2018

venue and date: University of Tampere, Finland, 13–15 June 2018

LILI18 targets the social, affective and experimental in literature, and explores literary forms of mediation in everyday life. How are literary conventions and devices, both narrative and poetic, employed in social and cultural meaning-making? We investigate the use of stories and metaphors, affective tone and emotion-expressions, as well as literary experimenting, in literature and social life. This approach will allow literary scholarship to regain its focus on literary works and literariness, and open up the boundaries that in many research traditions have isolated artworks from the world of everyday life and routine textual practices. These boundaries are medial in nature, which means that the traffic between art and the everyday is mediated in the form of social, affective and experimental uses of narrative and poetic modes. We are consistently exposed to media platforms, both old and new, that sustain and challenge our perceptions of the world, and employ similar narrative and poetic, as well as rhetorical and aesthetic, means across the board. In this way, we are presented with medial representations that engage us both affectively and in terms of cultural knowledge. In effect, private experiences are mediated as a public process we may have little control over.

Confirmed keynote speakers:
• Prof. Amy Shuman, Department of English (folklore, narrative, and critical theory), The Ohio State University, US
• Prof. Winfried Menninghaus, Director of Max Planck Institute for Empirical Aesthetics, Frankfurt am Main, Germany
• Dr. Jan-Noël Thon, Department of Culture, Film and Media, University of Nottingham, UK

Registration

Wednesday 13 June

9.00 – 10.00	Registration, Pinni B building lobby
10.00	Opening words (auditorium B1100, 1st floor)
10.15	Keynote I: Winfried Menninghaus
	“The Enjoyment of Negative Emotions in Art-Reception”
11.30	Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
12.30	Sessions I
14.00	Sessions II
16.00	Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.30	Conference panel I (auditorium B1100, 1st floor)
	Literature and emotions: Creating emotion effects and affecting readers (LILI University of Helsinki)
19.00	Conference dinner (Restaurant Finlayson Palace, add. Kuninkaankatu 1)

Thursday 14 June

9.00	Sessions III
10.30	Keynote II: Amy Shuman (auditorium B1100, 1st floor)
	“The Personal is Allegorical: The Production of Truths and Lies in Political Asylum Narratives”
12.00	Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
13.00	Sessions IV
14.30	Sessions V
16.00	Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.30	Conference panel II (auditorium B1100, 1st floor)
	Narrative Selves in Art and the Everyday (LILI University of Tampere)

Friday 15 June

9.00	Sessions VI
10.30	Keynote III: Jan-Noël Thon (auditorium B1100, 1st floor)
	“Narrative across Media and the Challenges of Media-Consciousness”
12.00	Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
13.00	Sessions VII
14.30	Conference panel III (auditorium B1100, 1st floor)
	Poetics and Politics of Contemporary Experimental Literature (LILI University of Jyväskylä)
14.30	Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.00	Conference roundtable: The Literary in Life

 

Conference web site: https://events.uta.fi/lili2018/
The Academy of Finland research project “Literary in Life”
https://www.uta.fi/ltl/en/plural/projects/ongoing/LILI.html

---

Pre-conference Ph.D. workshop: Analyzing Everyday Storytelling

Time: Tuesday June 12, 2018 (11:00–17:00)

Venue: University of Tampere

Workshop language: English

EXTENDED DEADLINE FOR APPLICATIONS: MAY 15, 2018.

The course theme: The focus of this course is on everyday stories and storytelling as they occur in and shape social reality. What are the stories that people encounter, use, negotiate and co-construct in everyday life? How, where and why are the stories told? How do these stories travel around? Who has the right to tell particular stories? How do the “narrative environments” (Gubrium and Holstein) give form and trigger particular kinds of social storytelling? What kinds of socially sanctioned storytelling practices exist? The course provides participants with a theoretical framework and methodological tools for analyzing stories and storytelling practices in varying everyday contexts.

Visiting teacher: Prof. Amy Shuman, Department of English, Ohio State University is a distinguished expert in folklore, narrative, and critical theory. She has published on conversational narrative, literacy, political, food customs, feminist theory and critical theory, and her books include Storytelling Rights: The Uses of Oral and Written Texts by Urban Adolescents (1986); Other People’s Stories: Entitlement Claims and the Critique of Empathy (2005); and (with Carol Bohmer) Rejecting Refugees: Political Asylum in the 21st Century (2008).

