Eeva Harju tarkastelee vuonna 2018 valmistuneessa väitöskirjassaan eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa terveyteen liittyvää elämänlaatua ja parisuhdetta.
Tämän pitkittäistutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja verrata eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa terveyteen liittyvää elämänlaatua ja parisuhteen laatua eturauhassyövän diagnoosihetkellä ja kuuden kuukauden kuluttua siitä, sekä selittää terveyteen liittyvään elämänlaatuun yhteydessä olevia tekijöitä seuranta-aikana.
Aineistot kerättiin kyselylomakkeella kahdessa vaiheessa. Eturauhassyövän diagnoosihetkellä kyselylomakkeet jaettiin harkinnanvaraista otantaa apuna käyttäen 350 eturauhasyöpäpotilaalle ja heidän 350 puolisolleen. Toisessa vaiheessa, kuuden kuu-kauden kuluttua diagnoosista, kyselylomake lähetettiin 231 potilaalle ja 228 puolisolle. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin RAND-36-mittarilla ja parisuhteen laatua parisuhdekyselyllä. Tutkimuksen aineistot analysoitiin määrällisesti käyttäen kuvailevia menetelmiä, tilastollisia testejä sekä monimuuttujamallinnuksia.
Eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa terveyteen liittyvä elämänlaatu oli väestöarvoihin verrattuna erittäin hyvä. Seuranta-aikana vastaajien elämänlaadussa ei ilmennyt muutosta väestöarvoihin nähden, mutta potilaiden sosiaalinen toiminta-kyky ja koettu terveys heikkenivät puolisoiden arvoihin verrattuna. Terveyteen liittyvään elämänlaatuun yhteydessä olevia tekijöitä potilailla oli ikä, pitkäaikaissairaudet ja eturauhassyövän hoitomuoto. Puolisoiden elämänlaatuun yhteydessä olevia tekijöitä olivat ikä, pohja- ja ammattikoulutus sekä pitkäaikaissairaudet. Potilaiden ja heidän puolisoidensa parisuhteen laatu oli hyvä, ja muutokset parisuhteessa ovat pieniä. Potilaiden tyytyväisyys parisuhteeseensa oli parempi kuin puolisoiden koko seuranta-ajan. Parisuhde selitti yhdessä taustamuuttujien kanssa sekä eturauhassyöpäpotilaiden että heidän puolisoidensa terveyteen liittyvää elämänlaatua. Parisuhteen merkitys elämän-laatua selittävänä tekijänä lisääntyi seuranta-aikana sekä potilailla että heidän puolisoillaan, mutta puolisoilla merkitys oli vahvempi. Parisuhde ei selittänyt vastaajien elämänlaadussa tapahtuvia muutoksia seuranta-aikana.
Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää eturauhassyöpäpotilaiden ja heidän puolisoidensa hoidon laadun edelleen kehittämisessä. Tutkimuksen perusteella on suositeltavaa huomioida ja ottaa mukaan hoitoon myös eturauhassyöpäpotilaiden puolisot ohjaamalla ja tukemalla heitä hoitoprosessin kaikissa vaiheissa.
Eeva Harjun väitöstutkimukseen voit tutustua täällä.