Virtsa- ja sukuelinten vaivat ovat tavallisia kaiken ikäisillä miehillä, ja iän karttuessa miesten eturauhassyövän riski kasvaa. Syövän pelko saattaa viivästyttää tutkimuksiin hakeutumista ja heikentää elämänlaatua huomattavasti. Myös lähipiirissä olleet syövät voivat osaltaan aiheuttaa pelkoa, mutta toisaalta myös lisätä tutkimuksiin hakeutumista.
Virtsaamisoireita selvitellään usein aluksi haastattelemalla ja kliinisellä tutkimuksella sekä mittaamalla verestä PSA:n pitoisuus (prostataspesifinen antigeeni). Kohonnut PSA-arvo herättää epäilyn eturauhassyövästä, mutta ei automaattisesti merkitse syöpää. Epätietoisuus PSA-arvon merkityksestä saattaa aiheuttaa huolta, pelkoja ja ahdistusta.
— Merkittävästi koholla oleva PSA käynnistää tarkemmat tutkimukset, kuten kuvantamisen ja koepalan oton. Eturauhasta tunnustelemalla lääkäri pystyy myös arvioimaan syöpäriskiä, kertoo Mehiläisen vastaava urologi Henrikki Santti.
Epäselvästä syystä lievästikin kohonnut PSA-arvo ja sen toistuva mittaaminen saattavat kuitenkin johtaa niin sanottuun PSA-mittauskierteeseen, jossa arvoja mitataan jopa useita vuosia ilman, että tulokset johtaisivat tarkempiin tutkimuksiin ja eturauhassyöpädiagnoosiin. Samalla miehessä saattaa herätä ajatuksia syöpään sairastumisesta, sen diagnosoinnista, tulevista hoidoista, hoitojen mahdollisista sivuvaikutuksista ja kuolemasta.
PSA:ta mitataan yleisesti työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa. Sähköisten palvelukanavien kehitys ja mahdollisuus tilata laboratoriotutkimuksia oma-aloitteisesti ilman ammattilaisen lähetettä saattavat johtaa tilanteeseen, jossa potilas ja lääkäri tai hoitohenkilökunta harvoin kohtaavat kasvokkain keskustellakseen oireista ja löydöksistä sekä tutkimuksien tavoitteista. Tämä niin sanotun sosiaalisen tuen puute saattaa aiheuttaa potilaassa tarpeettomastikin huolta tutkimustuloksista ja epätietoisuutta jatkotutkimuksista.
— Eturauhassyöpään liittyvä pelko on yleistä PSA-seurannassa olevilla miehillä, mutta PSA-seurannassa olevien miesten tukitarpeita ennen diagnoosia on tutkittu vähän, toteaa dosentti Hanna Ojala Tampereen yliopistosta.
— Ahdistusta ja pelkoa aiheuttavia tekijöitä on tärkeää tunnistaa, jotta oikeanlaista tukea voidaan tarjota sopivalla hetkellä, toteaa väitöskirjatutkija Laura Lahti Tampereen yliopistosta.
Sähköisten asiointikanavien kautta potilaiden pääsyä tutkimusten ja hoidon piiriin voidaan huomattavasti tehostaa. Samalla kuitenkin fyysisten kohtaamisten puuttuminen on erityisesti huomioitava.
— Tutkimushankkeen avulla haluamme varmistaa, että pystymme tarjoamaan avun kaikissa potilaan kulkeman polun vaiheissa, riippumatta asiointikanavasta. Riittävä sosiaalinen tuki voisi vähentää pelkoa ja huolta sekä ylimääräisiä testauksia, toteaa Mehiläisen laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen.
Haastattelututkimuksena toteutettavan selvityksen on määrä valmistua vuoden 2023 aikana. Mehiläinen on pohjoismaisen tutkimushankkeen puitteissa muun muassa tuonut eturauhassyövän riskiä PSA:ta paremmin mittaavan Stockholm3-testin kattavasti saataville Suomessa ja tutkinut tekoälyn käyttöä eturauhasen kudosnäytteiden tutkimisessa.
Tavoitteena on luoda sujuva eturauhassyövän diagnostiikka- ja hoitopolku, jossa hyödynnetään tehokkaasti sähköisiä palveluita sekä parasta diagnostiikkaa.
Nyt alkava tutkimushanke on Tampereen yliopiston ja Mehiläinen Oy:n yhteistutkimus. Tutkimushanke on luotu osana Tampere Health -terveystiedon kärkihanketta, joka pyrkii kehittämään Tampereen yliopistolliseen sairaalaan vaikuttavampia hoitoja Tampereen yliopiston ja Taysin tutkimusyhteistyöllä.
Tampereen yliopiston ja Mehiläisen yhteistutkimuksessa tuotetaan tietoa eturauhassyöpäpotilaan hoitopolun diagnoosia edeltävästä vaiheesta ja siihen liittyvistä sosiaalisen tuen tarpeista. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla sosiaalisen tuen palveluita on mahdollista kehittää sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.
Faktat lyhyesti:
● Eturauhassyöpä on pääasiassa ikääntyneiden miesten sairaus (diagnosoitujen keski-ikä 70 v.).
● Eturauhassyövän yleisyys kasvaa 55. ikävuoden jälkeen, minkä vuoksi PSA-arvoa aletaan usein mitata noin 50. ikävuoden tienoilla.
● PSA-arvon (oma)seuranta tapahtuu perusterveydenhuollossa. PSA-mittauskierteessä olevat miehet eivät välttämättä tiedä, millaista tukea heille olisi tarjolla ja mistä sitä hakea.
● Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää lievästi kohonneen PSA-arvon vuoksi seurannassa olevien miesten sosiaalisen tuen tarpeita, sitä, millaisiin asioihin tuen tarpeet erityisesti liittyvät ja sitä, onko erityisillä tuen tarpeilla kytköstä miesten ikään ja elämäntilanteeseen sekä millaiseen vaiheeseen (oma)seurantaa suurin tuen tarve paikantuu, millaisessa muodossa tukea toivotaan ja millaisen kanavan kautta tuen piiriin koetaan parhaimmaksi hakeutua.
Lisätietoja:
Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, yliopistonlehtori, dosentti Hanna Ojala, hanna.ojala@tuni.fi
Mehiläinen, laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen,
kristina.hotakainen@mehilainen.fi