Course format: Before the course, participants submit a paper (5–6 pages in total) that consists of the research question, theoretical background and the intended way of reading the material (2 pages), and an excerpt of the research material (3–4 pages).  The course starts with Prof. Shuman’s lecture on the core concepts and latest developments that interdisciplinary narrative studies have to offer to analyzing everyday storytelling.  During the course, every participant has 5 min time to introduce his or her problem and materials followed by a discussion led by Prof. Shuman. The purpose of the course is to offer feedback and ideas for reading, not to give long explanations about one’s own paper.

Credits: Presenting a paper in the pre-conference workshop: 3 credit points; presenting a paper and participating in the conference The Literary in Life (LILI18): The Social, Affective and Experimental in Narratives across Media 5 credit points. See https://events.uta.fi/lili2018/.

Course organizers: Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, Academy of Finland research project “Literary in Life” (LILI), Faculty of Social Sciences, University of Tampere.

Contact persons: Matti Hyvärinen (matti.k.hyvarinen@uta.fi), Matias Nurminen (matias.nurminen@uta.fi).

To apply: Send a one-page letter with information about your research question, theory, way of reading, material, and the stage of your research, containing your contact details and affiliation, to Coordinator Matias Nurminen matias.nurminen@uta.fi.

Deadline for applications and papers: Deadline for the one-page letter is May 15, 2018. The participants will be informed about acceptance promptly after applying. The papers (see Course format) must be sent no later than June 3, 2018.

Welcome to our pre-conference workshop in June, and please find all the information also from below (link to a pdf-file):

LILI18 PreSeminar_announcement

---

Tulevaisuuden kertominen, kuvitteleminen ja ennakointi tieteessä ja taiteessa

Symposium Tampereen yliopistossa 1.6.2018

Tulevaisuuden kuvittelua ja tulevaisuudesta kertomista tapahtuu kaikilla yhteiskunnallisen keskustelun alueilla: politiikassa, yhteiskuntasuunnittelussa, mediassa, tieteessä ja kirjallisuudessa sekä taiteessa. Tulevaisuuden kertomista ja kuvittelua on yhtä lailla dystopiaromaanin kuvaama kauhistuttava tulevaisuus, yhteiskuntafilosofin näkemys ihanteellisesta yhteiskuntamuodosta tai journalistin hahmotelma ihmisten selviytymisestä ilmastokatastrofin jälkeen.

Kertomus onkin tulevaisuutta hahmottava, jäsentävä ja ennakoiva muoto, jota hyödynnetään paitsi taiteessa myös erilaisissa arkisissa kommunikaatiotilanteissa. Kertomalla ja kuvittelemalla tulevaisuutta voidaan arvioida ymmärrettävällä tavalla nykyisten kehityskulkujen seurauksia tai tarjota vaihtoehtoja ja perusteluja toiminnan muuttamiseksi. Kertomukset ja fiktio ylipäätään myös mahdollistavat tulevaisuuden kokemuksellisen haltuunoton tavalla, johon tieteelliset faktat eivät välttämättä pysty. Fiktio ja kertomukset voivat osoittaa meille, miltä tulevaisuudessa eläminen tuntuu.

Symposiumissa pureudutaan monitieteisesti hahmottamaan tulevaisuuden kertomisen ja kuvittelun mahdollisuuksia. Tilaisuus on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Ohjelma

Pinni B4113, Kansleririnne 1

10.15-10.30 Aloitus
10.30-11.00 Juha Raipola: Sopivan kokoinen kertomus: Ilmastonmuutos ja mittakaavakritiikki
11.00-11.30 Olli-Pekka Moisio: Utooppinen pedagogiikka
11.30-12.15 Paavo Järvensivu, Tero Toivanen ja Ville Lähde: Tehtävänä tulevaisuus: Monitieteinen ympäristötutkimus, journalismi ja draama

13.00-13.30 Teppo Eskelinen: Parempien tulevaisuuksien kuvittelu yksin ja yhdessä
13.30-14.00 Aleksi Lohtaja: Utopiat ja niukkuus: Miksi utopioista kerrotaan asketismin kautta?
14.00-14.30 Jarno Hietalahti: Naurettavat utopiat. Humoristinen suhtautuminen toisinolemisen mahdollisuuteen

15.00-15.30 Keijo Lakkala: Utopia ja nykyisyyden suhteellisuus
15.30-16.15 Maria Laakso, Hanna Samola ja Toni Lahtinen: Nuortenkirjallisuuden dystopiat 2010-luvulla

