hanna Ojala ja Ilkka Pietilä ovat toteuttamassa hankkeen laadullista osuutta. Hankkeessa kerättyyn laadulliseen aineistoon pohjautuva artikkeli julkaistiin Tutkiva Hoitotyö -lehdessä alkuvuodesta 2020.

Tutkimuksen aineiston keruu on päättyi keväällä 2021 ja yhteensä 44 miestä osallistui tutkimukseen. Kiitokset heille aktiivisuudesta! Haastatteluaineistoa hyödynnetään parhaillaan useammassa artikkelikäsikirjoituksessa.