Järjestäjät:

Kirjallinen elämä. Kirjallisuuden ja arkipäivän rajankäyntiä. (SA), Synkistyvät tulevaisuudenkuvat. Dystooppinen fiktio Suomalaisessa nykykirjallisuudessa ja kulttuurissa. (Tampereen yliopisto, Koneen säätiö), Ympäristöriskit, dystopiat ja myytit nykykirjallisuudessa (Toni Lahtinen, SA)

Tiedustelut: maria.s.laakso@uta.fi

---

SOUND AND TOUCH IN EDGAR ALLAN POE

What: a double lecture
When: 10 am – 12 pm, May 30, 2018
Where: B4087, University of Tampere

Remedial Poe: The Sonic and the Vibratory
Prof. Jonathan Elmer, Indiana University, US

Why is Poe one of the most re-mediated authors of the 19the century? In this paper, I will argue that it is both Poe’s analytics of the senses and his dramatization of a passage beyond normal embodied sense experience (that is, what one hears with ears, or sees with eyes) that is attractive to those working in media other than Poe’s own. Poe’s tales were experiments in attention and the conflict of the senses. Perhaps the most consistent pattern of such conflict is the undoing of a regime of vision (and the fixations it promises) by fugitive sonic elements—a cat’s cry, a beating heart, a repeated phrase, the tinkle of a bell. I will explore this thesis by reference to the dimension of sound and the vibratory cosmos it indexed, using remediations by CS Peirce (“Art Chirography”), Jean Epstein (“La Chute de la Maison Usher”), and Lou Reed (his “Raven” album).

Jonathan Elmer is Professor of English at Indiana University, where he is also Director of the College Arts and Humanities Institute. He has published on a wide array of writers and thinkers, from Thomas Jefferson to Richard Wright, Edgar Allan Poe to Kurt Vonnegut, Jacques Lacan and Niklas Luhmann to Jeff “the Dude” Lebowski.

Touch Images in Edgar Allan Poe’s “The Pit and the Pendulum”
Jarkko Toikkanen, University of Tampere

In A Philosophical Enquiry, Edmund Burke lists the causes that give rise to sublime astonishment in which the mind finds itself “suspended, with some degree of horror”. Two of these causes are obscurity and privation, or the partial or total sensory reduction that may be either real or imaginary – that is, something occurring in nature or an affect caused by experiencing art. Poe’s protagonist is undergoing his torture first-hand, whereas the reader experiences the horror and astonishment only in imagination. In doing so, they too are subjected to a sensory reduction in a Burkean manner that can be analyzed in terms of its rhetorical design. How exactly is the reader affected by the taking away of sight, and what kinds of sensory perceptions appear in its place? When there is nothing or very little to see, other senses come to the fore. Here it is the touch images – damp stone, fangs of rats, a blade to cut into flesh – the reader is made to imagine that define the intermedial experience.

Jarkko Toikkanen currently works as university researcher at the University of Tampere in the Academy of Finland consortium “The Literary in Life” (285144). His work on Edgar Allan Poe includes the articles “Auditory Images in Edgar Allan Poe’s ‘The Tell-Tale Heart’” and “Failing Description in Edgar Allan Poe’s ‘The Black Cat’”.

All are welcome to this free double lecture! For more info, you may contact Toikkanen (jarkko.toikkanen@staff.uta.fi).

---

NARRAREN MONITIETEINEN KEVÄTSEMINAARI VÄITÖSKIRJATUTKIJOILLE 21.5.2018, Tampereen yliopisto

NARRARE INTERDISCIPLINARY SPRING SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS May 21, 2018, University of Tampere

Tutkitko väitöskirjahankkeessasi kertomuksia tai käytätkö esimerkiksi kerronnallisia menetelmiä? Monitieteinen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare järjestää kolmatta kertaa kevätseminaarin väitöskirjatutkijoille Tampereella maanantaina 21.5.2018. Tarjoamme mahdollisuuden verkostoitua sekä kehittää kertomukseen ja kerronnallisuuteen liittyviä teorioita, metodeja ja erilaisten aineistojen analyysiä monitieteisessä toimintaympäristössä. Osallistujien töitä kommentoivat keskuksen eri tieteenaloja edustavat kokeneet tutkijat ja professorit. Tänä vuonna vierailevana kommentoijana toimii tällä hetkellä Helsingin tutkijakollegiumissa vieraileva professori Ann Phoenix (Professor of Psychosocial Studies, Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London).

Voit osallistua seminaariin max 8 liuskan mittaisella paperilla, joka sisältää (1) lyhyen metodin/teoriakehyksen esittelyn, josta käy ilmi tutkimuskysymys, aineisto, sekä tutkimuksesi suhde kertomuksen tutkimuksen kenttään (1–2 sivua); (2) analyysin, jossa tulkitset aineistoasi (max 4 sivua); (3) jos mahdollista, edustavan katkelman käyttämästäsi aineistosta (1–2 sivua). Teksti voi olla englanniksi tai suomeksi. Odotamme osallistujien esittelevän seminaaripäivänä lyhyesti (max 5 minuuttia) paperinsa ennen kommentteja ja keskustelua. Valitsemme osallistujat motivaatiokirjeiden perusteella. Pyydämme lähettämään 300–500 sanan motivaatiokirjeen 16.4. mennessä osoitteeseen matias.nurminen@uta.fi. Ilmoita selkeästi haluatko osallistua suomen vai englanninkieliseen sessioon. Lopulliset seminaaritekstit pyydämme toukokuun 4. mennessä samaan osoitteeseen.

Kutsua saa levittää.

***
If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Monday May 21, 2018, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the third annual spring seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre. Our confirmed visiting scholar this year is Professor Ann Phoenix. Phoenix is Professor of Psychosocial Studies at Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London and currently Fellow at the Helsinki Collegium for Advanced Studies.

We ask participants to submit a max. 8-page seminar paper that consists of (1) a brief introduction to your research question, target material, method or theoretical framework and its contextualization within the field of narrative studies (1–2 pages); (2) an analysis where you interpret your material (4 pages); (3) if possible, a representative excerpt from your target material (1–2 pages). Submissions are to be written in either English or Finnish. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion. Please apply by sending a motivational letter of 300–500 words to Matias Nurminen (matias.nurminen@uta.fi) by April 16. There will be sessions in Finnish and English – please inform us which session you wish to participate! The deadline for the seminar papers is May 4, and they are to be sent to the same address.

Please feel free to circulate this message.

Real Fictions: Resistance to and Reception of Contemporary Narratives

5-6 April 2018, University of Tampere, PinniB building (Kanslerinrinne 1, Tampere)

Keynote Speakers:
Sam Browse: ‘Political Fictions’
Alison Gibbons: ‘When Fiction imprisons Life: The trial of Ahmed Naji, or, morality and fictionality at the intersection of intention and reception’

In the so-called “post-truth” age, the boundary between reality and fiction seems increasingly hard to distinguish: politicians spin stories; novelists and actors appear as self-named characters in novels, sitcoms, and movies; and historical events are narrativised in literary texts. Moreover, the post-truth or refer-fictional phenomenon reaches beyond the intentions of creators and beyond the fabric of texts. For one thing, the growing popularity of life-writing genres such as memoir, autofiction, and historical fiction demonstrates a desire on the part of consumers for (at the very least, a fictionalised version of) reality. For another, the media “echo-chambers” of the internet demonstrate a desire on the part of citizens for news and opinion that reflects their own perceptions of social and political reality, rather than an established authority. Ultimately, in the twenty-first century – when life becomes fiction and fictions have lived consequences – the dominant sentiments are personal or emotional versions of the truth, and such sentiments can be evidenced in texts created by writers and speakers as well as in the actions and responses of readers, viewers, and the voting public.
Programme

Thursday April 5th

11.15−12.45 I session, PinniB4116, chair: Maria Laakso

Samuli Björninen, Aarhus University: “The Rhetoric of Factuality: Post-Truth and Alternative Facts in the Context of Cognitive Rhetoric”

Mari Hatavara, University of Tampere: “Fictionality Studies, Narrative Modes & Cross-Fictionality”

Teresa Pepe, University of Oslo: “Autofiction and Hoaxes in the Egyptian Blogosphere”

14.15—15.45 II session, PinniB4116, chair: Juha Raipola

Siim Sorokin, University of Tartu: “Digital Enclaves as Leakage Spaces for Societal Realities: Reciprocal Misogyny of Skyler White”

Joe Ondrak, Sheffield Hallam University: “They Came from the Web! How Creepypasta’s Post-postmodern Monsters Creep into Reality”

Markus Laukkanen, University of Tampere: “The Truth is Here”

16.15−17.45 Key note lecture, PinniB1096, chair: Mari Hatavara

Alison Gibbons: “When Fiction imprisons Life: The trial of Ahmed Naji, or, morality and fictionality at the intersection of intention and reception” PinniB1096

18.00−20 Welcoming party, PinniB4087: light refreshments & wine available

Friday April 6th

10.15−11.45 Key note lecture, PinniB1096, chair: Matti Hyvärinen

Sam Browse: ”Political Fictions”

13.15−14.15 III session, PinniB4116, chair: Samuli Björninen

Cinzia Orlando, Università di Pavia: “Walter Siti: autofiction and contemporary realism”

Elise Kraatila, University of Tampere: “Conspicuous Fabrications: Confrontations of the Post-Truth in Speculative Fiction”

14.45−15.45 IV session, PinniB4116, chair: Siim Sorokin

Juha Raipola, University of Tampere: “Narrating the Anthropocene: Anthropocene Fiction and Non-Fiction”

Maria Laakso, University of Tampere: “Fictionalizing science in Alan Weismans World Without Us and TV series Life after People”

---

THRESHOLDS OF VERBALIZATION: SYMPOSIUM ON THE NARRATOLOGICAL CONCEPT OF ”VOICE” (Wed 14 March, 2018, University of Tampere, Main Building, lecture hall A3)

Organizers:
Academy of Finland project “Voice as Experience: Life-Storying in
Contemporary Media”
Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, University of Tampere
Contact: Maria Mäkelä / maria.e.makela@uta.fi

***
ALL WELCOME!
***

10.15 – 10.20 Opening words by Maria Mäkelä

10.20 – 11.05
Henrik Skov Nielsen: “Voices in free indirect discourse from the
perspective of rhetorical fictionality theory”

11.05 – 11.35
Mari Hatavara: ”Voice and fictionality”

12.50 – 13.20
Erika Pihl: ” Specular voice and the 13th-century Roman de Silence”

13.20 – 13.50
Teemu Ikonen: ” “In The echo chamber of American horrors: The problem
of the voice of the masses with some narrative solutions from the
1930’s”

13.50 – 14.20
Anna Kuutsa: “Dialogue of minds, bodily gestures and collective
voices: New ways of understanding dialogue narration”

14.35 – 15.05
Laura Karttunen: “No voices, only positions: Quotation as a
positioning device”

15.05 – 15.35
Samuli Björninen: “Speaker function and voice effect: Analyzing the ad
hoc narrativity of contemporary media texts”

15.35 – 16.05
Maria Mäkelä: “The rhetoric of the mind: Contesting the fidelity model”

16.05 – 16.20
Summary statement by Brian McHale

---

Suomen sisällissodan intermediaaliset esitykset -aineistotyöpaja, perjantai 16.2.2018

Aineistotyöpaja järjestetään pe 16.2. Pinni B:n salissa 4075 COMS-tiedekunnan tiloissa klo 12–16.

Tapahtumasivu: https://research.uta.fi/narrare/sisallissota-aiheinen-aineistotyopaja-perjantai-16-12

Intermediaalisuuden käsitettä on usein käytetty tutkittaessa eri esittämisen tapojen yhdistelmiä (kuten elokuvan kuvaa ja ääntä) tai siirtymiä eri taiteenmuotojen välillä (miten esimerkiksi kirjallisuus muuntuu elokuvalliseen tai musiikilliseen muotoon tai toisin päin). Intermediaalisen tutkimuksen voi myös ymmärtää yksittäisen taiteenmuodon kuten kirjallisuuden lukijassaan herättämien mielikuvien tarkasteluna. Miten lukija kokee lukemansa sanat, tai sanat ja kuvat, ja mitä ne saavat hänet mielessään kuvittelemaan? Entä miten lukija sanallistaa kuvitelmansa ja kertoo niistä muille, ja kenen äänellä hän tällöin puhuu?

Aineistotyöpajamme materiaalit koostuvat valikoimasta Suomen sisällissodan intermediaalisia esityksiä. Lähtökohtamme on, että eri esittämisen tavoilla ja taiteenmuodoilla on omat välinemääräiset (medium-specific) piirteensä, jotka tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Sanoin esitetty kirjallisuus ja sanoista ja kuvista koostuva sarjakuva koetaan toisistaan poikkeavin tavoin, ja nämä kaksi esittämisen tapaa hyödyntävät erilaisia kerronnallisia ratkaisuja. Suomen sisällissodan intermediaalisten esitysten analysointi auttaa hahmottamaan niiden retorisia vaikutuskeinoja ja tulkinnallisia ehtoja.

Päivän työskentelyä johtavat Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hankkeen neljä tutkijaa, joiden aineistot on kuvattu alla.

Tommi Kakko

Suomen rahapajan tilaama ja muotoilija Ilkka Suppasen suunnittelema juhlaraha aiheutti Suomi 100 -juhlien lähestyessä suuren kohun. YLEn haastattelema sarjakuvataiteilija Ville Ranta sanoi (25.4.2017), että olisi itsekin voinut käyttää sisällissodan teloitusteemaa työssään, “mutta vain pilapiirtäjänä”. Kolikko vaikutti Rannasta “hipsterivitsiltä” ja rohkeasti suunnitellulta sarkastiselta kuvalta, joka saattoi myös olla onnistuneesta provokaatiostaan huolimatta “vahinko”. Työpajassa tarkastellaan satiirin ja intention suhdetta sekä satiirin tapoja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi pohditaan uusvilpittömyyttä ja satiiria graafisessa suunnittelussa ja taiteessa.

Leena Romu

Leena Romun johdatuksella tutustutaan siihen, miten kuvaa ja sanaa kerronnassaan yhdistävä sarjakuva välittää sisällissotaan liittyviä kokemuksia. Romu esittelee tekeillä olevan väitöskirjansa metodin sarjakuvakerronnan kokemuksellisuuden analysoimiseen. Tämän jälkeen työpajan osallistujat pääsevät analysoimaan Satu Lusan Rauha ja sota -sarjakuvateosta (2008), joka keskittyy kuvaamaan Humppilan kunnan tapahtumia vuonna 1918.

Hanna Samola

Mervi Kantokorpi vertaa Jenni Linturin romaania Malmi, 1917 (2013) elokuvaan Helsingin Sanomissa julkaistussa arvostelussaan (26.10.2013). Hän mainitsee, että teoksen dialogit on upotettu ”varmasti leikattuihin kohtauksiin” ja kertoo ihmettelevänsä, jos Linturin romaanista ei tehdä elokuva-adaptaatiota. Linturin romaani kuvaa sisällissotaa edeltävää syksyä ja eri väestöryhmien välisiä jännitteitä. Mikä teoksen kerronnassa luo vaikutelman elokuvallisuudesta ja elokuvalle tyypillistä ratkaisuista? Irina O. Rajewsky luonnehtii intermediaalista viittausta medioiden väliseksi viittaukseksi, jossa esimerkiksi kaunokirjallinen teksti käyttää elokuvalle tyypillisiä tekniikoita. Työpajassa keskustelemme siitä, miten ja millaisin käsittein kaunokirjallisen tekstin elokuvallisuutta voi analysoida.

Jarkko Toikkanen

“Erilaisten syiden takia emme aina saa sanotuksi tai kuvailluksi, mitä tarkoitamme; viivoista muodostuu kuva tai sanoista lause, mutta sen merkitys jää epäselväksi.” Heikki Marila kuvaa esseessään “Apokalyptisiä kuvia: viisi tapaa käsitellä sisällissotaa kuvataiteessa” helsinkiläisessä Galerie Forsblomissa vuonna 2016 pitämäänsä sisällissotanäyttelyä. Kirjasta Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan (2018) löytyvä essee ei sisällä kuvia, joten lukija kuvittelee, miltä Marilan maalaukset näyttävät niiden kuvausten ja luomisprosessin sanallistamisen perusteella. Aineistotyöpajan osuudessa Jarkko Toikkanen esittelee ja soveltaa retorista intermediaalisen tutkimuksen menetelmää, joka selvittää, miten lukijan sanojen lukemiseen perustuva visuaalinen kokemus poikkeaa maalausten katsomiseen perustuvasta kuvien tulkinnasta.

Materiaalit jaetaan osallistujille etukäteen ennen työpajaa, joten ilmoittaudu mukaan pe 9.2. mennessä, jarkko.toikkanen[at]uta.fi.

Tapahtuman järjestävät Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hanke ja monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare.